Kovaa vai pehmeää vettä

Synnyttävät ja kutevat hammaskarpit. Miljoonakalat, mollit, platyt, killikalat jne.

Valvoja: Moderaattorit

Anzku
Senior Member
Senior Member
Viestit: 774
Liittynyt: 17:16, 29.07.2003
Akvaarioseurat: OAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Oulu

Kovaa vai pehmeää vettä

Viesti Kirjoittaja Anzku »

Tulin tuossa miettineeksi, kuinkahan tärkeää esim. platyille ja miljoonakaloille on se paljon puhuttu kova vesi? Olen kuullut valtavat määrät perusteluja kovalle ja emäksiselle vedelle, kalat kuulemma ovat kirkkaamman värisiä yms, pehmeässä vedessä esiintyy mm. selkärangan vääristymistä ja muita vaurioita sekä sairauksia. Kuullostaisi siis järkevimmältä pitää ko. lajit kovassa ja emäksisessä vedessä, eikös?

Vaan: Oltuani nyt viikon verran työharjoittelussa lemmikkiliikkeessä (joka siis kaupittelee myös kaloja), olen saanut kuulla että ainakin siellä kaikki kalat ovat samoissa vesiarvoissa. Myös siis nuo synnyttävät hammaskarpit. Lisäksi tunnen erään, jonka akvaarion vesi on "perinteistä kraanavettä", eli pehmeää ja neutraalia/happamahkoa, ja hänellä on akvaariossaan sekä miljoonakaloja että platyja. Kalat lisääntyvät, lajilleen ominaisesti, aivan jatkuvalla syötöllä (sisäsiittoisuutta on kuitenkin pyritty välttämään), ja tiedä häntä monesko "pehmeän veden" sukupolvi on jo menossa. Muuten, ne "kantavanhemmat" ovat alunperin juuri siitä liikkeestä jonka mainitsin aiemmin.

Eli summa summarum: Miksi ihmeessä koko elämänsä (ja sukupolvien ajan) pehmeässä ja happamassa vedessä uiskennelleet kalat pitäisi yhtäkkiä heittääkin kovaan ja emäksiseen veteen? Eikö silloin sairastumisriski ole aika korkea, kun vesiarvot kääntyvät ihan yhtäkkiä päälaelleen? Akvaariokaupassa kalat eivät toki koko ikäänsä vietä (toivottavasti :roll: ), mutta sinnekin varmasti eksyy kaloja sellaisilta "kasvattajilta" kuin tuttavani.

Vai onkohan sitten liikkeellä joku ihmeellinen pehmeään ja neutraaliin/happamaan veteen sopeutunut hammaskarppikanta?
The difficult is done at once, the impossible takes a little longer.
aquaario
Member
Member
Viestit: 285
Liittynyt: 09:59, 15.08.2002
Paikkakunta: Espoo /HAS

Viesti Kirjoittaja aquaario »

Omakohtaisena kokemuksena sanoisin, että useissa akvaarioliikkeissä on miljoonakalat aina poikkeuksetta joteinkin sairaita. Ei ehkä kaikki, mutta suuri määrä kaloja on kärsinyt joko kuljetuksesta tai sitten vesioloista. Nämä lienevät niitä tuontikaloja, joita on osaksi kasvatettu murtovedessä ja siksi kärsivät akvaarion pehmeästä ja makeasta vedestä.

90-luvun alussa minulla oli paljon miljoonakaloja, jotka kaikki näytti pärjäävän erittäin mainiosti pehmeässä vedessä. Ehkä tämä johtui siitä, että tuolloin liikkeissä oli enemmän kotikasvatettua ja siksi todella kestävää kantaa. Nyt sitten nelisen vuotta sitten ostamani millikset ovat vaatineet sen kovan veden, muuten tulee juuri näitä selkäranka- ym. ongelmia.

Hyvä neuvo mielestäni olisi tämä: ota selvää kalojen alkuperästä ja säädä vesi sen mukaan. Ja alkuperäksi ei kelpaa 'akvaariokaupan allas' koska, niinkuin sanoit, siellä on lähes poikkeuksetta joka altaassa sama vesi. Jos kalat ovat 'kotikantaa' ja mukautuneet vuosien kuluessa pehmeään veteen, ei vesiarvoja mielestäni tarvitse enää muuttaa takaisin kovaksi.

Tämä siis miljoonakaloista.

Muita mielipiteitä? :D
Ellei viime hetkiä olisi, mitään ei tulisi tehdyksi. aquaario.tk
a0200303
Junior Member
Junior Member
Viestit: 125
Liittynyt: 19:22, 28.12.2003
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja a0200303 »

Minun, suht aloittelijan, näkemykseni on että platy ei kaipaa niin kovin kovaa vettä. Itselläni olivat alkuksi platyt ja mollit samassa altaassa, jonka vettä kovetin voimakkaasti. Kuitenkin molleillani oli usein vaaleita laikkuja "acnea". Platyt voivat hyvin. Ostin uuden akvaarion. Mollit jäivät omaan altaaseensa jonka pohjalle ostin korallimurskaa ja veteen laitan 3tl soodaa aina veden vaihdossa (akvaarion koko 60l). Nostin lämpötilan 28 astetta. Mollit voivat nyt tosi hyvin. Minkäänlaisia iho oiheita ei ole ollut, vaikka vesi ei olekkan enää niin kovaa kuin aluksi olin pitänyt. Platyt taas siirtyivät 100l akvaarioon kuparimonnisten kanssa. Toiselta akvaario harrastajalta (todella asioista kokenut ja tietävä) sain vihjeen ettei platyjen vettä juuri tarvitse kovettaa. Niimpä en sitä ole kovettanut, mutta lämpötilan laskin 24 asteeseen. Myös platyt voivat hyvin ja ovat kasvaneet isoiksi. Molemmissa altaissani hammaskarpit ovat saaneet kiusaksi asti poikasia. Minulla on varmastikin kanta niin platyista kuin molleistakin joka ei kaipaa kovin kovaa vettä. Oman kokemukseni valossa (alle vuoden kokemus vasta) sanoisin että lämpötila on tärkeä osa hammaskarppien hyvin vointia ja ainakin molleilla se että niillä on riittävästi uimatilaa. Ei liikaa kaloja altaaseen. Uskon että kaloja tarkkailemalla näkee mikä niille on hyväksi. Uskon itse saavuttaneeni hyvän tasapainon molemmissa altaissani, kalani voivat hyvin. :D
Hammaskarppi tyttö
thapsus
Senior Member
Senior Member
Viestit: 616
Liittynyt: 15:38, 03.04.2004
Paikkakunta: Hyvinkää
Viesti:

niinpä

Viesti Kirjoittaja thapsus »

Akvaario liikkeestä kannattaa aina kysyä millaista alkuperää kalat ovat. Jos ovat olleet koko ikänsä pehmeässä ja happamassa vedessä niin miksi ne pitäisi heittää kovaan ja emäksiseen veteen. Useimmat kuitenkin ilmeisesti tekevät näin. Tiedä sitten mikä on oikein....

Muuten, jos liikkeessä ei tiedetä mistä kalat ovat, ei sieltä varmaankaan kannata ostaa.

Voisiko, joku jolla on kokemusta kertoa aiheesta enemmän. Itsellenikin on nimittäin tulossa "emäksisen" veden kaloja. Olisi kiva tietää kannattaako ruveta muuttamaan vettä mihinkään perusarvoista. Ja onko esim. korallirouheella asiaan oikeasti mitään apua?
Fisustaja
Senior Member
Senior Member
Viestit: 797
Liittynyt: 17:15, 17.03.2004
Paikkakunta: Espoo, Otaniemi / AHH
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Fisustaja »

En ole muuttanut enkä aio muuttaa vesiarvoja ennen kun joku voi todistaa ettei tämä ole totta. Eli jos itse Markku Varjo kertoo synnyttävien hammaskarppien viihtyvän myös happamassa ja pehmeässä vedessä niin en aio muuttaa vesiarvoja.
Jo yli puolet elämästä akvaarioiden parissa.
Antin & Annen kotisivut
JukkaV
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 3249
Liittynyt: 13:24, 06.11.2003
Akvaarioseurat: Turun akvaarioystävät
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Tuusula ja Turku
Viesti:

Viesti Kirjoittaja JukkaV »

Itse väittäisin kyseessä olevan ennemminkin kalsiumpitoisuuden, joka merkitsee näille kaloille.
Erityiskiinnostuksen kohteena harvinaisemmat synnyttävät hammaskarpit (tällä hetkellä kääpiö-, metalli- ja sirppihammaskarppeja ja seepralimioita) ja monniset (tällä hetkellä mustaselkä-, panda-, pikku-, sihti- ja somamonnisia).
Tuija
Junior Member
Junior Member
Viestit: 162
Liittynyt: 15:10, 20.10.2003
Paikkakunta: Espoo / HAS

Viesti Kirjoittaja Tuija »

Akvaristi-lehden numerossa 4/2003, jutussa 'Pieni on kaunista' Markku Varjo kirjoittaa näin:
Kotimaassa kasvatetut platyt ja miljoonakalat menestyvät yleensä, jos vesi on neutraalia tai hieman emäksistä ja kovuudeltaan ainakin 6-8dh. .. Kaukoidästä tuotetut platyt ja miljoonakalat on tavallisesti kasvatettu murtovedessä, joten niiden menestyminen ilman suolanlisäystä on kyseenalaista.
Eli sama henkilö on myöhemmin kirjoittanut eri lailla kuin Fisustajan mainitsemassa lähteessä. Ehkä ei siis kannata viitata siihen kirjaan tässä yhteydessä?

Ettei (tämäkin) ketju menisi pelkäksi juupas-eipäs-väittelyksi, olisi hyvä kertoa ne akvaarion ph-, gh- ja kh-arvot, joissa kaloja on pidetty. Siis ei vain hanaveden arvoja, koska somisteet yms. voivat muuttaa niitä akvaariossa. [;)]
JukkaV kirjoitti:Itse väittäisin kyseessä olevan ennemminkin kalsiumpitoisuuden, joka merkitsee näille kaloille.
JukkaV: jossain aiemmassakin viestiketjussa esitit saman väitteen. Koska veden kalkkipitoisuus yleensä liittyy juuri veden kovuuteen, tarkoitatko siis pehmeää, mutta kalkkipitoista vettä? Tai jopa erittäin pehmeää, kuten esim. Päijänne-tunnelin vesi? Kyseessä olevan asian kannalta olisi hyvä, jos esittäisit jotain perusteluja/taustatietoja väitteellesi, vaikkapa vesiarvoja.. :)

Ja jos joku biologi tms. sattuu lukemaan tätä: jos kalojen poikasista ovat vahvimmat selvinneet hengissä pehmeässä vedessä, ehkä muutamankin sukupolven ajan (ja muut kuolleet), voidaanko silloin puhua sopeutumisesta? Kärsivätkö nämä 'sopeutuneet' kalat?
><((((('`>
Anzku
Senior Member
Senior Member
Viestit: 774
Liittynyt: 17:16, 29.07.2003
Akvaarioseurat: OAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Anzku »

Tuija kirjoitti:Ettei (tämäkin) ketju menisi pelkäksi juupas-eipäs-väittelyksi, olisi hyvä kertoa ne akvaarion ph-, gh- ja kh-arvot, joissa kaloja on pidetty. Siis ei vain hanaveden arvoja, koska somisteet yms. voivat muuttaa niitä akvaariossa. [;)]
Lemmikkiliikkeen ja tuttavani akvaarioiden vesiarvoista en tiedä tarkasti, mutta ainakin tällä suunnalla vesi on erittäin pehmeää -- pehmeää ja hiukan hapanta -- neutraalia (pH n. 6.5-7). Lemmikkiliikkeen altaassa, josta vesi akvaarioihin tulee, näkyi olevan iso kanto, olisikohan tarkoituksena veden happamoittaminen/pehmentäminen? Jos näin on, sehän tarkoittaa sitä että hammaskarpit(kin) ovat nimenomaan "vääriksi" käsitellyssä vedessä. Jos ne siitä sitten kotona laitetaan kovaan ja emäksiseen veteen, ei sairastuminen liene kaukana... :|
The difficult is done at once, the impossible takes a little longer.
Tuija
Junior Member
Junior Member
Viestit: 162
Liittynyt: 15:10, 20.10.2003
Paikkakunta: Espoo / HAS

Viesti Kirjoittaja Tuija »

Ehkä ne kalat eivät ehdi sairastua akvaariokaupassa, jos ovat siellä vain viikon-pari? Vääränlaatuinen vesi ei ehkä vaikutakaan aivan heti. Vasta sitten kun joku ne ostaa ja vie kotiin .. [;)]

Täällä AW:ssakin on ollut juttua siitä, miten joskus 60-luvulla luonnosta pyydetyt miljoonakalat olivat kestäviä kaloja. Ne pärjäsivät melkein millaisissa vesissä vaan. Nykyiset, jalostetut (huntupyrstöiset ym.) tai murtovedessä kasvatetut taas yleensä ovat 'heikkoja', ja vaativat tietynlaiset vesiolosuhteet. Ehkä Markku Varjon näennäisesti ristiriitaiset tekstit johtuvat tästä?

Mutta ilmeisestikin liikkeellä on erilaisia kalakantoja, kestävämpiä ja heikompia. Akvaariokaupasta voi tosiaan yrittää selvittää, minkälaisista vesistä kalat ovat lähtöisin. Siinä kyllä on aina tulkinnan varaa, jos vastaus on, että kotimaisista hanavesistä. Kun ei niistä kasvattajien hanavesistäkään tiedä, jos se vaikka sattui olemaan kovaa pohjavettä, jota Suomessakin jossain päin jaellaan.

Jonkin aikaa varmaan voi kokeillakin, miten pärjäisivät ilman kovetusta. Mutta jos hanavesi on erittäin pehmeää, ei aivan pieni kovetus (vähitellen ehkä 4-5dh:een asti?) tee ymmärtääkseni pahaa muille tavallisimmille kalalajeille, jos niitä on samassa akvaariossa. ph-arvojen kanssa pitää sitten olla tarkkana. Muiden, herkkien tai harvinaisempien kalojen vaatimukset pitää selvittää tarkkaan. Joka tapauksessa, millisten ym. kanssa pitäisi aina ottaa huomioon se mahdollisuus, että niille ehkä tarvitaankin oma allas, jos sattuvat olemaan sitä heikompaa kantaa.

Täytyypä tässä samalla kertoa, että olen itsekin juuri nyt hieman hankalassa tilanteessa miljoonakalan vuoksi. Ostin kolmisen viikkoa sitten platyja ja miljoonakaloja. Pyysin poikakaloja, mutta yksi söpö millistyttö oli päässyt livahtamaan haaviin. Huomasin sen vasta kotona. Se joutui sitten toiseen akvaarioon, jonka vettä en ole kovettanut. Nyt se siellä parin poikasensa kanssa uiskentelee pehmeän veden kalojen keskellä. Ja on alkanut huolestuttavasti välillä aukomaan kiduksiaan, hengityskin on nopeutunut. Muut kalat ovat kunnossa. Vesi on ph 6,8-7,0 välillä, kovuudet n. 3dh tai alle. Nitriitti 0, nitraatti alle 10. Ajattelin että odotan sen aikaa että näen poikasista, onko jompi kumpi myös tyttö, ja myyn/lahjoitan tytöt sitten pois. Poika-poikaset laitan tuohon kovemman veden purkkiin. Huono omatunto on koko ajan, ehkä ilves-tölkkikin olisi parempi ratkaisu pariksi viikoksi, jos sen vettä vähän kovettaisi (vitsivitsi). Lisää poikasia en halua, siksi en laita sitä muiden millisten 'poikamiesboxiin'. Enkä nykyisten poikasten vuoksi uskalla lähteä muuttamaan vesiarvoja mihinkään aivan vielä. Saa nähdä miten käy. :roll:
><((((('`>
KtMan
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1160
Liittynyt: 22:44, 31.03.2003
Paikkakunta: J:pää/K-UAs

Viesti Kirjoittaja KtMan »

Fisustaja kirjoitti:En ole muuttanut enkä aio muuttaa vesiarvoja ennen kun joku voi todistaa ettei tämä ole totta. Eli jos itse Markku Varjo kertoo synnyttävien hammaskarppien viihtyvän myös happamassa ja pehmeässä vedessä niin en aio muuttaa vesiarvoja.
Unohtuiko tämä lause:"Oman lukunsa tosin muodostavat Kaakkois-Aasiassa vilejellyt platykannat, jotka on totutettu suolapitoiseen veteen."?
Meidän hammaskarpit kun tuodaan Aasiasta.
Toki molleja, miljoonakaloja ja muitakin killejä elää Amerikan mantereillakin, mutta eipä niitä tänne rahdata. On niitäkin liikkeitä, jotka ostaa harrastajilta sisäsiittoista 'makeanveden' kantaa, jotka voi saada menestymään pehmeässä vedessä.
JukkaV:n kanssa samaa mieltä, että kalsium on se tärkein 'kovettaja' (vesi siis voi olla kovaa ilmankin), huono ruokavalio, liian nuorena synnyttäminen ja D-vitamiinin puutos aiheuttaa myös kieroutumia.

Kalojen lisääntyminen (varsinkaan synnyttävillä) ei ole mikään merkki niiden hyvinvoinnista. Monesti juuri ne alati tiineenä olevat naaraat voivat huonoiten.
Minä en vaan ole nähnyt yhtäkään hyvinvoivaa, tai edes täysikasvuista miljoonakalaa pehmeässä vedessä (Naaras: 6cm pituutta ja yli 2cm korkeutta, suoralla selällä).

T:Krisse
Mulla olis jo xyfilis, onks sulla heittää mitään vaihtareita?
VilleJ
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 4745
Liittynyt: 19:55, 17.02.2002
Paikkakunta: hki

Viesti Kirjoittaja VilleJ »

KtMan kirjoitti:JukkaV:n kanssa samaa mieltä, että kalsium on se tärkein 'kovettaja' (vesi siis voi olla kovaa ilmankin)...
Mihin tämä perustuu, että "kalsium on tärkein" - miksi magnesium ei olisi vähintään yhtä tärkeä? (Yleisesti ottaen muutkin ionit, joilla kala säätelee ruumiinneisteiden määrää pitäen osmoottisen paineen sopivana.)

Luulenpa, että pelkästään kalsiumlisäys ei tuota toivottua tulosta, vaan veteen kannattaisi lisätä jotain magnesium valmistettakin - myös esimerkiksi preissin mineraalisuolasta voisi olla apua veden ionikoostumuksen saattamiseksi paremmaksi, mutta tällöin pitäisi ainakin mitata sähkönjohtavuuttakin, ettei ylilyöntejä tapahdu.
KtMan
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1160
Liittynyt: 22:44, 31.03.2003
Paikkakunta: J:pää/K-UAs

Viesti Kirjoittaja KtMan »

aqua2002 kirjoitti:Mihin tämä perustuu, että "kalsium on tärkein" - miksi magnesium ei olisi vähintään yhtä tärkeä? (Yleisesti ottaen muutkin ionit, joilla kala säätelee ruumiinneisteiden määrää pitäen osmoottisen paineen sopivana.)

Luulenpa, että pelkästään kalsiumlisäys ei tuota toivottua tulosta, vaan veteen kannattaisi lisätä jotain magnesium valmistettakin - myös esimerkiksi preissin mineraalisuolasta voisi olla apua veden ionikoostumuksen saattamiseksi paremmaksi, mutta tällöin pitäisi ainakin mitata sähkönjohtavuuttakin, ettei ylilyöntejä tapahdu.
En sanonut etteikö magnesiumkin olisi tärkeää, mutta..
Voi olla ettei pelkkä osmoottinen paine paljoa auta, jos ei kasvavalla kalalla ole rakennusmateriaalia luoda itselleen selkärankaa. Tiineet naaraat kun lahjoittavat omat kalsiumit vielä poikasilleen ja kotilot (mahdollisesti) imevät loput.

kalsiumkloridia haen apoteekista, jahka koirille tarkoitettu kalsiumjauhe loppuu.

T:Krisse
Mulla olis jo xyfilis, onks sulla heittää mitään vaihtareita?
Tuija
Junior Member
Junior Member
Viestit: 162
Liittynyt: 15:10, 20.10.2003
Paikkakunta: Espoo / HAS

Viesti Kirjoittaja Tuija »

Viittasin tuossa aiemmassa viestissä, jossa esitin JukkaV:lle kysymyksen, tähän viestiketjuun. Siellä puhuttiin pehmeästä ja kalkkipitoisesta vedestä, ei kalkista veden kovettajana. Siksi tulkitsen, että JukkaV viittaa samaan asiaan myös tässä ketjussa, eikä hän siten ilmeisesti ole samaa mieltä veden kovetuksen tarpeesta. Mutta ei ole minun asiani puuttua hänen mielipiteisiinsä enempää, anteeksi jos jo nyt menin liian pitkälle.

Itse laitamme millis-platy-akvaan seuraavia aineita: 1) natriumbikarbonaatti (ruokasooda) ja/tai 2) kalsiumkarbonaatti 3) kalsiumsulfaatti (mallikipsi) 4) magnesiumsulfaatti. Muitakin kivennäisiä voisi ehkä lisätä, mutta lasten akvaariossa menee turhan hankalaksi. Ja valmiit suolaseokset ovat kalliita. Olisi ihan kiva kuulla joltakin, onko muitakin kivennäisiä kuin (natrium,) kalsium ja magnesium, jotka ovat tärkeimpiä? Aivan kaikkeahan sinne ei kuitenkaan saa laitettua. Olisiko KTManin mainitsema kalsiumkloridi parempi kuin kalsiumsulfaatti? Kloridithan suojaavat kaloja nitriittimyrkytykseltä, näin olen joskus lukenut jostakin.
><((((('`>
111na
Elite Member
Elite Member
Viestit: 9127
Liittynyt: 16:21, 27.12.2003

Viesti Kirjoittaja 111na »

KtMan kirjoitti:kalsiumkloridia haen apoteekista, jahka koirille tarkoitettu kalsiumjauhe loppuu.
Miten sitten kipsi eli kalsiumsulfaatti vaikuttaa - samoinko mutta liukenee hitaammin? Eli liuenneista kalsium-ioneista saisi sitten eliöt tarvitsemansa kalkin?

Kalkki taas liukenee huonosti veteen:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 01#3446601
Voisiko joku tulkata tuon kysymykseni tuolla? Kalsiumia ja vetykarbonaatteja eli liuennutta kalkkia...
Viimeksi muokannut 111na, 23:48, 10.05.2004. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
KtMan
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1160
Liittynyt: 22:44, 31.03.2003
Paikkakunta: J:pää/K-UAs

Viesti Kirjoittaja KtMan »

liina kirjoitti:
KtMan kirjoitti:kalsiumkloridia haen apoteekista, jahka koirille tarkoitettu kalsiumjauhe loppuu.
Miten sitten kipsi eli kalsiumsulfaatti vaikuttaa - samoinko mutta liukenee hitaammin? Eli liuenneista kalsium-ioneista saisi sitten eliöt tarvitsemansa kalkin?
Näin minä tämän olen ymmärtänyt 8-)
Tuija kirjoitti:Olisiko KTManin mainitsema kalsiumkloridi parempi kuin kalsiumsulfaatti? Kloridithan suojaavat kaloja nitriittimyrkytykseltä, näin olen joskus lukenut jostakin.
Alunperin JärviJ:n mainitsema!
(Liukenee helpommin), en ole ehtinyt vielä testaamaan, paha siis mennä sanomaan.

T:Krisse
Mulla olis jo xyfilis, onks sulla heittää mitään vaihtareita?
111na
Elite Member
Elite Member
Viestit: 9127
Liittynyt: 16:21, 27.12.2003

Viesti Kirjoittaja 111na »

KtMan kirjoitti:
Tuija kirjoitti:Olisiko KTManin mainitsema kalsiumkloridi parempi kuin kalsiumsulfaatti? Kloridithan suojaavat kaloja nitriittimyrkytykseltä, näin olen joskus lukenut jostakin.
Alunperin JärviJ:n mainitsema!
(Liukenee helpommin), en ole ehtinyt vielä testaamaan, paha siis mennä sanomaan. T:Krisse
Niin varmaankin liukenee ihan hetkessä. Onko se sitten parempi vai huonompi juuri sen takia..

Tuija, ruokasuolan on mainittu auttavan nitriittimyrkytyksen oireisiin, mutta siis että ihan kloridit yleisestikin?
Tuija
Junior Member
Junior Member
Viestit: 162
Liittynyt: 15:10, 20.10.2003
Paikkakunta: Espoo / HAS

Viesti Kirjoittaja Tuija »

liina kirjoitti:Tuija, ruokasuolan on mainittu auttavan nitriittimyrkytyksen oireisiin, mutta siis että ihan kloridit yleisestikin?
Lainaus tästä linkistä:
Fish can be protected from high nitrite levels with the addition of regular old salt. Chloride ions compete with the nitrite ions at the fishes gill surface for absorption, as long as there are more of them than nitrite…they win. The fish would sooner have the chloride.
En nyt tähän hätään parempaa löytänyt (lähdeluettelo puuttuu), kun aiemmin löytämäni sivu on näköjään poistettu.

Eli tuossakin puhutaan ruokasuolasta, siitä muodostuvat kloridi-ionit ovat se suojaava aine. Mahtaakohan kalsiumkloridi toimia samoin? Natrium ehkä vaikuttaa myös yksinään .. ja mineraalit yleensäkin.

Tässä viestiketju, jossa kerrotaan väärän ph:n vaikutuksesta kaloihin. Voisi olla ihan hyvä lähtökohta kun mietitään tätä millis-platy-asiaa. Jos nyt vain saataisiin ensin selville, mitkä ovat ne oikeat vesiolot kullekin lajille ja yksilölle!
><((((('`>
Tapio Martimo
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1040
Liittynyt: 14:48, 02.11.2001
Paikkakunta: Vaasa / OAS

Viesti Kirjoittaja Tapio Martimo »

Tuija kirjoitti: Tässä viestiketju, jossa kerrotaan väärän ph:n vaikutuksesta kaloihin. Voisi olla ihan hyvä lähtökohta kun mietitään tätä millis-platy-asiaa. Jos nyt vain saataisiin ensin selville, mitkä ovat ne oikeat vesiolot kullekin lajille ja yksilölle!
Enpä kehoita kokeilemaan tätä, mutta Randy Careyn artikkeli [characin.com] tuonee uusia näkökulmia pH:n merkityksestä kaloille. Samalla se saattaa vahvistaa edellä esitettyjä näkökulmia ionien tärkeydestä.
Tuija
Junior Member
Junior Member
Viestit: 162
Liittynyt: 15:10, 20.10.2003
Paikkakunta: Espoo / HAS

Viesti Kirjoittaja Tuija »

Tapio, kiitos mielenkiintoisesta linkistä! Kaloja on monenlaisia, toiset kestävät suurempia muutoksia kuin toiset. pH-muutokset kuitenkin aina aiheuttavat kaloille fysiologisia muutoksia, ja herkät kalat eivät ehkä pitkään kestä stressaantumatta. Vaikka ioneja löytyisikin.

Artikkelin kirjoittaja kertoi monien kalojensa kuteneen pH:n laskiessa esim. 4:ään. Tuossa viestiketjussa, johon itse viittasin, tuli taas esille näkemys, että vääriin olosuhteisiin jouduttuaan kalat alkaisivat lisääntyä entistä kiivaammin, lyhentyneen elinikänsä vastapainoksi. Löytyisiköhän tästä jotain tarkempaa tietoa?

Vaikka näistä ioni- ja osmoosi-asioista on täällä muutenkin ollut puhetta (esim. Jukka Järvi), ei niiden tarpeellisuutta/tärkeyttä pehmeässä vedessä pidettäville kaloille ole varmaankaan hirveästi mietitty. Ja ainakin minulle tämä(kin) on aika monimutkainen asia. Mutta voisikohan sen joku viisaampi vaikka vääntää rautalangasta :mrgreen: : jos vetesi se-ja-se-arvo on n, niin lisää x-ainetta n grammaa/10 l, jne. Vähän samaan tapaan kuin Malawi-laskurit tai veden kovetusohjeet.

Pari kysymystä:
Mikähän mahtaa olla esim. Amazonin alueen tai miljoonakalojen asuinvesien ionikoostumus?
Miten se vaihtelee vuodenaikojen mukaan?
Ovatko Helsingin hanaveden kalsium ja muut kivennäisaineet ioni-muodossa?

Täytyy sulatella tätä lisää.
><((((('`>
Ville K.
Senior Member
Senior Member
Viestit: 731
Liittynyt: 17:12, 30.01.2002
Akvaarioseurat: TAS ry, HAS ry ja Ciklidistit ry
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Ville K. »

Tuija kirjoitti:JukkaV: jossain aiemmassakin viestiketjussa esitit saman väitteen. Koska veden kalkkipitoisuus yleensä liittyy juuri veden kovuuteen, tarkoitatko siis pehmeää, mutta kalkkipitoista vettä?
Se ei yleensä liity vaan liittyy aina. Pehmeää, mutta kalkkipitoista vettä ei ole olemassakaan. Kovuuden aiheuttavat maa-alkalimetallien ionit, joihin myös kalsium kuuluu. Ilmeisesti Jukka tarkoitti, että pitäisi tuijottaa pikemminkin kalsiumpitoisuutta kuin kovuutta. Kovuushan ei sinänsä kerro vielä veden ionikoostumuksesta kovinkana paljoa - ainoastaan sen, että vedessä on maa-alkalimetallien ioneja.
Tuija kirjoitti:Ovatko Helsingin hanaveden kalsium ja muut kivennäisaineet ioni-muodossa?
Kyllä ovat. Metallinen kalsium on niin epäjalo metalli että veteen joutuessaan se hapettuu räjähtämällä. Myös talousveden käyttäjä huomaisi luultavasti sangen helposti, jos veden mukana tulisi metallisia alkuaineita (esim. rautajauhetta). Ioni syntyy kun alkuaine luovuttaa tai vastaanottaa elektroneja.
Ville Kivisalmi
email: ville.kivisalmi@aseptolog.fi
internet: http://www.aseptolog.fi
Tapio Martimo
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1040
Liittynyt: 14:48, 02.11.2001
Paikkakunta: Vaasa / OAS

Viesti Kirjoittaja Tapio Martimo »

Tuija kirjoitti: Mikähän mahtaa olla esim. Amazonin alueen tai miljoonakalojen asuinvesien ionikoostumus?
Tämä [amazonian-fish.co.uk] artikkeli vastaa kysymykseesi ainakin joiltakin osin. Sehän tuosta "Amazonin alueesta" täytyy muistaa ja huomioida, että sille alueelle mahtuu varsin monenlaista vesistöä (Black-, clear- ja whitewater joet). Yleiskattavaa vastausta esittämääsi kysymykseen ei siis ymmärtääkseni voi antaa.

Akvaarioveden erinäisistä ominaisuuksista ja sen käsittelystä on Hanns J. Krause kirjoittanut seikkaperäisen yleisopuksen [amazon.de]. Tuosta kirjasta ei löydy suoraan kyselemiisi asioihin vastauksia, mutta ko. kirja saattaisi antaa jonkinmoista peruspohjaa asioiden jatkoselvittelylle. Minulla tuo kirja on, mutta kielivaikeuksien vuoksi kirjan sisältö on vielä suurimmaksi osaksi minulle tuntematon.
Tuija
Junior Member
Junior Member
Viestit: 162
Liittynyt: 15:10, 20.10.2003
Paikkakunta: Espoo / HAS

Viesti Kirjoittaja Tuija »

Villke K. kirjoitti:
Tuija kirjoitti: JukkaV: jossain aiemmassakin viestiketjussa esitit saman väitteen. Koska veden kalkkipitoisuus yleensä liittyy juuri veden kovuuteen, tarkoitatko siis pehmeää, mutta kalkkipitoista vettä?


Se ei yleensä liity vaan liittyy aina. Pehmeää, mutta kalkkipitoista vettä ei ole olemassakaan.
Kalkkihan nostaa veden kovuutta vain, jos se liukenee. Eikö siis akvaarion vedessä voi olla liukenematonta kalkkia? Myös JukkaV puhui pehmeästä, mutta kalkkipitoisesta vedestä (ketjussa jonka linkkasin aiemmin). Muissakin yhteyksissä tämä on tullut esille. Kohta menen ihan sekaisin 8O

Vastaako Helsingin veden sisältämä kalkkimäärä 21-23 mg/l todellakin kovuutta 2,8dh? Tällaiset arvot olen nähnyt. Onko siinä siis kaikki kalkki liuenneena?
Tapio Martimo kirjoitti: Tämä [amazonian-fish.co.uk] artikkeli vastaa kysymykseesi ainakin joiltakin osin. Sehän tuosta "Amazonin alueesta" täytyy muistaa ja huomioida, että sille alueelle mahtuu varsin monenlaista vesistöä (Black-, clear- ja whitewater joet). Yleiskattavaa vastausta esittämääsi kysymykseen ei siis ymmärtääkseni voi antaa.

Akvaarioveden erinäisistä ominaisuuksista ja sen käsittelystä on Hanns J. Krause kirjoittanut seikkaperäisen yleisopuksen [amazon.de]. Tuosta kirjasta ei löydy suoraan kyselemiisi asioihin vastauksia, mutta ko. kirja saattaisi antaa jonkinmoista peruspohjaa asioiden jatkoselvittelylle. Minulla tuo kirja on, mutta kielivaikeuksien vuoksi kirjan sisältö on vielä suurimmaksi osaksi minulle tuntematon.
Joo tiedän kyllä periaatteessa nuo Amazonin erityyppiset vedet, siksi puhuinkin 'vesistä'. Mutta hyvä että mainitsit kuitenkin. Ja kiitos linkeistä! Ensimmäiseen ainakin aion tutustua, mutta toinen taitaa minultakin jäädä kielen vuoksi :(.

Tässäkin ketjussa on puhuttu kovuudesta, ioneista ja osmoottisesta paineesta. Hyvä lukea sekin, jos ei ole aiemmin tutustunut. Tapio ainakin näytti osallistuneen siihen.

Mutta miljoonakaloihin ja platyihin palatakseni: jalostetuissa kaloissakin on varmasti kestävämpiä kantoja ja yksilöitä. Jokainen akvaristi päättää itse, millaisissa oloissa kalojaan pitää tai haluaako testata kalojensa kestävyyttä. Vaikka viralliset suositukset kalojen pitämisestä niille sopivassa vedessä ovat olemassa, emme voi ketään pakottaa noudattamaan niitä. Ja useimmilla Suomen akvaristeilla ei ole sähkönjohtavuusmittareita tms., hyvä jos edes kovuustestejä.

Suuria hankaluuksia aiheuttaa se, että jotkut jalostetut kalat ovat niin herkkiä, että eivät pärjäisi edes alkuperäisissä kotivesissään. Monesti kuitenkin akvaariokirjoissa ym. kerrotaan nimenomaan näiden vesien arvot. Siksikin monet täällä AW:ssa tekevät arvokasta työtä kyseenalaistaessaan vanhoja tietoja (ja joskus uusiakin).

Taidanpa joskus kokeilla lisätä pikku hitusen magnesiumkloridia pehmeän veden kaloillekin, kun minulla sattuu sitä olemaan .. ja kovuustestit myös.
><((((('`>
Ville K.
Senior Member
Senior Member
Viestit: 731
Liittynyt: 17:12, 30.01.2002
Akvaarioseurat: TAS ry, HAS ry ja Ciklidistit ry
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Ville K. »

Tuija kirjoitti:Kalkkihan nostaa veden kovuutta vain, jos se liukenee. Eikö siis akvaarion vedessä voi olla liukenematonta kalkkia? Myös JukkaV puhui pehmeästä, mutta kalkkipitoisesta vedestä (ketjussa jonka linkkasin aiemmin). Muissakin yhteyksissä tämä on tullut esille. Kohta menen ihan sekaisin 8O
Kyllä. Minkään aineen pitoisuus ei nouse vedessä jos aine ei liukene veteen. Jos sanotaan, että vedessä on jotakin ainetta, tarkoitataan tavallisesti että aine on liuennut veteen - muutenhan vedessä ei ole ko. ainetta ja seikalla ei ole siten mitään merkitystä.
Tuija kirjoitti:Vastaako Helsingin veden sisältämä kalkkimäärä 21-23 mg/l todellakin kovuutta 2,8dh? Tällaiset arvot olen nähnyt. Onko siinä siis kaikki kalkki liuenneena?
Jos vesi on vesijohtoverkosta juomalasiin laskettaessa kirkasta (läpinäkyvää), kaikki vedessä oleva kalkki on liuenneessa muodossa.

10 mg CaO/dm^3 vastaa 1 °dH. Jos tuo Helsingin veden ilmoitettu 21-23 mg/l kalkkimäärällä tarkoitetaan nimenomaan kalsiumoksidin määrää, voidaan CaO ilmoittaa saksalaisina kovuusasteina käyttämällä verrantoa:

10 mg/dm^3 / 1 °dH = 21 mg/dm^3 / x
=> x = 21 mg/dm^3 / 10 mg/dm^3
=> x = 2,1 °dH
Ville Kivisalmi
email: ville.kivisalmi@aseptolog.fi
internet: http://www.aseptolog.fi
Tuija
Junior Member
Junior Member
Viestit: 162
Liittynyt: 15:10, 20.10.2003
Paikkakunta: Espoo / HAS

Viesti Kirjoittaja Tuija »

Ok, kiitos vastauksesta! :D

Ote Helsingin veden sivulta:
Helsingin vesi on pehmeää. Sen kovuus on 3,4 º dH (6-12º dH puolikova, yli 12º dH kova). Pesukoneissa ei siten tarvitse käyttää vedenpehmennystä. Korroosion minimoimiseksi veden pH säädetään tasolle 8.5, joka on hieman yli neutraalin. Fluoridia vedessä ei ole juuri lainkaan.
eli kovuus on hieman korkeampi kuin olen kuullut aiemmin. Veteen lisätty kalkki ilmoitetaan muodossa Kalsium, Ca mg/l, ei siis kalsiumoksidina.

Jukka Järven sivuilta:
Kovuudella tarkoitetaankin nykyään veteen liuenneiden kaksi tai useampiarvoisten ionien määrää. Yksiarvoiset ionit eivät vaikuta veden kovuuteen, joskin antavat vedelle muita ominaisuuksia. ... Kokonaiskovuus (GH=Gesamthärte) ilmaisee kaksi- (tai kolmi-)arvoisten ionien määrää vedessä (yleisimmin kalsium- ja magnesium-(-bi)karbonaatit ja -sulfaatit.
Tästä tuli mieleeni kysymys, että mitä sitten ovat yksiarvoiset ionit? Ovatko ne aina jonkin muun kuin kalsiumin tai magnesiumin yhdisteitä?
><((((('`>
Ville K.
Senior Member
Senior Member
Viestit: 731
Liittynyt: 17:12, 30.01.2002
Akvaarioseurat: TAS ry, HAS ry ja Ciklidistit ry
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Ville K. »

Tuija kirjoitti: Lainaus Jukka Järven sivuilta: "Kovuudella tarkoitetaankin nykyään veteen liuenneiden kaksi tai useampiarvoisten ionien määrää. Yksiarvoiset ionit eivät vaikuta veden kovuuteen, joskin antavat vedelle muita ominaisuuksia. ... Kokonaiskovuus (GH=Gesamthärte) ilmaisee kaksi- (tai kolmi-)arvoisten ionien määrää vedessä (yleisimmin kalsium- ja magnesium-(-bi)karbonaatit ja -sulfaatit."

Tästä tuli mieleeni kysymys, että mitä sitten ovat yksiarvoiset ionit? Ovatko ne aina jonkin muun kuin kalsiumin tai magnesiumin yhdisteitä?
Alkuaineita on jaksollisessa järjestelmässä jaoteltu tietyin perustein. Aineet on mm. jaettu kahdeksaantoista eri luokkaan. Luokkien numeron perusteella voidaan pätellä, moniko arvoisia ioneja syntyy aineen hapettuessa tai pelkistyessä ionimuotoon.

Yksiarvoisia ioneja on sekä positiivisia (kationit) että negatiivisia (anionit). Yksiarvoisia positiivisia ioneja syntyy mm. ensimmäisen ryhmän alkuaineiden atomeista (esim. natrium, kalium, kesium) kun ne luovuttavat elektronin. Myös muualla jaksollisessa järjestelmässä esiintyy alkuaineita, jotka voivat muodostaa yksiarvoisia positiivisia ioneja (esim. hopea). Myös yksiarvoisia positiivisia kompleksi-ioneja on olemassa (esim. oksoniumioni ja ammoniumioni).

Yksiarvoisia negatiivisia ioneja muodostavia alkuaineita löytyy mm. 17. ryhmästä (esim. kloori, jodi, bromi). Tällaisia ioneja syntyy alkuaineen vastaanottaessa elektronin. Yksiarvoisia negatiivisia kompleksi-ioneja ovat mm. sulfaatti, permanganaatti, vetykarbonaatti, asetaatti jne.
Ville Kivisalmi
email: ville.kivisalmi@aseptolog.fi
internet: http://www.aseptolog.fi
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Hammaskarpit”