DSB, hidas aikapommi

Meri- ja murtoveden akvaariot, kalat, tekniikka ym.

Valvoja: Moderaattorit

Kimmo S
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 2243
Liittynyt: 14:37, 18.04.2002
Akvaarioseurat: SMAS, Suomen merivesiakvaariot (Facebook)
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kimmo S »

mikkokoo kirjoitti:Niinpä, näin on kyllä sanottu, mutta millä perusteella 4'' tai enemmän. Eikö esim. 2'' tai enemmän riitä?
Nii. Tärkeintähän ilmeisesti on, että muodostuu hapettomat olosuhteet.

2" peti on kuitenkin huomattavasti tiiviimpi kuin 4", jos kummassakin muodostuu hapeton alue suhteellisen pohjalle. Sitä en tiedä miten tälläinen tiiviys vaikuttaa.

Voisi spekuloida, että jos liian tiivis ja elukat ei pääse siinä kunnolla liikkumaan ja näin eri ravinteet ja muut ainekset eivät liiku tarpeeksi pedissä --> Peti "tukehtuu". Pitäähän siinä kaasujen päästä vaihtumaan.


Eikö pedin toimivuutta voi arvioda, että näkyykö hiekkassa lasin läpi katsoessa tummuneita alueita ja kaasukuplia?
K.S
Kim Söderberg
Kim Söderberg
Viestit: 1128
Liittynyt: 14:40, 07.03.2002
Akvaarioseurat: HAS SMAS FOMA #2
Sukupuoli: Mies
Viesti:

Viesti Kirjoittaja K.S »

mikkokoo kirjoitti:
Mielestäni hän on sanonut, että 4" tai enemmän, mutta syvemmästä ei ole merkittävästi enemmän hyötyä. (Mun muisti on kyllä osoitettu huonoksi jo monta kertaa )
Niinpä, näin on kyllä sanottu, mutta millä perusteella 4'' tai enemmän. Eikö esim. 2'' tai enemmän riitä?
1 cm tai 10 cm tai enemmän.
Pitkäaikaisen käytännön kokemuksella voi sanoa että n 5 cm ei ole ikinä toiminut hyvin ( 1 - 2 mm raekoko ).

Mistä ravinteista te puhutte, mitkä tukkii hiekan? :o
Eikö baku hoida ne? aerobiset?
Mistä ne ravinteet tulee?

Ei 2 sentin hiekkakerrokseen voi syntyä anaerobista aluetta.
Tietenkin voi, jos altaassa ei yhtään virtausta ja kalaa ja ötökkää joka koskisi siihen.

-----------------

Ja nythän on niin että siihen pohjaan ei saa koskea.
Sitä voi tapahtua tahallisesti ja tahattomasti.

Esim.
Ollan juuri asennettu hieno pumppu jonka virtaus on x litraa tunnissa.
Lähin oleva kivi ei ole kunnolla kiinni ja se tippuu hiekalle pumpun eteen.
Pumppu pöllyttää hiekan pojhjalasiin asti paljaaksi.
anaerobiset bakteerit saavat happea ja kuolevat :cry:
Ja mitä sitten seuraa, tiedätte kyllä.

Jatkuva näpertely hiekkojen, kivien, pumppujen( virtaussuunnat ) kanssa on pahasta.

Ja sitten se kevyt imurointi, mitä se on?, petiin tulee virtauksia joka varmasti järkyttää hapettomat alueet.
rambi
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1149
Liittynyt: 12:11, 10.02.2002
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja rambi »

Kimin näkemys DSB-stä on täysin samoilla linjoilla kuin minun ja mielestäni yksinkertaisesti ,lyhyesti ja hyvin esitetty, ei tarvi olla biologi että homman ymmärtäisi.
Haaga
Advanced Reefer
Advanced Reefer
Viestit: 85
Liittynyt: 19:44, 23.11.2002
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Kalliola
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Haaga »

Pitkäaikaisen käytännön kokemuksella voi sanoa että n 5 cm ei ole ikinä toiminut hyvin ( 1 - 2 mm raekoko ).
Tällä kertaa ilman minkäänlaista provokaatioyritystä (vihdoinkin) laitoin juuri eilen uuteen pääaltaaseeni 5 cm hiekkapedin, raekoko on tuota 1-2 mm, ehkä joukossa on hieman pienempääkin, mutta mielestäni pääosa osuu juuri tuohon luokkaan. 8O

Raportoin sitten tuloksista kun aika rientää. 8-)
Deep Waters
Starting Member
Starting Member
Viestit: 31
Liittynyt: 17:35, 12.05.2003

Viesti Kirjoittaja Deep Waters »

Haaga kirjoitti:Pitkäaikaisen käytännön kokemuksella voi sanoa että n 5 cm ei ole ikinä toiminut hyvin ( 1 - 2 mm raekoko ).

Voisinpa minäkin lusikkani työntää soppaan. Itsellä ei ole merivesipönttä, mutta pitempiaikainen kokemus alle 1 mm hiekasta makeassa vedessä. Hajoitustoiminnan ilmeinen ilmiö on isojen kaasukuplien nouseminen hiekasta aivan kuten jossain vulkaanisilla alueilla. Hiekkaa on noin yli 5 cm alle 10 cm. Merivedessähän "kasveja" ei ole, mutta makeanveden kasvit ovat voineet oikein hyvin altaassani. Kaloina on kiekkoja ja lehtikaloja. Kaasun muodostuminen näkyy hyvin myös hiekassa joka on lasia vasten. Hiekka muistuttaa halkaistua pesusientä. Hiekkaa en koskaan sekoita tarkoituksellisesti, mutta välillä se on osittan sekoittunut jostain kun olen siirtänyt joitan sisustuksen osia. En osaa kemiaa tai mikrobiologiaa kerron vain kokemuksistani, joita en sen kummemmin osaa perustella. Vaikka nämä olivatkin makeanveden kokemuksia toivottavasti niistä jotain irtoaa...;) Seuraan tätä DSB keskustelua mielenkiinnolla, koska perheeseen tulee merivesi allas ja mietin sitä varten sopivia ratkaisuja.

Asiasta kolmanteen miksi meriveteen lisätään kalkkivettä?
Silakka
Senior Member
Senior Member
Viestit: 611
Liittynyt: 15:54, 23.01.2003
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Silakka »

Rae koosta ja syvyydestä, mulla on saman taipainen peti kuin haaga laittoi just... 1,5v pystyssä, seuraillaan tilannetta :)

Tässä sivussa, petihän elää niin, että pienemmät hiekan/murskan rakeet päätyvät pedin pohjalle, ja suuremmat osat jäävät lähemmäksi pintaa...
Deep Waters kirjoitti: Asiasta kolmanteen miksi meriveteen lisätään kalkkivettä?
Kalkkia lisätään monessa muodossa, kalkkivesi on yksi tapa. Pääasiassa kivikorallien/kalkkilevien takia. Vaativat paljon kalkkia kasvuunsa.
arska
Junior Member
Junior Member
Viestit: 125
Liittynyt: 23:30, 21.01.2003
Paikkakunta: pori
Viesti:

Viesti Kirjoittaja arska »

Mulle on alkanut tulla levää harmillisesti dbs:n pinnalle ja joudun imuroimaan varovasti sen pois,dbs on ollut nyt reilun vuoden eikä altaan rutiineissa ole tapahtunut muutoksia ruokin kaloja todella hintsusti vain kerran päivässä ja huolehdin säännöllisistä vedenvaihdoista 2viikon välein.
Calsium reactorin tulo on olikeastaan ainoa muutos altaan laitteistossa eikä senkään pitäisi vaikuttaa mitenkään levien kasvua lisäävästi.
Voiko dbs:lle tulla mitta täyteen eli kannattaako se hiekka ottaa joskus pois akvaariosta ja pestä samoin kuin makeanveden akvaarioissa aikoinaan? 8O
rambi
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1149
Liittynyt: 12:11, 10.02.2002
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja rambi »

arska kirjoitti: Voiko dbs:lle tulla mitta täyteen eli kannattaako se hiekka ottaa joskus pois akvaariosta ja pestä samoin kuin makeanveden akvaarioissa aikoinaan? 8O
En ole kyllä kuullut mistään että joku olisi hiekkapesua harrastanut [;)], mutta jos tekee mieli se pestä niin laita vain 20% hiekasta takaisn niin ei tarvi miettiä jatkossa miten DSB:n voit pitää toimivana.

Minulla on ollut 2v aikana 5 allasta ja ehkä se on sattuma mutta niissä missä oli ohut hiekka ei ollut mitään ongelmia levän kanssa ja kahdessa missä DSB (10 cm) oli molemmassa sama levä riesana.

Minulle tuo tämä keskustelu DSB:stä mieleen mattosuodattimen, sekin tuotiin ulkomailta Suomeen kuten DSB, se tarttui kuin rutto harrastajiin ja nyt sitten on huomattu että vanha kunnon pönttö on kuitenkin paras ratkaisu, näin tulee käymään DSB:lle myös [;)].

Varsinkin Suomessa on vaikea pitää DSB pitkään elävänä kun täältä ei saa oikeata elävää hiekkaa eikä "öttiäiskittejä", elävän kiven lisääminen toki auttaa mutta tuskin tarpeeksi. Tuorempaa keskustelua aiheesta ja äänestystulokset seuraavassa linkissä. http://www.reefcentral.com/forums/showt ... did=286634
Mikael
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1138
Liittynyt: 15:11, 30.10.2001
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mikael »

rambi kirjoitti:Minulla on ollut 2v aikana 5 allasta ja ehkä se on sattuma mutta niissä missä oli ohut hiekka ei ollut mitään ongelmia levän kanssa ja kahdessa missä DSB (10 cm) oli molemmassa sama levä riesana.
Aina mielipiteen voi kertoa mutta minusta Rambi ei ole välttämättä oikea henkilö ainakaan kokemuksen perusteella arvioimaan DBS:n toimivuutta. Altaan kypsyminen kestää 6-8 kuukautta ja Rambilla ei yksikään allas ehtinyt kypsyä kunnolla. Toisekseen täältä ja Rambin kotisivuilta voi lukea niistä erilaisista 'toimista' joita hän suoritti ja samalla häiritsi DSB:n toimintaa.

Itse en ole sen parempi neuvoja koska ensimmäinen allas ehti olla käytössä hiukan yli 14 kuukautta ennen kuin pohjalasi hajosi ja nyt tämä uusi allas ollut kypsymässä 6 kuukautta.
Sen voin kertoa, että vanhan altaan pohjahiekkaa jouduin säilömään vajaa 3 viikkoa isossa saavissa ennen uuteen altaaseen siirtämistä ja siinä operaatiossa kuoli iso määrä eliöstöä ja siksipä olen tilannut Kimiltä 10 kiloa elävää kiveä ainoastaan sitä varten, että saan DSB:ään lisäeliöstöä. Tulen sitten aikanaan poistamaan kiven altaasta kunhan ne ovat tehneet tehtävänsä.

Leväongelmia ei minulla ole tähän mennessä esiintynyt pääaltaassa ja vältän kaikin mahdollisin keinoin häiritsemästä sen toimintaa. En siirrä kiviä enkä paljaita käsiäni työnnä altaaseen vaan käytän nykyisin aina keinosiementäjän hanskoja.

Yhdessä vaiheessa refugiumissa aiheutti ongelmia punainen levä. Se valtasi koko pohjan (tosi paksu kerros). Sen imurointi aiheutti vain sen, että muukin levä alkoi kasvaa pohjalla. Turbokotiloinen hankinta ratkaisi ongelman täysin. Ne söivät kaiken punaisen levän ja muukin levä katosi samalla itsestään.

Askalle sanoisin, että kannattaa seurata tilannetta kaikessa rauhassa eikä tehdä mitään äkkinäisiä toimia. Tarkistaa vaahdottimen toimintaa, seurata vesiarvoja jne.

Muut viisaammat voivat antaa omia neuvoja ja kommenttejaan. :mrgreen:
Kimmo S
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 2243
Liittynyt: 14:37, 18.04.2002
Akvaarioseurat: SMAS, Suomen merivesiakvaariot (Facebook)
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kimmo S »

arska kirjoitti:Mulle on alkanut tulla levää harmillisesti dbs:n pinnalle ja joudun imuroimaan varovasti sen pois,dbs on ollut nyt reilun vuoden eikä altaan rutiineissa ole tapahtunut muutoksia ruokin kaloja todella hintsusti vain kerran päivässä ja huolehdin säännöllisistä vedenvaihdoista 2viikon välein.
Calsium reactorin tulo on olikeastaan ainoa muutos altaan laitteistossa eikä senkään pitäisi vaikuttaa mitenkään levien kasvua lisäävästi.
Kalkkireaktorin lisääminen voi hyvinkin muuttaa akvaarion tilannetta. Jos lisäsit caco3 reaktorin, ph varmasti laski hieman (+kaikki muut hivenaineet mitä korallihiekasta liukenee). Jos taas kalkwasser reaktorin, ph nousi. Lisäksi veden kovuus ja kalkkipitoisuus muuttui.

Ainakin ph vaikuttaa levien kasvuun, joten jokin levän kasvuolosuhteet heikkeni ja siltä jää käyttämättä ravinteita. Cyanobakteeri (tai jokin nopeasti vapaisiin raviteisiin reagoiva levä) on ottanut ravinteet käyttöönsä ja kasvaa nyt hiekan pinnalla, jossa oli vapaata kasvutilaa.

Mielestäni jos hiekkan pinta on kovin paksun levän peitossa, voi sitä osittain imeä pois tai sitten vain kepillä sohia leväpintaa hieman rikki, että ilma ja ravinteet vaihtuvat normaalisti hiekkapetiin. Minä epäilisin, että pohja jonkin verran kärsii, jos se peitetään elmukelmulla. Tuskin sohimisella ja imemisellä kuitenkaan hirveitä vaikutuksia on.
mikkokoo
Senior Member
Senior Member
Viestit: 757
Liittynyt: 14:23, 07.02.2002
Akvaarioseurat: FOMA (nro4)
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mikkokoo »

Tietääkseni kalsium reaktorin käyttöönotto voi hyvin aiheuttaa leväbuumin. Lisääntynyt CO2 määrä vedessä johtaa pohjalle saostuneet fosfaatin liukenemiseen veteen leville käytettävään muotoon.
rambi
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1149
Liittynyt: 12:11, 10.02.2002
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja rambi »

Mikael kirjoitti:Aina mielipiteen voi kertoa mutta minusta Rambi ei ole välttämättä oikea henkilö ainakaan kokemuksen perusteella arvioimaan DBS:n toimivuutta. Altaan kypsyminen kestää 6-8 kuukautta ja Rambilla ei yksikään allas ehtinyt kypsyä kunnolla. Toisekseen täältä ja Rambin kotisivuilta voi lukea niistä erilaisista 'toimista' joita hän suoritti ja samalla häiritsi DSB:n toimintaa.
Voihan sitä näinkin ajatella, mutta sen muutaman kuukauden mitä altaat ovat olleet pystyssä olen huomannut sen että paksulla hiekalla allas kypsyy paljon hitaammin ja erilailla kuin ohuella hiekalla. Ensimmäinen allas ja tämä nykyinen ovat kypsyneet samala lailla, molemmassa on ruskea levä jäänyt 2 päivään ja tullut vihreä mikä on sekin hävinnyt kun salariaksen tähän laitoin, kummassakin oli noin 2-3 cm hiekkakerros.

Mutta jokainen itse päättä mitä altaaseen tunkee, haluan vaan tuoda sen esille ettei uusille harrastajille jää käsitys että merialtaassa on _pakko_ pitää paksua hiekkakerrosta, allas toimii erittäin hyvin tai huonosti myös ohuella hiekkakerroksella, eli paksu hiekkakerros on yksi vaihtoehto ohuen tai hiekattoman altaan rinnalla, ei mikään edellytys toimivalle riutalle!
mikkokoo
Senior Member
Senior Member
Viestit: 757
Liittynyt: 14:23, 07.02.2002
Akvaarioseurat: FOMA (nro4)
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mikkokoo »

Tulen sitten aikanaan poistamaan kiven altaasta kunhan ne ovat tehneet tehtävänsä
Miksi? Vievätkö turhan paljon tilaa. Mä voin ottaa tarvittaessa vastaan :D
arska
Junior Member
Junior Member
Viestit: 125
Liittynyt: 23:30, 21.01.2003
Paikkakunta: pori
Viesti:

Viesti Kirjoittaja arska »

Kiitos vastauksista, Tämä hiekka pohja taitaa olla varsinainen mysteeri itsekullekkin.
Kun aloitan seuraavan akvaarioni tekemisen pistän hiekan tekniikka altaaseen enkä itse akvaarioon näin päätos sen poistamisesta on helpompi jos tulee ongelmia kun ei tarvitse koko allasta tyhjentää kivistä tai toisaalta voihan se olla sitten siellä ja kasvaa levää se levän kasvuhan kuluttaa ravinteita ja kenties sitä sitten tulee vähemmän kiviin. :roll:
Maisu
Elite Member
Elite Member
Viestit: 5470
Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Maisu »

rambi kirjoitti:Voihan sitä näinkin ajatella, mutta sen muutaman kuukauden mitä altaat ovat olleet pystyssä olen huomannut sen että paksulla hiekalla allas kypsyy paljon hitaammin ja erilailla kuin ohuella hiekalla.
Onko muuten näissä onnistuneissa ulkomaanesimerkeissä lähdetty nollatilanteesta vai onko vain lisätty hiekkaa vähitellen jotta on saavutettu DSB? En vieläkään suostu käsittämään miksi merivesipohja toimisi jotenkin oleellisesti eritavoin kuin makeanveden hiekkapohjat, ja niistä olen perinteisesti ollut sitä mieltä että pohja pitäisi aina "rakentaa" eikä laittaa kerralla altaaseen.

Omassa 22-litraisessa nanossani on n. 3 cm hiekkaa ja levätilanne on mitä mainioin, vaikkakin kyllästyin tässä taannoin jokapaikkaan tunkevaan kalkkilevään ja rapsutin sen pois kaikilta lasipinnoilta. Tämä allas on ollut pystyssä n. 4 kk.
mikkokoo
Senior Member
Senior Member
Viestit: 757
Liittynyt: 14:23, 07.02.2002
Akvaarioseurat: FOMA (nro4)
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mikkokoo »

Onko muuten näissä onnistuneissa ulkomaanesimerkeissä lähdetty nollatilanteesta vai onko vain lisätty hiekkaa vähitellen jotta on saavutettu DSB? En vieläkään suostu käsittämään miksi merivesipohja toimisi jotenkin oleellisesti eritavoin kuin makeanveden hiekkapohjat, ja niistä olen perinteisesti ollut sitä mieltä että pohja pitäisi aina "rakentaa" eikä laittaa kerralla altaaseen.
DSB perustetaan kerralla.

Makean veden altaissa ei käsittääkseni ole mahdollista saada aikaiseksi anaerobista bakteerikantaa, joka veisi nitrifikaation loppuun asti, eli typpikaasuksi. Merivesiakvaariossa tämä on mahdollista DSB:n hapettomissa kerroksissa (ja myös elävässä kivessä). Samasta syystä makean veden akvaariot voidaan peittää lasilla, mutta merivesiakvaarioita ei pitäisi peittää lasilla (eli typen pitää päästä haihtumaan pois).
arska
Junior Member
Junior Member
Viestit: 125
Liittynyt: 23:30, 21.01.2003
Paikkakunta: pori
Viesti:

Viesti Kirjoittaja arska »

Lueskentelin tuota Kimmo S:n kirjoitusta pohjan imuroinnista ja sohimisesta niin rupesin miettimään jotain tokkoa joka hoitaisi tuon sohimisen luonnollisesti, jos jollain on kokemusta tokoista niin valaiskaakahan hieman:Tonkivatko nämä pohjaa tasaisesti koko akvaarion alalta vai ottavatko vain jonkun pienen kiven kolon jonka ympärillä olevan hiekan sitten siirtävät juuri niihin paikkoihin mihin en sen haluaisi mennä?
Ja mikä tokko olisi sopiva pohjaa tonkimaan,katselin burgess´s:n atlasta ja osa lajeista kasvaa aika jättikoisiksi?
rambi
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1149
Liittynyt: 12:11, 10.02.2002
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja rambi »

arska kirjoitti:Lueskentelin tuota Kimmo S:n kirjoitusta pohjan imuroinnista ja sohimisesta niin rupesin miettimään jotain tokkoa joka hoitaisi tuon sohimisen luonnollisesti.
Siitä voi keskustella ikuisuuden että onko DSB hyvä vai ei mutta jos altaaseen laitta elukoita mitkä sekoittaa hiekkaa turhan syvälle niin dsb ei kyllä tule toimimaan ikinä.
Kimmo S
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 2243
Liittynyt: 14:37, 18.04.2002
Akvaarioseurat: SMAS, Suomen merivesiakvaariot (Facebook)
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kimmo S »

arska kirjoitti:otain tokkoa joka hoitaisi tuon sohimisen luonnollisesti,
Tokot lähinnä sohivat pohjaa, koska etsivät sieltä itselleen ruokaa. Tästä syystä ne ovat huonoja, koska ne syövät pois pienelämän, jota niiden pitäisi vaalia :)

Ikävä puoli on sekin, että tokot sitten heittelevät hiekkaa tonkiessaan joka paikkaan korallien ym. päälle.

Madot ja kotilot paljon parempia. Suomessa ei ole vain osunut silmiin yhtään. Olisikin kiva, jos joku saisi tuotua ulkomailta eläväähiekkaa ja saisi kunnon pohjan omaan altaaseensa. Tästä voisi sittten jakaa öttiäsiä muille.

rambi kirjoitti:altaaseen laitta elukoita mitkä sekoittaa hiekkaa turhan syvälle niin dsb ei kyllä tule toimimaan ikinä
Näinhän se on. Pohjaa ei saa tonkia liian nopeasti liian syvälle, jotta hapettomat olot säilyy.

Hitaasti liikuskelevat madot olisivat oikein hyviä. Kääntäisivät koko pohjan ympäri, mutta pitkällä aikavälillä. (Ja tämä mielestäni olisi oikein hyvä asia.)
rambi
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1149
Liittynyt: 12:11, 10.02.2002
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja rambi »

Kimmo S kirjoitti: Hitaasti liikuskelevat madot olisivat oikein hyviä. Kääntäisivät koko pohjan ympäri, mutta pitkällä aikavälillä. (Ja tämä mielestäni olisi oikein hyvä asia.)
Jep,ne "mustamakkarat" mitkä viimeksi Siniriuttaan tulivat ovat erittäin hyviä pohjalle,eivät haittaa dsb-n toimintaa niin paljoa kuin tokot ja hiekka pysyy varmasti puhtaana.
K.S
Kim Söderberg
Kim Söderberg
Viestit: 1128
Liittynyt: 14:40, 07.03.2002
Akvaarioseurat: HAS SMAS FOMA #2
Sukupuoli: Mies
Viesti:

Viesti Kirjoittaja K.S »

Johan on taas markkinat.
Miksi ei DSB toimisi
Miksi ei toimisi ilman DSB:tä
Miksi pitää olla elävää kiveä ja miten se toimii ilman elävää kiveä.

Eihän tässä ole kun sovelluksista kiinni miten joku tekee.
Halu hallita typen kiertokulkua erilailla ja onnistua siinä + kaikki muu.

Ne perusasiat pitää hallita ennenkuin lähtee kikkailemaan.

Aion laittaa yhden meriakvaarion pystyyn mistä varmasti keskustellaan.
Yhdellä laitteella, niin yhdellä, se toimii niinkin.

Nythän siis puhutaan merivesiakvaariosta ja niitähän voi olla 27 erilaista.
Ei tarvitse siis olla yksi oikea tapa mikä toimii.

Paasasinkohan taas liikaa :?

------------------
Makean veden altaissa ei käsittääkseni ole mahdollista saada aikaiseksi anaerobista bakteerikantaa, joka veisi nitrifikaation loppuun asti, eli typpikaasuksi. Merivesiakvaariossa tämä on mahdollista DSB:n hapettomissa kerroksissa (ja myös elävässä kivessä). Samasta syystä makean veden akvaariot voidaan peittää lasilla, mutta merivesiakvaarioita ei pitäisi peittää lasilla (eli typen pitää päästä haihtumaan pois).
Makeassa vedessä on samanlaiset bakteerit ja kyllä akvaario missä on hienoahiekka niin syntyy hapeton tila, siksi ei niitä saa lapota.
Ei meriakvaariossa kansilasia pidetä pois sen takia vaan valon ja suolan kiipeemisen takia
ealex
Advanced Reefer
Advanced Reefer
Viestit: 766
Liittynyt: 13:20, 09.03.2002
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ealex »

Koralli-kokoelma akvaario kalojen kanssa onnistuu erinomaisesti ilman DSB:ta, mutta mielestäni mahdollisimman monimuotoisen riutta-akvaarion saa vain DSB:n kanssa. Eri asia kiinnostaako monimuotoinen riutta vai punaiset siniset ja keltaiset kalat ja korallit. DSB on hyvin tärkeä monipuolisen elävän ruuan lähde ja on tärkeä osa akvaarion ravintoketjua, toisin sanoen se muuttaa kakkaa eläväksi ruoksi. [;)]

Kuten sanottu, hiekkaa tonkivat tokot tappavat DSB:n, parhaita hiekkaa tonkivia elukoita ovat madot ja niitä saa Suomesta tosi hyvin elävän kiven mukana. Mikaelilla olikin ihan uskomaton elävä hiekka, aivan täynnä monenlaisia matoja, kun hän on raskinut jättää suhteellisen paljon elävää kiveä hiekan alle perustamisvaiheessa.

Elävä hiekka pysyy todella puhtaana ilman että mikään isompi elukka tonkii sen pintaa, eikä siihen kasva levää kovinkaan helposti. Tämän näkee erityisen hyvin refugiumissa – vaikka joka puolelle kasvaisikin kaikenlaista, myös ns. ei-toivottua levää, hiekka pysyy aivan puhtaana.
Silakka
Senior Member
Senior Member
Viestit: 611
Liittynyt: 15:54, 23.01.2003
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Silakka »

K.S kirjoitti: Johan on taas markkinat.
:mrgreen:
K.S kirjoitti: Aion laittaa yhden meriakvaarion pystyyn mistä varmasti keskustellaan.
Yhdellä laitteella, niin yhdellä, se toimii niinkin.
Ilmapumppu? :)


DSB:stä vielä... jos nyt jollain on kovasti huolia, niin kannattaa varmaan pistää (mahd. laaja + paksu) DSB refuun, mikäli mahdollista.
Kimmo S
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 2243
Liittynyt: 14:37, 18.04.2002
Akvaarioseurat: SMAS, Suomen merivesiakvaariot (Facebook)
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kimmo S »

ealex kirjoitti:Koralli-kokoelma akvaario kalojen kanssa onnistuu erinomaisesti ilman DSB:ta, mutta mielestäni mahdollisimman monimuotoisen riutta-akvaarion saa vain DSB:n kanssa. [;)]
Aikaisemmin olen ollut samaa mieltä, mutta huomasin tänään, että altaassa jossa on 0-2 sentin hiekkapohja ja paljon kiveä voi olla yhtä paljon elämää.

Minusta tuntuu, että jos elämä on elävästä kivestä, ohutkin hiekkapohja tuo sitä paremmin esille, mutta kunnon matoisan hiekkapohjan saa vain elävänhiekan kautta. Eikö käytännössä kaikki altaaseen tullut elävä ole elämää, joka elää elävässä kivessä?

Mikaelin hiekka kuulostaa kyllä tosi hyvältä, mutta olisiko tämä poikkeus hyvän tuurin kautta.
K.S kirjoitti:Aion laittaa yhden meriakvaarion pystyyn mistä varmasti keskustellaan.
Yhdellä laitteella, niin yhdellä, se toimii niinkin.
Vitsi, millä sä ton teet! Yhdellä! Mä ainakin laitoin omaani sentään kaksi. Lampun ja pumpun. Kumman sä? :twisted: (Tai sitten sillä on jotain luolakuvioita :) )
ealex
Advanced Reefer
Advanced Reefer
Viestit: 766
Liittynyt: 13:20, 09.03.2002
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ealex »

Kimmo S kirjoitti:
ealex kirjoitti:Koralli-kokoelma akvaario kalojen kanssa onnistuu erinomaisesti ilman DSB:ta, mutta mielestäni mahdollisimman monimuotoisen riutta-akvaarion saa vain DSB:n kanssa. [;)]
Aikaisemmin olen ollut samaa mieltä, mutta huomasin tänään, että altaassa jossa on 0-2 sentin hiekkapohja ja paljon kiveä voi olla yhtä paljon elämää.
Minulla on 80 kg elävää kiveä ja 200 kg hiekkaa, jos haluaisin järjestää pieneliöstölle yhtä paljon tilaa elävällä kivellä - pitäisi olla vähintään 280 kg kiveä, ei ihan taida mahtua. [;)] Lisäksi hiekkaan kehittyy erilainen eliöstö, vaikka tuleekin samasta elävästä kivestä. Tarkoitin kommentillani myös suodatineläimiä, mitä nykyään pystytään pitämään akvaariossa juuri DSB:n ansiosta, ne ovat riippuvaisia planktonista ja sitä tuleekin DSB:sta ”itsekseen” jatkuvasti. [;)]
Kimmo S kirjoitti:Minusta tuntuu, että jos elämä on elävästä kivestä, ohutkin hiekkapohja tuo sitä paremmin esille, mutta kunnon matoisan hiekkapohjan saa vain elävänhiekan kautta. Eikö käytännössä kaikki altaaseen tullut elävä ole elämää, joka elää elävässä kivessä?
Siinä se onkin, ohut hiekkapohja ei tuo muuta hyötyä kun lisää keinotekoista elävää "kiveä" kun taas paksu hiekkapohja tuo mukaan paksun hiekkapohjan hyötyjä, sekä biologisena suodattimena, hiekkapohjan pieneliöstön mediana, että ruoan tuottajana. Kuitenkin aivan erilaiset biologiset ja kemialliset prosessit tapahtuu paksussa hiekkapohjassa, kuin ohuessa hiekkapohjassa, mikä simuloi elävän kiven pintaa ilman sisustaa. Plus vielä kerran, hyvin tärkeä on määrä, hiekkapohjassa on hyvin paljon elintilaa pieneliöstölle elävään kiveen verrattuna.

Lisäksi tuoreen elävän kiven mukana tulee ihan hiekkapohjassa elämään erikoistuneita elukoita, vaikka larvae-muodossa, hiekkapojassa näkeekin niin erikoistuneita hiekassa elämään elukoita että on vaikea uskoa niiden viihtyvään kivessä tai ohuessa hiekkapohjassa. Esimerkiksi madot, mitkä tekee hiekkaan käyttäviä ja pumppaavat sitten hiekan alle tuoretta vettä pinnalta käyttäviä pitkiin.
Kimmo S kirjoitti:Mikaelin hiekka kuulostaa kyllä tosi hyvältä, mutta olisiko tämä poikkeus hyvän tuurin kautta.
Sen verran tasalaatuista elävää kiveä on tullut viime aikoina, että en usko että Mikaelin tapaus olisi muuten poikkeuksellinen, paitsi että hän on raskinut tehdä kaikki "oikeanoppisesti". [;)] Yleensä ongelmana on se ettei refugiumiin viitsi hankkia kovin paljon elävää kiveä ja pääaltaaseen taas hankitaan liiankin nopeasti petoja (= minun tapaus :roll: ) vaikka minunkaan hiekkapohjassa ole nykyään mitään moitittava, oikein erinomaiselta näyttää pieneliöstön suhteen, kesti vaan pitempi aika kehittyä. [;)]
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Meri- ja murtovesi”