Akvaristi-lehti ja M. Varjo

[111na]

Heh, voipa olla että Singaporen katuojasta kotiin roudattu miljoonakala saisi melkoisen slaagin joutuessaan ylihuolehtivaisen aquawebbiläisen netistä opiskeltuihin vesiarvoihin.

Ah vihdoinkin klooriamiinia! sanoisi ehkä..

[Tuukkis]

Liinalla on varmaan viestienkirjoitusennätys täällä noiden kahden kuukauden aikana mitä tänne on kirjoitellut,meinaan 801!!
Jos tätä akvaristia verrataan siihen toiseen suomalaiseen missä on näitä kananmuna juttuja,niin onhan tämä siihen verrattuna jo kunnollinen akvalehti.

[111na]

Muuten mattosuodatin juttu näköjään DATZISSA sai stokkankin poistamaan sen vähittäismyynnistä,eli se siitä ihailusta.

Olet tainnu erehtyä.
Olikohan tuossa jotakin, minkä takana pysyt, vai huumorilla kokonaan..

Liinalla on varmaan viestienkirjoitusennätys täällä noiden kahden kuukauden aikana mitä tänne on kirjoitellut,meinaan 801!!
Jos tätä akvaristia verrataan siihen toiseen suomalaiseen missä on näitä kananmuna juttuja,niin onhan tämä siihen verrattuna jo kunnollinen akvalehti.

Kiitos! Ja one-linereita ei ole kuin ehkä muutama ( <100).
Minusta tulee kohta vanhus, vai mikä tämän seniorin jälkeen tulee?

[VilleJ]

Miksi pitäisi akvaariota kypsytellä useita viikkoja kun sen voi hyvinkin tehdä viikossa ns.kaupallisilla bakteereilla ja kunnollisella suodattimella.

Käytettiinkö Tetran Bactozymia? Jos käytettiin, niin mistä ne bakteerit hankittiin, kun ilmeisestikään tuo Bactozym ei sisällä yhtä ensimmäistäkään bakteeria? Seran tuote Nitrivec taasen sisältää ja kokemuksista päätellen, jotain bakteereita taitaa jopa olla elossakin

Miten tuo 'kunnollinen suodatin' liittyy akvaarion kypsyttämiseen?

Muuten mattosuodatin juttu näköjään DATZISSA sai stokkankin poistamaan sen vähittäismyynnistä,eli se siitä ihailusta.

Mistäs tuollaisen kuulit?

[Tuukkis]

Een ole erehtynyt,ei ole Datzia tänä vuonna näkynyt myynnissä stokkalla,tiedä sitten oliko syynä tuo biodigisuodatin. Todellisuudessa kumminkin syynä on ihmeellinen kirjoitusvirhe hässäkkä jota lehteen painetaan.
Eihän siitä saa millään selvää vaikka kuinka tavaa.
Harvapa sitä pelkkien kuvien takia tuota lehteä ostaa.

---------------

Kannattaa varmaan lukea se juttu siitä akvaristista aqua2002.
No minulla semmonen on vissiin aina ollut kun ei ole tarvinnut kuukausi tolkulla kypsytellä.

[VilleJ]

Kannattaa varmaan lukea se juttu siitä akvaristista aqua2002.

No, niinpä, mutta kun tähän aikaan ei lehteä taida edes lentopostitse saada

[KtMan]

Pitäisiköhän lopettaa Akvaristilehden tilaus ja siirtyä lukemaan pelkästään Aqua-webbiäisten juttuja?
Näiden tässä kirjoitettujen juttujen mukaan Varjo ei tiedä akvaariosta hönkäsen pöläystä? Olenko käsittänyt väärin? Kaupallisuus ja sidokset ovat eri asia.
Kuinka moni teistä muuten puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä?

Kari

Itseasiassa...
Samat jutut täällä on kuin akvaristissakin, akvaristissa tosin ~paria kuukautta myöhemmin, jos taas akvaristissa jokin täältä lukematon juttu, niin seuraavana päivänä sekin on kaikille toitotettu
Kuvat on kyllä kivoja.

T:Krisse

[tilluska]

Käytettiinkö Tetran Bactozymia? Jos käytettiin, niin mistä ne bakteerit hankittiin, kun ilmeisestikään tuo Bactozym ei sisällä yhtä ensimmäistäkään bakteeria?

Jutussa käytettiin "bakteeriherätettä" (jutun yhteydessä kuva useiden eri valmistajien tuotteista) ja ymppi "kasvien mukana jonkin verran".

Vastaperustettu akvaario ei lähde kunnolla käyntiin ennenkuin sinne tuodaan hajottajabakteereita ja niille ravintoa.

- Artikkelissa neuvotaan myös siirtämään soraa tai ns.aktiivilietettä jo kypsyneestä altaasta sekä kerrotaan;

kypsyttämiseen olevan erilaisia keinoja joista enemmän artikkelissa ; "Akvaarion biologinen kypsyminen ja typen kierto".

(sivulla 46. sama lehti kirjoittajana J.Järvi).

Eihän tässä artikkelissa (akvaarion peruskurssi 5) kukaan käske ketään toimimaan juuri milläänkään lailla. Kerrotaan tapoja olevan erilaisia (joista on esimerkiksi tähän juttuun valittu yksi), niistä erilaisista tavoista sitten akvaarioharrastaja itse valitsee oman tapansa. Olkoonkin se sitten oikea taikka väärä, helppo taikka vaikea, turvallinen taikka arveluttava... Useiden tietolähteiden käyttö on sallittua joskus jopa suotavaa.


*Kaikki jos nähdään niin musta-valkoisena niin mihin katosi harmaa?*

[Jyrki]

Heh, voipa olla että Singaporen katuojasta kotiin roudattu miljoonakala saisi melkoisen slaagin joutuessaan ylihuolehtivaisen aquawebbiläisen netistä opiskeltuihin vesiarvoihin.

Aivan, tietäisivätpä kalamme kuinka mietimme näitä vesiarvoja ja muita harrastukseen liittyviä asioita. Saattaisivat saada hyvät naurut

[Aki_L]

Palaanpa vielä kaikkien kiusaksi alkuperäiseen aiheeseen.

Olen vuoden ajan seurannut tätä keskustelupalstaa ja luullut, että täällä löytyisi tämän hetken parasta ja ajankohtaisinta tietoa. Olen ilmeisesti erehtynyt. Ennen tämän foorumin löytämistä akvaariotietämykseni oli aika huteralla pohjalla. Kotimaista akvaarioalan kirjallisuutta olen selaillut satunnaisesti ja siellä oleva tieto tuntuu poikkeavan merkittävällä tavalla täällä esitetystä. Varsinkin kalojen tilavaatimukset näyttävät muuttuneen vuosien saatossa aika lailla.

Täällä yleisten mielipiteiden ja akvaarioaiheisten nettisivujen perusteella uskalsin kritisoida Markku Varjon kalavalintoja kyseisiin akvaarioihin. Lähes kaiken tietoni olen siis saanut täältä ja useilta harrastajien kotisivuilta. Tiedän, että kaikkeen uuteen tietoon pitää suhtautua kriittisesti, mutta omien pohjatietojen puuttuessa on helppo uskoa yleistä mielipidettä ja arvossa pidettyjä alan harrastajia. Esimerkiksi seeprakalalle annetaan lähes poikkeuksetta suositus, että altaan minimikoko olisi vähintään 80 litraa, kuten myös Liisa Sarakontu sivuillaan kirjoittaa. Myös miljoonakalan ja neontetran vesiarvoista löytyy lähes yksimielistä tietoa. Miljoonakala kovaan ja emäksiseen veteen ja neontetra pehmeään ja happamaan veteen. Kuinkakohan monta kertaa täälläkin on asiasta jaksettu mainita. Ja akvaarion kypsyttämisessä uskon J Järveä, onhan hänellä monen vuosikymmenen kokemus akvaarioista ja vesikemiasta. Ennenkuin joku esittää todisteita siitä, että kalaisa kypsytys on kalojen hyvinvoinnin kannalta parempi tapa, niin pidän kalatonta kypsytystä parempana vaihtoehtona.

Näiden perusteella siis kyseenalaistin M. Varjon artikkelit Akvaristi-lehdessä. Ilmeisesti täällä yleisesti hyväksytyt neuvot ja ohjeet eivät siis olekkaan se parhain tieto, kun kerran täältä löytyy niin monta, jotka pitävät M. Varjon tarjoamaa tietoa parhaimpana. Mistä aloitteleva akvaristi sitten voi hankkia tietoa harrastuksestaan tärkeinpänä päämääränään kalojen hyvinvointi?

Vai onko asia niin, että täällä annetut ohjeet koskevat aloittelijoita ja "tosiharrastajat" tekevät, niinkuin itse haluavat.

Vielä kysyisin maisulta, että voisitko suositella minulle kirjastoista yleisesti saatavilla olevaa teosta, josta löytyy korrektimpaa informaatiota kalojen tilavaatimuksista, veden laadusta ja akvaarion perustamisesta, kuin tältä palstalta tai harrastajien internettiin laittamilta kotisivuilta. Voisin ilomielin tutustua kyseiseen teokseen. Ehkä sen avulla voisin nousta korkeammalle tasolle akvaarioharrastuksessani ja pyyhkiä ylihuolehtivaisen, netistä vesiarvot opiskelevan aquawebbiläisen, leiman pois otsaltani.

[111na]

Varsinkin kalojen tilavaatimukset näyttävät muuttuneen vuosien saatossa aika lailla.

Ehkäpä ei kuitenkaan. Vaatimus on fiilispohjainen ja ihmisillä on erilainen käsitys ja kokemus kalan hyvästä. Ihmisiä on kaikkien kirjoitustenkin takana.

Täällä yleisten mielipiteiden ja akvaarioaiheisten nettisivujen perusteella uskalsin kritisoida Markku Varjon kalavalintoja kyseisiin akvaarioihin.

Kaikkea voi ja pitää kritisoida, kun niissä epäkohtia näkee. Varjo on kauppias, vaikka akvaarioon istuttaisi.

Myös miljoonakalan ja neontetran vesiarvoista löytyy lähes yksimielistä tietoa.

Missä? Ainakin miljoonakalasta olen lukenut hyvin erilaisia näkemyksiä. Ja yleisemmin: Yksimielisyys ei ole oikeuden tae.

Ja akvaarion kypsyttämisessä uskon J Järveä, onhan hänellä monen vuosikymmenen kokemus akvaarioista ja vesikemiasta. Ennenkuin joku esittää todisteita siitä, että kalaisa kypsytys on kalojen hyvinvoinnin kannalta parempi tapa, niin pidän kalatonta kypsytystä parempana vaihtoehtona.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=22307

Mistä aloitteleva akvaristi sitten voi hankkia tietoa harrastuksestaan tärkeinpänä päämääränään kalojen hyvinvointi?

Tietoa on maailma täynnä, mutta kuka sanoisi miten kannattaa toimia? Tietoa ja toimintamalleja saa toisilta akvaarionpitäjiltä, kauppiailta, kirjoista netistä.
Onneksi maailmassa ei ole vielä montaa absoluuttista totuutta ja tietoa voi koota ja tehdä synteesejä teeseistä ja antiteeseistä jatkossakin.

[Maisu]

Vielä kysyisin maisulta, että voisitko suositella minulle kirjastoista yleisesti saatavilla olevaa teosta, josta löytyy korrektimpaa informaatiota kalojen tilavaatimuksista, veden laadusta ja akvaarion perustamisesta, kuin tältä palstalta tai harrastajien internettiin laittamilta kotisivuilta. Voisin ilomielin tutustua kyseiseen teokseen. Ehkä sen avulla voisin nousta korkeammalle tasolle akvaarioharrastuksessani ja pyyhkiä ylihuolehtivaisen, netistä vesiarvot opiskelevan aquawebbiläisen, leiman pois otsaltani.

Riittää kun luet sen eilen postista kolahtaneen Akvaristin, siinä oli kyllä esitetty mistä vesiarvoista nuo miljoonakalat oli pyydetty.

[Aki_L]

Riittää kun luet sen eilen postista kolahtaneen Akvaristin, siinä oli kyllä esitetty mistä vesiarvoista nuo miljoonakalat oli pyydetty.

Luin kyllä, ja Singaporen katuojan vesi ei näytä olevan kovin emäksistä ja kovaa. Mielestäni M. Varjo antoi kuitenkin väärän kuvan kalojen vesiarvoista laittaessaan miljoonakaloja ja neontetroja samaan akvaarioon.

Taisi muuten katuojassa olla lämpötila 28-30 astetta. Se on mielestän hieman liikaa neontetroille. Siis jos näille tuontikaloille pyritään järjestämään vastaavat olosuhteet akvaariossa kuin luonnossa.

[tilluska]

kun kerran täältä löytyy niin monta, jotka pitävät M. Varjon tarjoamaa tietoa parhaimpana...

Enpä tiedä; onko tässäkään ketjussa (en jaksa lukea alusta asti uudelleen) kukaan pitänyt tuota varsinaisesti parhaimpana tapana. Ehkä enemminkin vain yhtenä tapana muiden joukossa, "epävarmana ja riskialttiina"kin sellaisena mutta vaihtoehtona enihau...

Kalaston yhteensopivuuteen ja tilavaatimuksiin en ota kantaa mutta olipa minunkin mielestäni varsin erikoinen yhdistelmä. Toisaalta melko monesta tankista taitaa löytyä vastaavanlainen soppa. Jospa seuraavassa numerossa neuvotaan kuinka kalasto korjataan asialliseksi (yritä hankkiutua eroon kauppiaan sinulle väkisin myymistä tankkiisi sopimattomista kaloista esim. laittamalla viesti aquawebin "lahjoitetaan palstalle...).

[KtMan]

Kotimaista akvaarioalan kirjallisuutta olen selaillut satunnaisesti ja siellä oleva tieto tuntuu poikkeavan merkittävällä tavalla täällä esitetystä. Varsinkin kalojen tilavaatimukset näyttävät muuttuneen vuosien saatossa aika lailla.

Oletatko siis ettei kukaan muu aquavebbiläinen ole lukenut suomenkielistä akvaariokirjallisuutta, kun heidän mielestään tiikerinuoliaista ei voi pitää alle 100L:n tankissa.?

Mielestäni paras tietolähde on monen ihmisen kokemukset ja tiedot yhdistettynä samaan foorumiin. Jokainen tämän foorumin ihminen lisää tietoansa täältä ja hakee sita myös muualta ja kokee itse, esittää uudet asiat tänne ja taas kaikki kehittyy.

Voi toki lukea Varjon 80luvulle jääneitä käsityksiä jos huvittaa. Minuakin huvittaa vanha kirjallisuus, ostin juuri kirjan "Akvaario värikuvina", mutta eipä sieltä montaa uutta vinkkiä tietokantaani tupsahtanut
Kaikki tieto on sisäisesti seulottava ja itse arvioitava, sovitettava omaan aikaisempaan tietoon ja kokemukseen, ennen kuin mitään ohjetta voi ottaa omaan käyttöön.
NS.maalaisjärjen käyttö on suotavaa.

T:Krisse

[kv-setä]

Riittää kun luet sen eilen postista kolahtaneen Akvaristin, siinä oli kyllä esitetty mistä vesiarvoista nuo miljoonakalat oli pyydetty.

Luin kyllä, ja Singaporen katuojan vesi ei näytä olevan kovin emäksistä ja kovaa. Mielestäni M. Varjo antoi kuitenkin väärän kuvan kalojen vesiarvoista laittaessaan miljoonakaloja ja neontetroja samaan akvaarioon.

Taisi muuten katuojassa olla lämpötila 28-30 astetta. Se on mielestän hieman liikaa neontetroille. Siis jos näille tuontikaloille pyritään järjestämään vastaavat olosuhteet akvaariossa kuin luonnossa.

Mikä on neontetrojen suositeltava lämpötila kun uivat +28+30 asteisessa vedessä esim. Rio Negron sivujoissa. Samoissa vesissä ui kiekkokala, monnisia ym. Olenko taas ymmärtänyt väärin ja rääkkään kalojani liian lämpimällä vedellä?(+30)

Kari

[pauli1]

Mikä on neontetrojen suositeltava lämpötila kun uivat +28+30 asteisessa vedessä esim. Rio Negron sivujoissa. Samoissa vesissä ui kiekkokala, monnisia ym. Olenko taas ymmärtänyt väärin ja rääkkään kalojani liian lämpimällä vedellä?(+30)

Kari

Aikoinaan kun vielä omistin Neontetroja, huomasin että sairastelu alkoi lämpötilan noustessa yli 26 asteen. Sopiva lämpö olisi semmoiset 21-25 astetta.

[Aki_L]

Mikä on neontetrojen suositeltava lämpötila kun uivat +28+30 asteisessa vedessä esim. Rio Negron sivujoissa. Samoissa vesissä ui kiekkokala, monnisia ym. Olenko taas ymmärtänyt väärin ja rääkkään kalojani liian lämpimällä vedellä?(+30)

Tämän kysymyksen voisit esittää tetrat -keskustelualueella. Sieltä varmasti löytyy minua tietävämpiä ihmisiä kertomaan oman mielipiteensä.

Tässä yksi keskustelu, joka osui silmään neontetran lämpötilavaatimuksista.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... eontetr%2A

[kv-setä]

http://www.angelfire.com/pq/piaba/CDNLPG2.html

No katsokaas tuon linkin takana olevaa karttaa Neontetran ja Kardinaalitetran levinneisyysalueesta. Paljonko mahtaa olla Amatzonin sen osan vesien lämpötila keskimäärin vuodessa?
Kuinka usein siellä on veden lämpötila 21-25 astetta? Sadekauden aikaan kenties? Sehän tarkoittaa sitä että näitä kaloja ei enää olisi olemassa jos alkavat sairastella korkeammissa lämpötiloissa. Kun toinen puoli vuodesta on kuivaa ja kuumaa kautta.

Kari

[Aki_L]

Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä asioista.

http://www.hut.fi/~lsarakon/lajit/neontetr.html

http://www.fishbase.org/Summary/Species ... ame=innesi

Tuossa pari linkkiä lisää, uskon että kyseiset sivut tarjoavat varsin varteenotettavaa informaatiota.

[Rääkky]

Kuinka usein siellä on veden lämpötila 21-25 astetta? Sadekauden aikaan kenties? Sehän tarkoittaa sitä että näitä kaloja ei enää olisi olemassa jos alkavat sairastella korkeammissa lämpötiloissa. Kun toinen puoli vuodesta on kuivaa ja kuumaa kautta.

Kardinaaleillehan tuo ei olekaan korkea tuo 26 astetta mutta neontetroille tuo lämpötila on elinikään vaikuttava tekijä. Jatkuvasti yli 26 astetta on eri asia kuin tilapäinen nousu korkeaan lämpötilaan. Kyllähän tämä jatkuvasti lämpötilarajan yläpuolella oleva lämpö lyhentää muidenkin kalojen elämää. Selviöhän se on. Kyse ei siis ole sairastelusta.

[tilluska]

Heittona vaan että oiskos sillä merkitystä asiaan että onko kyseessä kasvatettu vai villi kanta?

Siis merkitystä veden ihanne lämpötilan ja ihanne kovuuden kannalta.

Ja toisekseen; kuka meistä tietää kun ei jutussa ollut mainittu että paljonko siinä Varjon purkissa on se lämpötila.

Itse lähtisin oletuksesta että kun millikset kerran ovat villimuotoa niin ovat sitä sitkeämpää sorttia, koska eikös se tämänkin lajin "herkkyys" ole jalostuksen tulos. Näinollen voisi kuvitella että altaan lämpötila ja muut vesiarvot on passattu muiden kalojen ehdoilla. Jutussa on mainittu että "villimuoto miljoonakala ei ole edes hyperherkkä nitriitin suhteen" eli jospa ei myöskään veden kovuuden tai lämpötilankaan...

[kv-setä]

Hyvä Tilluska . Ei näistä jutuista pidä ottaa herneitä. Neontetran kohdalla villien elinikä Rio Negron lämpötiloissa on varmasti lyhyempi kuin jalostettujen.
Mikään tieto ei ole ehdotonta totuutta mitä täälläkin kirjoitetaan tai mitä Varjo kirjoittaa. Niistä pitää poimia itselle sopivat asiat ja soveltaa itse. Jotta karttuu sitä kokemusta.
Omassa kiekkotankissa elelee esim. piikkisilmiä useita erilaisia, vaatimukset eivät luultavasti ole lämmöissä +30 astetta. Kummasti vaan lihovat ja näyttävät voivan hyvin. Että tämmöstä

Kari

[muiscu]

En morkkaa M.Varjon akvaarion hoitoa tms. kun en hänen tavoistaan tiedä, mutta tuo kalojen yhdistely kuulostaa aika karmealta...
Muuten Aki_L, ei hän sinne seeprakalaa ollut laittamassa vaan seepranuolimonnin

[Tuukkis]

Miljoonakalat kyllä sopeutuvat monenlaisiin vesiarvoihin,elikäs ei vedellä tarvitse olla mitään erityisarvoja.Itselläni miljoonakaloja oli kiekkokala akvaariossa kiusaksi asti.Alunperin hankin miljoonakaloja syömään kaikenmoista pieneliöstöä kiekkoaltaastani,mutta kun niille maistui myös kaikki kiekoillekin tarkoitettu ruoka niin nehän lisääntyivät aivan riittämiin,alunperin viiden kalan muodostamasta parvesta tuli vuosien aikana runsaasti jälkeläisiä,useita satoja kaloja.Samassa altaassa myös kiekot kutivat miljoonakaloista välittämättä.
Niin että luulisin miljoonakalan sopeutuvan aivan hyvin samaan altaaseen neontetrojen kanssa.