Leväkatkarapujen lisääntymiskausi

[rain-]

Nyt olisi purkeissa 11 kantavaa rapua. Paria eri lajia ainakin, osalla (niillä, jotka jo todistetusti ovat lisääntyneet altaissani) on isohkoja ja tummia munia ja ruumiissaan pystyraitoja, osa taas on epämääräisen värisiä ja niillä on isot kasat oranssihtavia pienenpieniä munia. Kokeilen tänään saada kuvia noista otuksista.

Nyt tuolla katka-altaassa on kokonaiskovuus 5 ja karbonaattikovuus 3, pH vähän alle 7. Mihinköhän nuo arvot olisi hyvä hilata että rapusille takaisi riittävästi kalkkia? Kokonaiskovuus 10 saattaisi olla jo kiva, mutta pitäisiköhän olla enemmänkin?

Eivätpä nuo tunnu nikottelevan nykyisistä arvoista. Isossa altaassa polskutteleva pikkuinen wauwwa on kasvanut jo aikuiseksi ja siellä on yllättäen toinenkin katkarapu

[millia]

Ai niin, kai munkin pitää vähän raportoida mitä katkaravuille kuuluu.

Ensimmäinen poikassatsi kuoli samantien. Pysyivät hengissä sen kuutisen päivää, vaikka suolaa lisäilinkin. Kaikkia vesiarvoja en mitannut, joten ihan tarkkaa kuvaa ei ole poikasten kuolinsyystä. Pari hyvää syyllistä kyllä on. Yksi on suodatin, jolle pienet poikaset eivät mahtaneet mitään (Shark 2:n päällä oli kyllä ensin kerros suodatinmattoa ja sitten vielä kaksi kerrosta sukkahousua). Toinen syy voi olla nitriitissä. Kyllä sen pari kertaa mittasin ja totesin, että ei tuolla pitäisi vielä henki mennä...taisi silti olla liikaa poikasille.

Toukokuun 18. päivä kuoriutui toinen erä. Mitään en ehtinyt niille tekemään, sillä piti jättää lemmikit ja lähteä ulkomaan reissuun. Takaisin tulin 22. päivä ja silloin laitoin kokeeksi suolakippoon kauhallisen artemiaa. Ihan vaan siksi että tulisi todettua että siellä voi joku elää. Artemiat kuoriutuivat ja saivat uisekennella pari päivää altaassa. Sitten lapposin kakarat kylmästi suoraan suola-altaaseen, suolapitoisuus toisin oli vain 7-8 ppt.

Toinen erä elää edelleen runsaslukuisena (kuten myös artemiat). Nyt ne näkee jo ilman suurennuslasia ja näyttävät hyvällä mielikuvituksella leväkatkaravuilta. Pituutta heillä on siinä isoimmilla 4 mm luokkaa. Rapuset ajelehtivat virran vietävänä pää alaspäin kelluen. Jotain ne harovat vedestä ja jos joku iso ruokaklimppi (kuten Seran micropan hiutale) tulee vastaan, niin tarrautuvat siihen ja roikkuvat hiutaleen kyydissä natustellen samalla sitä.

Olen aika saletti, että nämä meidän rapuset ovat amanorapuja. Kuvat täsmäävät ja mäti on sellaista vihertävän harmaata, todella pieniä mätimunia. Jokin kumma vauvabuumi siellä on nyt päällä. 310-litraisessa on neljä leväkatkarapua joista yksi on koiras. Aina kun näen katkiksnaaraita niin niillä on mäti kyydissä, kaikilla!

[jarvij]

Vaihda suodattimeksi ilmapumpulla toimiva pilli- tai mattosuodatin. Sen läpi vesi virtaa, ja bakteerit hoitavat jätteiden hapetuksen. Toukat eivät kuitenkaan jää suodattimeen kiinni.

[rain-]

Tässä pari kuvaa, on niin pilvinen päivä ja huono valo sisällä että ei meinaa saada hyviä kuvia. Eli siirryn rapusten kanssa pian ulos kuvaussessiota varten. Mutta tässä aluksi.

Nämä ovat jo lisääntyneet ja kasvaneet altaassani:



Näillä on valtavat kasat munia kaikilla, mutta poikasia en ole nähnyt:




Haluaisiko joku veikata näitten lajeja?

[millia]

Vaihda suodattimeksi ilmapumpulla toimiva pilli- tai mattosuodatin. Sen läpi vesi virtaa, ja bakteerit hoitavat jätteiden hapetuksen. Toukat eivät kuitenkaan jää suodattimeen kiinni.

Mulla on nyt vaan ilmapumppukuplutin siinä 22 litraisessa. Pytty on niin pieni, että sinne ei mahdu edes pillifiltteriä vaikka sellainen kaapissa onkin.
Nitraattia, eikä nitriittiä ei ole altaassa (tai siis kipossa) mitattavia määriä ollut. Fosfaatti tuppaa nousemaan, mutta veden vaihdoilla ½ viikossa se pysyy siedettävissä määrissä.

[jarvij]

Oliskohan tämän sivun KUVISTA apua katkaravun lajimääritykseen:
http://www.wirbellose.de/arten.html

Siellä on melko runsaasti kuvitettuina Caridina-lajeja.

[rain-]

Oliskohan tämän sivun KUVISTA apua katkaravun lajimääritykseen:
http://www.wirbellose.de/arten.html

Siellä on melko runsaasti kuvitettuina Caridina-lajeja.

Ei mainittavasti.

Ensimmäistä lajia en ole sieltä bongannut. Jälkimmäinen on todennäköisesti zeylanica. Tietenkin tuo sivu on jo tuttu tässä vaiheessa.

[KtMan]

Ensimmäistä lajia en ole sieltä bongannut. Jälkimmäinen on todennäköisesti zeylanica. Tietenkin tuo sivu on jo tuttu tässä vaiheessa.

Olisko toi ensimmäinen "Caridina kumariae", helpottais jos sais kuvan suoraan 'katolta'..
Zeylanicaksi minäkin ekaa veikkaisin..

T:Krisse

[rain-]

Kumariae on kyllä lähinnä noista kuvista, mutta näillä otuksilla on jokseenkin reippaanlaisesti raitoja verrattuna siihen kuvaan.

Tuli vähän hölmönnäköisiä kuvia. Mutta näistä näkee vähän paremmin.

[rain-]

Zeylanican näköisistä kolme on tänään päättänyt päästää pentunsa pyrstön alta uiskentelemaan. Lapsosia on paljon ja nyt sitten alkaa jännääminen että selviävätkö hengissä.

En osaa ottaa vielä kovinkaan hyviä kuvia noin pienistä otuksista, mutta tässä pari yritystä, kuva ja toinen. Itsekasvatettua planktonia =)

[jarvij]

Nuo kuvat eivät ole ihan huonoja, mutta jos et pahaa neuvosta tykkää, niin lasin täytyy olla erittäin puhdas. Varsinkin automaattitarkennus helposti tarkentaa lasissa oleviin roskiin.
Tuollaisia hyviä kuvia, vaikka joka toinen päivä otettuina kehtaa jo panna esille

[rain-]

Ötökät elelevät tällä hetkellä muovituopeissa, joten myös se kaarevuus tuo vähän lisää hankaluutta kuvan ottamiseen tuon vedessä lilluvan hitulan lisäksi. Mutta sitten nuo isommat muovipurkit ovat hirmuisen sameita ja vauvelit siirtyvät semmoisiin seuraavaksi :/

Pitää tänään mennä vielä metsästämään parempia purkkeja että noitten kehityksestä saisi vähän parempia kuvia. Hassua kuinka sitä aluksi ajatteli että Canonin A80 riittää tarpeisiini erinomaisesti. Silloin en vielä osannut ajatella että pitäisi saada pienenpienistä polyypeista ja katkaravunpennuista kuvia

Ai niin, tänään aamulla tuijottelin katkarapuallasta ja huomasin yhden rapusen olevan etulasilla. Ja mitäs se tekikään? Rapsutti piilevää lasista. Ei se kotiloille pärjännyt tehokkuudessa, mutta kyllä se piilevä siitä katosi =)

[jarvij]

Jätelasin kappaleista voi silikonilla liimailla pienen kapean (syvän? ) kuvausakvaarion.

Leveys ehkä 10 cm, korkeuus 5 cm ja paksuus ehkä 2 cm. 3 mm lasi riittää mainiosti! Siinä voi moisia kuvailla. Taustojakin voi leikellä eri värisistä kartongeista, jos tarvitaan kontrastia.
Noin pieniin riittää paksuudeksi jo 3-4mm (+ lasien paksuus).

[millia]

Tänään oli 310-litraisen mammakerhon kokous etulasilla, joten en voinut vastustaa muutaman kuvan laittamista näkösälle.

[rain-]

Suloisia ovat nuo mahat pömpöllään olevat äitiliinit =)

Tässä rapuvauvat tänään kun sain vähän paremman kameran käsiini:

[rain-]

Plot thickens...

Elikkäs se katkalainen joka tuonne isoon altaaseen päätyi sitä perustettaessa on kasvanut ihan valtavasti ja on ilmeisesti ehtinyt luoda kuorensakin muutaman kerran enemmän kuin sisaruksensa.

Tämä taitaa olla sen raitaisen makeavetisen katkaravun aikuisväritys haaleitten raitojen sijasta:


Ja nuo todennäköiset zeylanicavauvelit ovat vielä hengissä ja mussuttavat mukin sisäpinnoilla kasvavaa möhmää.

[rain-]

Zeylanicat kuolivat, eli ovat sitten varmaan murtovedessä kasvavia, tai minä olen vain huono kasvattamaan. Olen tässä odotellut että ne toiset rapuset päästäisivät poikasensa uiskentelemaan ja tänään sitten ensimmäisen raitarapusen pennut kuoriutuivat. Kokoero on huima verrattuna noihin zeylanicoihin, vastakuoriutuneitten poikasten koko on noin kymmenkertainen serkkuihinsa verrattuna.

Saas nähdä jäävätkö henkiin. Otan kuvia myöhemmin.

Kuvia. Taustalla konnanputkea, purkkina tuommoinen iso suolakurkkupurkki.




Ihhihi, ehhehe, ahhhaha



"Äiti, äiti, lisää, lisää!"

[rain-]

Poikaset ovat vielä elossa ja kasvavat vinhaa vauhtia =)

[jarvij]

Näyttävät kovasti paljon aikuiselta, mikä viittaisi siihen etteivät ole planktisia suolavesimuotoja.
Monilla ravuilla (kuten mangroveravut) on planktiset varsin kehittymättömät toukat vaideessa jossa ne kuoriutuvat meri- tai murtoveteen.

Aidoilla makeanveden muodoilla kaikki toukkavaiheet tapahtuvat munassa, ja suojassa emon pyrstön alla. Vapautuvat poikaet ovat todellakin heti suurempia ja yksinkertaisemmin kasvatettavia kuin nuo suolavesilajit, ja varsin paljon aikuisia muistuttavia.

[rain-]

Tuolla katkarapualtaassa leijuu tällä hetkellä varmaan satoja noita pikkuisia wauwoja ja harmittaa kovasti kun tiedän niitten kuolevan siellä. Pakko se murtovesipurkki on noille kai tehdä.

Nämä toiset rapuset taas pääsevät loppuviikosta hunajarihmavauvojen kanssa samaan altaaseen kasvamaan. Tiedä sitten onko noille oikeasti sitten kysyntää kun ovat isoja, mutta se hyvä puoli noissa on että poikasia tulee paljon vähemmän kuin noilla murtovetisillä.

[jarvij]

Jos eivät yhtä vaikeita ole kuin mangroveravut, niin noita karamellirasioitahan saa ihan vain noutamalla noista irtokaramelliliikkeitä. Elintarvikemuovia ovat ja pinottavia. Josko niistä saisi murtovesipurkkeja?

[rain-]

Nuo makeavetiset poikaset ovat hengissä ja kasvavat vinhaa vauhtia. Olen keksinyt uuden puhtaanapitoarmeijan poikasaltaisiinkin ja plumpsautin yhden kantavan äitiliinin hunajarihmakalavauveleitten kanssa samaan altaaseen. Kotilot ovat toki riittävän hyviä tuossa, mutta katkaravut ovat kuitenkin vähän vikkelämpiä. Näkeepä tässä samalla myös miten vaativia nuo rapuset ovat vesiarvojen suhteen.

Niitä poikasia on nyt lämmittämättömässä (21-24C) katka- ja kotiloaltaassa jossa kokonaiskovuus on reilu 10, pH noin 7 ja ruokaa reippaasti kasviviidakon kera (näyttää muuten oikeasti hurjalta kun muunnoslimakotilo pätkii kääpiömiekan lehden kolmesta kohtaa poikki ja syö puoli senttiä sitä lehteä alkupalaksi). Toinen puolisko ensimmäisistä pennuista elää hillopurkissa, jossa ei ole mitenkään hygieenistä, sinne vaihdan vettä aina välillä katka-altaasta ja joskus suoraan tavallista hanavettä. Nuo poikaset tuntuvat viihtyvän parhaiten. Sitten nuorimmat ovat äitinsä kanssa (joka juuri heitti vanhan kuorensa menemään) hunajarihmavauvalassa jossa pH on 6,5, kokonaiskovuus 5, karbonaattikovuus 3 ja lämpötila 28C.

Ehkä olen nähnyt väärin, mutta aivan kuin ne suolaiset pikkuravunpennutkin kasvavat ihan pikkuriikkisen tuolla katka-altaassa ennen kuin harvenevat. Ehkäpä niille riittäisi hyvin laimea murtovesi. Pakko kokeilla tosiaankin jossain vaiheessa. Voisi taas sivistyksen kehdossa käydessäni hommata jostain noita merivesijuttuja ja kotona sitten laittaa pari pikkupurkkia suolaisiksi. Näyttää vekkulilta kun ne vauvelit lilluvat vedessä, öisin pimeällä vajoavat pohjaan, valoisassa taas suunnistavat sinne missä on eniten valoa (sehän tarkoittaa myös eniten ruokaa).

Ruoaksi rapuvauvat ovat saaneet nestemäistä poikasruokaa (ja sillä kasvavia pikkuöttiäisiä), jauhemaista poikasruokaa ja pohjatabletteja.

[sadie]

Näyttävät kovasti paljon aikuiselta, mikä viittaisi siihen etteivät ole planktisia suolavesimuotoja.
Monilla ravuilla (kuten mangroveravut) on planktiset varsin kehittymättömät toukat vaideessa jossa ne kuoriutuvat meri- tai murtoveteen.

Aidoilla makeanveden muodoilla kaikki toukkavaiheet tapahtuvat munassa, ja suojassa emon pyrstön alla. Vapautuvat poikaet ovat todellakin heti suurempia ja yksinkertaisemmin kasvatettavia kuin nuo suolavesilajit, ja varsin paljon aikuisia muistuttavia.

Onko tämä tulkittavissa niin, että jos jälkikasvu ei ole vapaaksilaskettuna kovin suurta eikä aikuisen näköisiä niin kyseessä on suolavesimuoto? Olikohan tämä kysymys nyt ihan huonosti muotoiltu... Kokeillaan vielä toisella tapaa: Siis jos on tommoisia planktisia muotoja niin onko automaattisesti kyseessä suolavesimuoto?

[KtMan]

Minullakin juuri kuoriutuneita Zeylanicoita hattarapurkissa (tennispalatsin Fazer myymälästä ). On niin pieniä tinniäisiä ettei kameralla saa tarkennettua millään. Kaupallisia poikasjauheita oon niille antanut ja kyllähän tuolla alkaa vähän muutakin kasvustoa olemaan, että jos kuolee niin ei vissiin nälkä ainakaan o syypää.
Toivoilen parasta

T:Krisse

[Sami]

Tässä pari kuvaa...
(snip)
Haluaisiko joku veikata näitten lajeja?

Löytyisikö tämän linkin takaa samanlainen kuin sinun rapusi?

(Sorry, en saanut linkkiä toimimaan)

Edit: Linkki korjattu. --Kaizu