Kypsytysongelma

[Plasebo]

Olen ensimmäistä kertaa kokeillut kypsyttämistä ammoniakilla 55-litraisessa altaassa, ja arvot eivät ole nyt aivan niin kuin pitäisi. Aloitin kypsyttämisen 15.6. jjärven sivujen ohjeiden mukaan lisäten 2,2ml 10%:sta ammoniakkia (arvioiden vesimäärän vähemmäksi kuin 55-litraa). Ympiksi laitoin hieman soraa sukkahousuun vanhemmasta altaasta. Vesijohtoveden pH on 8,0, mutta jostain syystä heti seuraavana päivänä pH näytti jopa 8,8. Jatkoin ammoniakin lisäämistä, kunnes noin viikon kuluttua tuli selvä nitriittipiikki, ja nitriitti oli testin ylärajalla (5 mg/l) noin 3 päivää. Tässä vaiheessa puolitin ammoniakin annostuksen. Sitten nitriitti lähti laskuun, ja tässä vaiheessa pH näyttikin sitten 6,4:ää. Tässä vaiheessa myös jo näytti ilmaantuvan hieman nitraattia, 5 mg/l, joten puolitin jälleen ammoniakin annostuksen. Tämän jälkeen tilanne onkin sitten ollut jämähtäneenä viikon verran: nitriitti pysyy sitkeästi 0,5:n kohdalla, nitraatti on edelleen vain 5mg/l, ja kun tänään mittasin ammoniakin määrän, sitä olikin peräti ainakin 4mg/l (päivä sen jälkeen, kun ammoniakkia edellisen kerran lisättiin). Vettä olen vaihtanut vain kerran n. 20% kypsytyksen aikana, ja sen jälkeen pH näytti palaavan reilusti yli 7:n tasoon, mikäli se on mahdollista.

Onko nyt sitten käynyt niin, että typpibakteerit ovat vahingoittuneet pH:n heittelystä? Kukaan ei kehottanut vaihtamaan säännöllisesti kypsytyksen kuluessa pH:n pitämiseksi vakaana, joten en sitten juurikaan vaihtanut. Mutta nyt on aivan ilmeisesti jotain pielessä. Nyt ottaa rehellisesti sanottuna päähän. Mitä pitäisi tehdä, jotta saisin kypsytyksen kunnialla loppuun? Onko nämä melkein 3 viikkoa kypsytystä menneet täysin hukkaan?

(Jaa mutta jälkeenpäin lisäyksenä vielä sen verran, että pH näyttää taas laskeneen 6,4:ään, joten vähintään osittainen vedenvaihto lienee nyt paikoillaan.)

[jarvij]

Eivät ole menneet hukkaan, mutta jostain syystä nitriittiä nitraatiksi muutavia bakteereita ei ole vielä? riittävästi. Eivät tuollaiset hitaa heittelyr bakteereille kovin hatallisia ole. kasvuun ne toiki saattavat vaikuttaa.

Lääkkeeksi ehkä veden vaihto ja sitten ammoniumin lisäys. sekä vuorokauden kuluttua sen ja nitriitin ja nitraatin mittaus. kertoo ainakin hajoaako ammonium, syntyykö nitriittiä ja hajoaako se.

[111na]

Kukaan ei kehottanut vaihtamaan säännöllisesti kypsytyksen kuluessa pH:n pitämiseksi vakaana, joten en sitten juurikaan vaihtanut.

(Jaa mutta jälkeenpäin lisäyksenä vielä sen verran, että pH näyttää taas laskeneen 6,4:ään, joten vähintään osittainen vedenvaihto lienee nyt paikoillaan.)

Jonkun kuukauden ajan olen omissa neuvoissani muistuttanut huomioimaan erilajisten typpibakteerien erilaiset optimi- ja toimintaolosuhteet pH:n suhteen juuri vedenvaihtojen avulla kypsytyksen aikana. Eli ajattelemasi toimet ovat paikallaan ja perusohjeena viikottainen osittainen vedenvaihto voisi olla hyvä myös kypsytyksen aikana.

Mitään hyödyllistä näin ei menetetä, sillä typpibakteerit ovat sessiilejä ja ammoniumia saa lisää pullosta tai pussista.

Jos oikein tarkkoja ollaan, paras olisi pitää pH niissä lukemissa, missä tulevan kalaston kanssakin se tulee olemaan. Ainakin olisi syytä huomioida onko kyseessä emäksinen vai hapan vesi.

Kunkin bakteerilajin, joita on enemmän kuin usein mainitaankaan, optimiolosuhteessa kasvaa tietenkin parhaiten kyseiset lajit ja huonommin toiset. Siksi pH:n vaihdellessa typpibakteeriflooran kyky nitrifikaatioon saattaa myös vaihtua.

[jarvij]

Kannattaisi varmaan luetteloida nuo erilaiset typpiakteerit, joita akvaariossa esiintyy ja niiden happamuusoptimit. Jää vähemmän osaa mutu- ja uskomustiedolle.

[111na]

Sen kun tekisit, tai kuka vain! Kyllä minä ne vielä jostain kaivan joku kaunis päivä, muistelen AW:ssakin mainitun viisi, kuusi lajia. Vai oliko ne linkitetty..

Liinalogialla on vain vähän tekemistä mutun kanssa! Ennemmin LITU: Kun Liinasta tuntuu, ollaan jo lähellä oikeita kysymyksiä.

[jarvij]

Kyllä tuon listan saapi tehdä se, joka siitä tietoa kaivelee ja muistelee. Menee muuten mutu- ja muistelulinjalle.

[111na]

Sen saa tehdä kuka vain. Todellisuuteen ei sillä kuitenkaan ole vaikutusta.

[Plasebo]

Jos nitriittiä nitraatiksi muuttavia bakteereita ei ole vielä, kuinka nitriittipitoisuus laski 5:stä 0,5:een? Toisaalta sitten luulisi, että nitraattia olisi jo huomattavasti enemmän. Joka tapauksessa vaihdoin nyt 40% vedestä, mittaan ammoniakin ja nitriitin, lisään ammoniakin, ja mittaan huomenna uudelleen.

Koska ymppi on altaasta, jossa pH on n. 7,8, ovatko ympin mukana tulleet bakteeritkin pelkästään emäksisessä vedessä viihtyviä?

[111na]

Koska ymppi on altaasta, jossa pH on n. 7,8, ovatko ympin mukana tulleet bakteeritkin pelkästään emäksisessä vedessä viihtyviä?

Loistava kysymys. Tuskin. Kenties. Ehkäpä.

Sen osaan sanoa, että mehevästä kukkamullasta otettu ymppi voisi olla täydentävänä myös paikallaan.
Kukkamullasta: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=28291

Erilaisiin typpibakteereihin täytyy palata uudessa otsikossa, jossa käsitellään asiaa perusteellisemmin. Perästä kuuluu... ennemmin tai myöhemmin.

[Plasebo]

Hyvä juttu, olisikin mielenkiintoista oppia typpibakteereista hieman enemmän.

Eipä taida testien tarkkuuteen juurikaan olla luottamista: vedenvaihdon jälkeen nitriitti nousi jälleen testin maksimiarvoon (5 mg/l) joten ei se sitten ole missään vaiheessa varmaan oikeasti laskenutkaan .

[111na]

Enhän minä paljoa tiedä, mutta osaan asetella kysymyksiä, mikä on tiedonhankinnan tärkeimpiä tekijöitä. Kesä voi olla huono ajankohta yhteiselle asian selvittämiselle. Talvella ainakin näkyi kiitettävää osallistumista erilaisissa aiheissa. Tietoa etsittiin ja viitteitä ja linkkejä heiteltiin.

___


Ammoniumia oli saattanut olla hiekan sisällä hapettomassa tilassa, minkä vedenvaihto nosti esiin. Se sitten nosti nitriitin. Eikö ole hyvä selitys?

--------------------

Menee muuten mutu- ja muistelulinjalle.

Tällainen on linja.

Törmäsin sattumalta tällaiseen sivuun, jota en ennen ole nähnyt. Toimivatko jotkut näistä vain merivedessä?
http://www.reefkeeping.com/translations ... keli4.html
(Nitrosomonas, Nitrosospira, Nitrosococcus ja Nitrosolobus. Nitrobacter, Nitrosospira, Nitrocystis ja Nitrococcus.)

Entäpä tämä sitten:
http://www.microbial-ecology.de/images/ ... _large.gif
( http://www.microbial-ecology.de/nitrifiers.html )

Mm. RPekan pohdintaa erilajisten bakteerien olosuhteista.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=23065

Tikkuhirviön ongelmat pH:n muutoksen jälkeen.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 95#3428195


Kun typpibakteerien kasvu ja toiminta on ailahtelevaa ja paljolti tuntematonta, tutkimuksen alla, eikö olisi jopa tällaisten hajatietojen valossa syytä huomioida myös pH kypsytyksessä. Tarjota mahdollisimman pehmeä kehto tärkeille pikkuisillemme?

[minelan]

Oliko sittenkin virhe laittaa Junglen Start Right ja Start Zyme aineita, kuin antaa akvaarion kypsyä tarpeaksi kauan, ilman kemiallisia aineita.

Olen päättänyt, että tästä lähin annan kypsya luonnollisella tavalla, vaikka siihen menisi kuukausia.

Joistain kemiallisisia kypsytysaineitahan mainostetaan tyyliin: Allas tänään ja kalat seuraavana päivänä kotiin.

En entisten akvaarioidenkaan kanssa käyttänyt mitään kypsyyden nopeuttajia, vaan jaksoin odottaa. Tosin esim. malaweille jo alusta pitäen lisättiin soran mukana kalkkimurskaa, annettiin ajan kulua, seurattiin vesiarvoja ja vasta kun arvot olivat kunnossa, tuotiin kalat kotiin. Ja hyvin ovat voineet, paitsi 3 kalaa kuoli, kun muilta kiireiltäni en huomannut, että suodatin oli mennyt tukkoon. Mutta tämän n. kolmen vuoden aikana ovat, näitä 3 kalaa lukuun ottamatta pysyneet terveinä, kutevat ja lisääntyvät liikaakin, joten olen joutunut karsimaan niitä.

Mistä muuten erottaa sen, että normaalin vilkkaasti liikkuva, hyvin syövä kala, joka lisääntyykin reippaasti, ei voi hyvin ja toisenlaisessa hoidossa voi?

Ainakin jokunen täälläkin muistaakseni kertoi, että luuli kalojensa voivan hyvin, mutta kun sitten ryhtyi myös "vesibiologiksi" niin huomasi, että eiväthän ne ennen viihtyneetkään hyvin.

Toisaalta soisin jokaiselle kalalle vähintään 500-700 litraisen akvan.

ps. vierastan kyllä muutenkin kemiallisia aineita, esim. omassa ja koirieni ruuassa.

[111na]

Myös kemiaa on elämä kaikkialla! Luonnolliseen tapaan kuuluu aina kemialliset reaktiot, aineen muuntumiset. Kemiaa on niin appelsiinissa kuin askorbiinihapossakin. Se noissa kaupallisissa kypsytysaineissa on vialla, ettei niitten sisällöstä saa kunnollista tietoa. Ja sekin, ettei hyviä yksiselitteisiä tuloksia niitten hyödystä ole. Uusia, uusimpaan bakteeritietämykseen perustuvia aineita toki maailmalla kehitellään.

Mutta siinä olen samaa mieltä, että kyllä luonto tietää! Jos valittavana on omena ja C-vitamiinipilleri, otan omenan. Saan silloin muutakin tärkeää kemiaa luonnollisissa suhteissa - myös ravintoa.

[Plasebo]

Päivitys:

Näyttää siltä, että ainakin ammoniakkia muuttuu nitriitiksi. Ennen vedenvaihtoa eilen ammoniakkipitoisuus oli n. 4 mg/l ja vedenvaihdon jälkeen n. 2 mg/l. Mittausten jälkeen lisäsin illalla 0,6ml ammoniakkia, ja tänään pitoisuus näyttäisi olevan vain n. 1 mg/l. Nitriittiä on edelleen selvästi, tosin tarkempaa pitoisuutta en uskalla lähteä veikkaamaan, koska testi ei ilmeisesti ole kauhean tarkka. Nitraattipitoisuus näyttää edelleen n. 5 mg/l.

Jatkan nyt tällä systeemillä vielä, vaihdellen vettä silloin tällöin pH:n tasaamiseksi, mutta jos ei vielä viikonkaan kuluttua ala nitriitti laskemaan ja nitraatti nousemaan, niin jotain on kyllä pielessä. Auttaisiko vielä tässä vaiheessa esim. kukkamultaympin lisääminen?

[111na]

Auttaisiko vielä tässä vaiheessa esim. kukkamultaympin lisääminen?

Siitä emme saa tietoa, lisäät sitä tai et.

Laittaisin ilman muuta, kuten edellä sanoin, jos hyvää multaa olisi käden ulottuvilla.

[Plasebo]

Onko sillä merkitystä, ottaako mullan ruukusta vai suoraan pussista? Kun kaikki huonekasvit ovat kuolla kupsahtaneet tai muuten vaan hävitetty ... Voisin kyllä ostaa multaa pussin kaupasta, jos siitä on oletettavissa apua.

[jarvij]

Näin kesällä multaa on metsässä, kukkapenkeissä ja pelloilla. Typpibakteereita on kaikkialla ja eniten toki siellä missä on hapetettavia ammoniumyhdisteitä.

[111na]

Kunhan ei mene äärimmäisyyksiin ja löydä itseään tonkimasta haisevia kasoja.

[Plasebo]

Ja hieman päivitystä kypsytystilanteeseen:

Lisäsin parina päivänä suodattimeen kukkamultaa sekä altaaseen vettä, jossa oli "liotettu" multaa (jälkimmäinen jjärven karanteenialtaan perustamisohjeista). Liittyikö sitten millään tavalla tähän tai ei, mutta yhteensä neljän viikon kypsyttelyn jälkeen allas on nyt "valmis": nitriitti muuttui nollaksi parissa päivässä ja nitraattia ilmaantui viimeinkin kunnon määrä.

Altaan pH osoittautui kypsytysvaiheessa hyvinkin epävakaaksi, ja KH laski toistuvasti alle yhden, mutta lisäsin hieman ruokasoodaa sekä vaihdoin muutamaan kertaan vedestä 40%, mikä tasoitti pH:n ja nosti KH:n n. neljään.