Uuden altaan perustamisesta ja ongelmia kultakalojen kanssa

[111na]

Taitaakin olla ilmiselvä painovirhe tuossa Tuntemattoman jutussa!

"0.5 kellertävämpi
Ja siitä edespäin vieläkin tummempaa pinkkiin asti, mutta en arvon uskoisi yli 0.5:ttä olevan. "

Noiden on pakko tarkoittaa 0,05 mg/l arvoa.

[Tuntematon]

Taitaakin olla ilmiselvä painovirhe tuossa Tuntemattoman jutussa!

"0.5 kellertävämpi
Ja siitä edespäin vieläkin tummempaa pinkkiin asti, mutta en arvon uskoisi yli 0.5:ttä olevan. "

Noiden on pakko tarkoittaa 0,05 mg/l arvoa.

Juu, painovirhehän se, sen siitä saa kun niin tohkeissaan on pitkän odotuksen jälkeen, että.. Mutta, vihdoin odotus siis palkittiin; hyvältä tuntuu..

Mutta, nyt on kalat siis altaaseen saatu, ja taisinpa minäkin tuossa lähes kolmisen tuntia altaan ääressä istuskella kalojen käyttäytymistä uudessa kodissaan katsella - niin, akvaario harrastus todella vie mukanaan!

Kaikki kalat haavilla altaaseen siirsin, kaikki ensin yksitellen suuren miekkakasvin taakse piiloon ja sitten suodattimien alle värjöttelemään ja tutkiskelemaan paikkoja - mutta vain altaan toisessa päässä..

Olivat niin pieneen, puolet pienempään tilaan entisessä paikassaan tottuneet, että eivät tohdinneet altaan toiseen päähän muut kuin Minni Rohkeamme mennä, joskin Kustikin uskaltautui tänne vielä myöhemmin Minnin seurassa.

Kusti pieni altaaseen päästessään sai kamalan shokin, niin suurta tilaa ei ollut varmasti koskaan ressukka nähnytkään - eikä varmasti noin kovassa virtauksessakaan ole koskaan ollut.

Niin meinasi virran mukana altaan toiseen päähän lentää, jossa ei onneksi suodatusta niin ole, kyllähän sitä jokin rauhoittumis paikkakin olla pitää.Ei siis ole toisessa päässä lähes ollenkaan virtausta, toisessa päässä taasen nuo molemmat suodattimet.Saavat itse valita milloin ovat virtauksessa ja milloin eivät.

Varsinkin tuo Pörrö näyttää oikeastaan pitävän tuosta 2260 virrasta, niin ottaa siinä vauhtia ja liukuu altaan keskiosassa virtauksessa.Oikein näyttäisi nauttivan!

Lopulta sitten uskaltautuivat muutkin kalat tuonne altaan toiseen päätyyn uida parin tunnin töllöttelyn jälkeen - tälläkin hetkellä koko jengi siellä karvalehtiä repii.Mokomatkin..ryökäleet!

Kaikki kalat näyttävät sopeutuneen hyvin, vain tuon Kustin tilanne hieman huolestuttaa..Kusti on siis noin viisi cm pitkä, 4-vuotias iso huntuinen kultakalan jalostus muoto, ehkä yksi niistä hieman enemmän jalostetuista.

Niin näyttää lentävän virran mukana ja köllöttelee vain apaattisena kasvi pöheikössä.Kellahti tuossa muutaman kerran selälleenkin makaamaan.Jotenki n tulee mieleen samat oireet kuin jo edesmenneellä Milli-kultakalallamme ennen sen kuolemaa..

Toivottavasti tilanne paranee, sääliksi käy..

Mutta, kaikki kalat kyllä Kustia lukuun ottamatta ihan pirteinä altaassa uivat, tonkivat pohjaa ja repivät kasveja.Kyllähän Kustikin on jo uudessa kodissaan paljon uinut, joskin nyt on jälleen kadonnut jonnekin kasvi pöheikköön köllöttelemään..

Mitä on tehtävissä?

[tuula313]

Kyllä se Kusti siitä varmasti piristyy kunhan toipuu kulttuurishokista ja kotiutuu. Uinti tosin on hieman hankalaa tuon ison hunnun kassa (vaikka niin söpö onkin) varsinkin kun tuo ympärysmittakin on ihan kiitettävän kokoinen (Ei kusti ole lihava.. ainoastaan isoruotoinen) On muutenkin rauhallisen oloinen kaveri eikä turhia häslää, tarkkailija luonne ennemminkin. Kartoittakoon virtaukset ja huilailkoon välillä jemmassa kyllä se siitä lähtee.

Pörrö on atleetti! Mustin kanssa oli lempipuuhaa uida suodattimen virtausta vastaan ... luulivat varmankin olevansa lohia tai jotain.

[Tuntematon]

Juu, sitä hieman arvelinkin, onhan se nytkin tuolla pohjaa niin toimeliaana tonkimassa ja muiden kanssa uimassa, että mitä turhia huolestumaan.
Täytyy nyt vain nautiskella uudesta altaasta nyt kun sattui lomakin näin hyvään aikaan..

Pörrö varsinkin on nyt saanut kaksi uutta itsensä kokoista ja muutenkin samantapaista kaveria itselleen näistä emidän kahdesta aikaisemmasta kultakalasta, sielä ne nytkin uivat kaikki kyljekkäin ympäri akvaariota Kustin hieman lepäillessä ja tonkiessa pohjaa..

Nyt kun vielä Kustille kaverin löytäisi, no, kyllähän sekin näiden kolmen kanssa hyvin viihtyy, joskin saattaa joskus hieman jälkeen jäädä kun muut viilettävät niin nopeasti altaan päästä päähän että..

Kaikki näyttävät niin nauttivan olostaan, kun kerrankin saa uida vapaasti seinän tulematta heti vastaan - vihdoin odotukseni, ja kalojeni odotus palkittiin!

[111na]

Kaikki näyttävät niin nauttivan olostaan, kun kerrankin saa uida vapaasti seinän tulematta heti vastaan - vihdoin odotukseni, ja kalojeni odotus palkittiin!

Me laitettiinkin samaan aikaan kalat uuteen altaaseen! Perustin juuri 250-litraisen, johon siirsin kaiken 40-litraisesta noin vain lennossa. Nitriitti nousee.. vedenvaihto edessä. Että onhan sitä kiva neuvoa kuinka tehdä. Pieni allas oli kuitenkin oikein kypsä jo, että kyse on vain siitä myllerryksestä, mikä on sekoittanut toimivan biologisen suodatuksen hetkeksi.. toivon.. ja olen varma.. muutenhan en tähän olisi ryhtynyt.

Mielenkiintoista on seurata kaloja, kuinka ne ovat yksilöitä ja miten ne ottavat uuden tilan. Loistoparatiisikalat osoittavat kutemisen merkkejä, ainakin harjoittelevat. Vain yksi isoin (5cm) kiipijäkala ei ole vielä oikein kotonaan, se vain ui laseja pitkin. Ne ovatkin kuulemma vaikeita hyväksymään uusia ympäristöjä, mutta pienemmät lajitoverinsa ovat jo eloisia, hyörivät nekin kuin hormonit jo alkaisivat hyrräämään, esittelevät eviään ja kiduksiaan toisilleen.

[111na]

Minulla on kolmatta päivää loistoparatiisikoiras vartioimassa kutua juurakossa. Samaan aikaan päivittäinen 50% vedenvaihto, 1g/15l suolaa ja Aquasafea (Puuh! Hanavedessäkin on 0,1 nitriittiä ja 0,6 klooriamiinia..) Silti nitriitti oli tänään jo yli 1mg/l. Mutta syykin alkaa olla selvää, kadonnut kala. Yritin laskeskella onko niitä yhdeksän niinkuin pitäisi siinä muuttopäivänä, mutta unohdin sitten sen. Silloinkin pääsin vain kahdeksaan. Täytyy yrittää haavia sitä hiekasta, jos siitä kierteisien jäljiltä vielä jotakin löytyisi. Luulen että se kala jäi samentuvaan veteen huomaamatta kun niitä pienestä akvaariosta haavin saaviin. Se on voinut joutua lietteen mukana toiseen saaviin ja kuolla jossain vaiheessa, kun saavi odotti sentään ainakin tunnin täynnä mustaa vettä, lahoavia kasveja, kalankakkaa ja imuroitua hiekkaakin pohjalla... Loistoparatiisikoiras on se kadonnut. Nyt on kolme naarasta ja yksi koiras.