Pohdinnan aiheena suodatus 300-litraiseen

[j.]

Minulla on 300-litrainen allas, johon juuri tällä hetkellä vaihdetaan silikooneja (eli allas ei ole käytössä).
Suodattimena minulla on Eheimin 2217 - merkkinen ulkosuodatin.
Vapaana olevia sisäsuodattimiakin löytyy: Eheim Aquaball sekä Rena Filstar - merkkinen suodatin (tätä olen käyttänyt 63-litraisessa altaassani, mutta nyt siellä on toinen suodatin)

Laitan tähän vielä kalaston:
2 avainkirjoahventa
15 intiaaninsulkaa
8 kuparimonnista
1 isopurjepleko (jolle ei ole vieläkään löytynyt uutta kotia, eläinkauppaankaan en viitsisi viedä, kun sieltä saataa joutua vielä pienenpään altaaseen )

Kysymys kuuluukin, että riittääkö suodatus, jos laitan tuon ulkosuodattimen sekä lisäksi vaikka tuon Eheimin Aquaball-sisäsuodattimen?

Vai olisiko mattosuodatin hyvä vaihtoehto noiden tilalle?
Huoltovapaus kiinnostaa
Pystyisikö mattosuodattimeen ottamaan pumpun jommasta kummasta sisäsuodattimestani?
Olen yrittänyt etsiä haulla tietoa, mutta päätin silti aloittaa uuden aiheen, koska asialla on hieman kiire, enkä kerkeä lukea kaikkia miljoonia aiheita läpi..

[111na]

Jos asialla on kiire, äkkiä mattoa hommaamaan ja kypsyttämään. Suodatinta voi hyvin käyttää pumppuna.

Esimerkiksi L-mallinen matto kulmaan ja pumppu kirkasvesitilaan pumppaamaan vettä toiselle puolelle.

[Tuukkis]

Käyttäisit vain tuota 2217 suodatinta joka on täysin riittävä tuon kokoíseen altaaseen,tuolla kuormituksella minkä nuo kalat aiheuttavat siinä riittäää kapasiteettia vaikka kuinka.Turha lähteä mattokaupoille,ellet sitten meinaa hankkia lattiallesi semmoista, sillä sinne lähinnä matto kuuluu .

[jarvij]

Mielipide se on tuokin!
Mihinköhän mahtanee perustua, ai niin, sehän oli Hampurissa kehitetty itäsaksalainen tekele.

[Tuukkis]

Miksi lähteä kaupoille kun hyvät vermeet on jo olemassa.

[Korva]

Kerroppa tuukkis, että millä perusteella 2217 riittää 300 litraiseen? Itellä oli 250 litraisessa 3kk eheim 2215, joka tuntui aivan liian vähä tehoiselta sen kokoiseen.

Kalastoakin on sen verran, että epäilen tuon 2217 riittävyyttä...

Edit: no kyllä noista sisäsuodattimista on "pariksi" ulkosuodattimelle

[Tuukkis]

Kalastoa on mielestäni varsin vähän ja sekin varsin pienikokoista lukuunottamatta tuota plekoa.Kyllä minä olen käyttänyt tuota 2217 jo 18 vuoden ajan ja aina on pelittänyt,sitäpaitsi tuo 2215 on aika paljon pienempi kuin tuo 2217 ja onhan siellä käytössä sisäsuodatinkin apuna tarvittaessa.Ei se ainakaan matolla parane tuo suodatus.

[Jasa]

Jos nyt päätyisin siihen, että pitäisin tuon ulkosuodattimeni, niin mitenköhän olisi, jos tekisin siitä hm, pönttömattosuodattimen, vai millä nimellä se nyt kulkeekaan. Ainakin tässä linkissä oli siitä jotain juttua.

Toimisikohan tuo? Vai mitä voisin laittaa ulkosuodattimeni sisään? Ennen suodattimen sisällä on ollut vain vanua Eli minun täytyy nyt joka tapauksessa tehdä jotakin hankintoja, mutta mielellään edullista ja toimivaa. Vaihtoehtohankintoja:
massat ulkosuodattimeen (tulee kalliiksi?), ulkosuodattimen muuttaminen pönttömattosuodattimeksi tai oikean mattosuodattimen valmistus. Mikähän näistä olisi järkevin (ja edullisin) toteuttaa?

[pleko_88]

Kerroppa tuukkis, että millä perusteella 2217 riittää 300 litraiseen? Itellä oli 250 litraisessa 3kk eheim 2215, joka tuntui aivan liian vähä tehoiselta sen kokoiseen.

Kalastoakin on sen verran, että epäilen tuon 2217 riittävyyttä...

Edit: no kyllä noista sisäsuodattimista on "pariksi" ulkosuodattimelle

Ulkosuodatinhan on lähinnä biologiseen suodatukseen ja siihen tarkoitukseen tuo 2217 on täysin riittävä! Mekaanisen roskankerääjän kyllä luultavasti tarvitset, eli hommaa mielummin joku tehokas sisäsuodatin.

Mattosuodatin on lähinnä korvaamaan tuota ulkosuodatinta, kun taas mekaanisena roskankerääjänä se ei ole kovin hyvä kuten ei ulkosuodattimetkaan.

[jarvij]

Onhan Sinulla Tuukkis luotettavia mittaustuloksia noiden suodattimien tehoista, kun noin varmasti voit ne järjestykseen panna. Minä puolestani tunnen enemmän noita bakteereita ja niiden vaatimuksia.

[111na]

Onkohan kellään mittaustuloksia?

Eikö kuitenkin sopivasti valituissa suodatinmateriaaleissa biologinen suodatus ole hyvä, kun virtausnopeus alittaa 10cm/sek.. ?

Jos siinä nopeudessa typpibakteereilla on suotuisat oltavat lienee sellainen mattoon vertailukelpoinen nitrifioiva suodatin. Varsinkin jos pumppaus suhteessa vesimäärään akvaariossa on suurempi, se kompensoi asiaa suhteessa aikaan.

Vai lieneekö kaupallinen myönnytys sivun käsittääkseni saksalaiselta alkutekijältä?

http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/biologin.php

[dsl]

Onhan Sinulla Tuukkis luotettavia mittaustuloksia noiden suodattimien tehoista, kun noin varmasti voit ne järjestykseen panna. Minä puolestani tunnen enemmän noita bakteereita ja niiden vaatimuksia.

Onko kellään mittaustuloksia mattosuodattimesta? Onko varsinkaan sellaisia, jossa olisi verrattu kaupallisempiin malleihin?

Jos lopetettaisi tämä turhien mittaustuloksien muilta tivaaminen. Kokemuksia näkyisi olevan sekä maton puolesta että vastaan ja se ei tivaamalla muutu.

[jarvij]

Se pieni ero on että minä en väitä etteivätkö kaupalliset suoriutuisi tehtävästään. Niiden vain tulee olla oikein mitoitettuja. Mekaanisina ne toimivat takuuvarmasti. eli vesi pysyy kirkkaana.
Riittävät puhdistustoimet ja huollot, jotta mikä ettei

[111na]

Mikä on mitoituksen ja biologisen suodatuksen kriteeri?


Muutama kysymys:



Pönttöön mainitaan nimeltä vain ehvisubstrat ja vanu parhaina materiaaleina. Sora ja 'makaronit' lienevät hyviä myös (eikö ehrisubstratin huokoset ole joskus todettu liian pieniksi?). Mikä siinä matossa on pönttökäytössä vikana, ja mitenhän näihin suhteutuu sellainen tavallisempi hieno harmaa suodatinvaahtomuovi?

Kasvaako läpivirtauksen kasvaessa myös suodatinmateriaalin nitrifioiva paksuus samalla? Luulisin koska nopeammassa virrassa bakteerit eivät ehtine ottaa niin tehokkaasti ohi virtaavasta vedestä ravintoaan.

Yleiseksi rajaksi virtaukselle, missä typpibakteeri pysyy kohtuullisesti pinnallaan, mainitaan 30cm/min ja laskennallisena vielä hyvänä ylärajana mattosuodattimelle 10cm/min. Kuitenkin noitten ero pönttösuodattimelle ilmoitettuun (niillä 'sopivilla' täytteillä 10cm/sek. eli 6m/min) on ihmeellinen, vaikka mitä pyörteilyjä ajattelisi. Optimaaliset kohdat bakuille jää varmasti pieniksi.

tässä linkissä oli siitä jotain juttua.

Toimisikohan tuo?

Näyttihän se toimivan, mutta tukkeutui kahdeksassa kuukaudessa. Sitä vain en ymmärrä kuinka niille mattokiekoille on saatu johdettua vesi jokaiselle erikseen. Vai sellaisiako ne ulkosuodattimen korit ovatkin, että jokaiseen tulee oma virtansa, eikä ensin ensimmäisen läpi ja sitten toisen jne. ? Peräkkäisten mattojen kun ei pitäisi toimia, vaan vain ensimmäisen.


Edit quote!

[j.]

Selvennykseksi kerron, että kirjoitin tuon edellisen viestin ystäväni käyttäjätunnuksella, sillä omani ei jostain syystä toiminut silloin..

[Jokeri]

Heitetäänpä tähän suodatinkeskusteluun toinen näkökulma tuon bakteeri/läpivirtaus/mattolattialle -keskustelun oheen. Mitäpä, jos akvaarion omistaja haluaa akvaarionhoidon olevan hieman helpompaa, kalojen kuitenkaan siitä kärsimättä? Silloin mattosuodatin on oivat vaihtoehto. Sitä ei tarvitse olla puhdistamassa jatkuvasti eikä tarvitse pelätä vesivahinkoja poissaollessa.
Itse vietän sen verran matkustavaa elämää, ettei mikään muu suodatin oikein olisi sopiva. Kalojen ruokinnan saan jonkun hoitamaan poissaoloni ajaksi, mutta suodattimen putsaaminen ei enää välttämättä onnistuisikaan. Nyt voin kevyin mielin olla reissussa, kun tilanne sitä vaatii. Suodattimen tukkoon menemistä ei tarvitse tuskailla poissa ollessa ja kalat voivat hyvin.

[jarvij]

Ja lisäksi sen edullisuus.
Kun pönttösuodatinten yhteydessä puhutaan 6-8 kertaa tunnissa nopeuksista, pitää pumpun olla tehokas eli suodattimen hintava.
Mattosuodattimelle rittää 1-3 kertaa tunnissa. Tähän päästään suhteellisen pienellä ja hinnaltaan edullisella pumpulla.
Mattosuodatin voidaan rakentaa täysin huomaamattomaksi ja jopa kasvien peitossa olevaksi sisustuselementiksi.

[111na]

Eliggäs, mattosuodatin antaa anteeksi hyvän hoidon puutteita:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 47#3477947
Ja on turvallinen kaloille sähkökatkoksessa.

Altaan hoidossa lappo on varmaankin tärkeä pari matolle.

[jumase]

Sitä vain en ymmärrä kuinka niille mattokiekoille on saatu johdettua vesi jokaiselle erikseen. Vai sellaisiako ne ulkosuodattimen korit ovatkin, että jokaiseen tulee oma virtansa, eikä ensin ensimmäisen läpi ja sitten toisen jne. ? Peräkkäisten mattojen kun ei pitäisi toimia, vaan vain ensimmäisen.

Eikös maton toiminnan kannalta oleellista ole juuri virtausnopeus ja veden hapekkuus. En siis näe mitään syytä miksei peräkkäisiin mattoihin voisi kaikkiin kehittyä bakteeristoa, jos muut olosuhteet on kohdallaan. Kyllä läpikulkevassa vedessä kuitenkin sen verran reippaasti "ravinteita" säilyy, että niitä riittää useammankin maton asukeille.

Toisaalta sama ajatusmaailma pätisi tietysti myös paksuun mattoon. Luulisi siinäkin bakteeriston elävän myös pintaa syvemmällä. Onko kyseessä sitten juuri tuon hapen puute. Käyttääkö maton pintakerroksessa elävät bakteerit niin tehokkaasti vedessä olevan hapen, että syvemmällä ne eivät enää menesty?

[jarvij]

Tästä on tietoa sivuillani:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... tf-faq.php
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... ttenfi.php

[111na]

Toisaalta sama ajatusmaailma pätisi tietysti myös paksuun mattoon. Luulisi siinäkin bakteeriston elävän myös pintaa syvemmällä. Onko kyseessä sitten juuri tuon hapen puute. Käyttääkö maton pintakerroksessa elävät bakteerit niin tehokkaasti vedessä olevan hapen, että syvemmällä ne eivät enää menesty?

Ei kuulemma pitäisi happi loppua, sain viimeksi vastausta kysyessäni, vaan oikein mitoitettuna nitrifikaatio on niin nopea että se tapahtuu jo ehkä sentin matkalla kokonaan ts. safka loppuu bakuilta.

Kasvaako läpivirtauksen kasvaessa myös suodatinmateriaalin nitrifioiva paksuus samalla? Luulisin koska nopeammassa virrassa bakteerit eivät ehtine ottaa niin tehokkaasti ohi virtaavasta vedestä ravintoaan.

Yleiseksi rajaksi virtaukselle, missä typpibakteeri pysyy kohtuullisesti pinnallaan, mainitaan 30cm/min ja laskennallisena vielä hyvänä ylärajana mattosuodattimelle 10cm/min.

Vastaus voisi olla että virtauksen kasvaessa alkavat sessiilit bakteerit menettää otettaan pinnoista ja hyöty jäisi olemattomaksi koitettaessa pienentää pinta-alaa ja muuntaa sitä paksuudeksi.

Johonkin rajaan asti se kyllä varmaan kuitenkin hyvin onnistuu. Erikseen näyttäisi sitten olevan sora ja vanu materiaalina, mutta niissä virtauksen kasvaessa suureksi, myös otollinen pinta pienenee - pyörteissä, 'akanvirroissa', vain otolliset olosuhteet. Voipi olla kuitenkin aivan riittävä tai kohtuullinen biologinen suodatus sellainen, yhdessä akvaarion kokonaisuuden kanssa! Varsinkin kun aktiivilietteelle löytyy omaa tilaa kuitenkin.

Matto ei ole ainoa vaihtoehto todellakaan hyvän biologisen suodatuksen rakentamiseen: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=29984

[jumase]

No tutkittuani linkkejä ja keskusteluja, olen tullut siihen lopputulokseen, että bakteerikannan paksuus matossa määräytyy ravinnekuormituksen mukaan. Koska sekä paksussa, että ohuessa matossa virtaus on vakio, happea riittää myös syvemmälle mattoon, on ainoa vaihtoehto ravinteiden määrä.

Eli jos ravinteita on paljon, muodostuu myös paksumpi kerros bakteereja mattoon. Toisin sanoen maton paksuutta säätämällä pitäisi luoda olosuhteet erilaisten ravinnekuormien suodatukselle. Eli on aivan sama onko suodattimen malli matto vai kuutio, kunhan tilavuus on sama. No näinhän asia ei tietenkään ole, koska pinta-alaltaan pieni, mutta paksu matto tukkeutuu, kun taas pinta-alaltaan suuri, mutta ohut matto pysyy puhtaana pidempään. Paksussa matossa syntyvä liete jää tukkeuttamaan mattoa huomattavasti enemmissä määrin kuin ohuessa, jossa se kulkeutuu maton läpi ja vajoaa kirkasvesipuolen pohjaan.

Näiden johtopääksien seurauksena olen päätynyt aika pitkälti samoihin tuloksiin kuin Järven sivuilta löytyvien kaavojen avulla. Nyt vain ymmärrän mistä nuo paksuudet tulevat. Virtaukset oli helppo ymmärtää muutenkin, mutta nämä keskustelut johtavat hieman harhaan, kun yleensä vain puhutaan bakteereiden olosuhteista ja esimerkiksi siitä, että ne elävät vain ensimmäisellä senttimetrillä, vaikka olosuhteet seuraavallakin ovat täysin samat.

[jarvij]

Mutta mites kun bakteerien kannalta noin ei ole, jonka vuoksi niitä esiintyy erkittävästi vain parin uloimman sentin matkalla?
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... ttenfi.php

[111na]

Ei kai niitä kasva ja elä, jos popsittavaa ei ole siinä syvemmällä pinnassa. Mutta jos asetetaan virtaus sinne tutkituille vielä tyydyttäville äärirajoille , eikös vain bakteereitakin ala olla myös vähän syvemmällä?

[jarvij]

Kannattaa halkaista kunnolla kypsynyt mattosuodatin ja tarkistaa asia eri vaihtoehdoissa. Muutoin tästä tulee "juupas epäs".
Mikroskoopin ja bakteerien viljelukokeiden avulla asia selviää varmasti.