Kääpiöpallokalan kudun hoito?

[jipi&jou]

Pienessä 140-litraisessa altaassa asusteleville viidelle pallokalalle osui taas eilen kutupäivä. Edellisillä kerroilla koiras on ollut altaan herra ja hidalgo, puolta allasta kutureviirinä puolustava megakääpiö, joka on innolla puolustanut katoa/jaavansammalpöheikköä, jonne kutu on uponnut. Poikasia ei vaan ole hengissä selvinnyt. Johtuneekohan siitä, että reviirinpuolustus on lopahtanut samalla hetkellä, kun kutu on ohi.

No, tällä kertaa kutuvuoro osui altaan rääpälekoiraalle, jonka kutureviiriksi on sitten jäänyt kaikki joutomaa altaan keskellä ja suojattomissa nurkissa, ja kutua laskettiinkin soran joukkoon etunurkkaan. Koska vaikutti siltä, että kutu oli seisova pöytä kahdelle joutilaalle naaraalle, jotka jahtasivat pikku koiraan ja kutevan naaraan tarmokkaasti pois "aterialtaan", ajatelimme osallistua samaan isojakoon ja imuroimme lapolla kulmauksesta soraa ja samalla munia parempaan talteen.

Ja saatiinhan niitä semmoinen 15 kappaletta. Nyt on sitten kysymys siitä, mitä näille munille tehdään. Tällä hetkellä on kokeilussa seuraava järjestelmä: 5 munaa on tipautettu poikasaltaaseen, jonka lämpötila nostettiin kompromissina 24 asteeseen - altaassa on jo toistakymmentä juuri kuoriutunutta täplämonnista, jotka ovat vielä niin pieniä, että niiden olemassaolosta on vain kuoriutumistieto. Kymmenen munaa on puolestaan tuopin pohjalla odottamassa neuvoja. Tuoppiin on aiemmin kuoriututettu juuri täplämonnisia, niin että tiedetään, että tuoppihaudonta onnistuu - tietysti olisi hyvä tietää missä lämpötilassa ja se, mitä kuoriutuneille poikasille sitten tehdään...

Olen käynyt niillä japanilaisilla sivuilla, joissa munat oli haudottu 27 asteessa, että niin ehkä, mutta täplänpoikasille se taitaisi olla sitten hei-hei. Poikasallas olisi kyllä muuten varmasti ideaali ympäristö, sitä kun käytetään myös postitorvituotantoon ja muutoinkin vedessä näyttää olevan paljon pieniä öttiäisiä syötäväksi.

Ensimmäinen kääpiöpallomme eli kyllä alkuun pikkualtaassa tyytyväisenä kotilonsyöjänä 24 asteessa täplämonnisten kanssa, mutta sehän oli jo "iso" tullessaankin.

Ehdotuksia olisi hyvä saada...

Kirsi

[jipi&jou]

Vastaanpa tässä itselleni, ehkä jollekulle on tästä iloa myöhemmin.

Tähän mennessä tapahtunut:

Neljä päivää odottelin vastauksia viestiin, minä aikana tuopissa oleva kutu oli kylpyhuoneessa (=lämpimin huone) ämpärissä, johon lisättiin pari kertaa päivässä lämmintä vettä. Tuopin vettä korvattiin samalla pallokala-altaan 27-asteisella vedellä.

Neljäntenä päivänä pari munaa oli homehtunut, ja vedenvaihto kypsytti, joten poistin homeiset ja hujautin tuopillisen munineen päivineen monnisten poikasaltaaseen aiempien joukkoon ja unohdin koko asian.

Kunnes samana sunnuntaina poikasallasta puhdistettaessa etsiskeltiin taas perinteiseen tapaan monnisenpoikasia suodattimesta, vaan eipä niitä sieltä löytynyt. Jostain syystä huomio kiinnittyi kuitenkin pieneen, jotenkin epäilyttävään roskaan. Hammasmukiin pyydettynä pitkän tuijottelun jälkeen oli pakko uskoa, että kyseessä oli pallokalan poikanen. Hyvin pieni, punaruskea kolmiomainen otus. Pääpuoli oli todella leveä, jopa pituutta leveämpi ja silmät, mitä niitä yleisestä väristä erotti, olivat mallia ET. Pitkän tarkkailun jälkeen niitä löytyi suodatinmoskan seasta neljä.

Pienenpienet liikkuivat hyvin vähäisesti ylös - alas, ja ne erottuivat normaalista suodattimen irtoroskasta siinä, että vettä pyöritellessä ne liikkuivat jotenkin "väärällä tavalla". Vähän samaan tapaan kuin aiemmin pallokalan munat erottuivat ämpäriin lapotusta muusta pohjalietteestä pyörimällä hieman epäkeskosti.

Palloset palautettiin takaisin poikasaltaaseen - ei sen kummempia odotuksia ollut vielä tuolloin.

Viikkoa myöhemmin suodattimenpuhdistus - saalis kolme poikasta. Tässä vaiheessa poikaset alkoivat jo vähän näyttää pallokaloilta, kääntelivät pyrstöä veikeästi ja sivuevätkin sojottivat jo terhakkaasti. Liikkuminen oli kuitenkin yhä vain ylös - alas leijumista, suuremmalla liikeradalla vain, kokonaan pintaan ja takaisin pohjalle.

Viime sunnuntaina suodattimen tyhjennys ja saaliina neljä pikkuista. Yksi oli ponneton ja muistutti enemmän edellisviikkoista saalista, mutta muut mennä porhalsivat ympäri ämpäriä aivan innoissaan. Yleisen punaruskeasta väristä on alkanut jo erottua keltaista pohjaväriä ja kokoluokasta, jonka pienuutta on ollut vaikea tähän saakka kuvata, voi sanoa jo sen, että jos otetaan pikkulimaskan yksi lehti, niin siinäpä on kolmiviikkoinen kääpiöpallokala ylhäältä katsottuna.

Poikaset on taas palautettu poikasaltaaseen, jossa yhäkin 24 astetta lämpöä ja jonne on (johonkin mystisesti hävinneiden monnisenpoikastenkin takia) ripoteltu päivittäin vähän Seran Micronia ja Micropania. Eipä noista tiedä, päätyvätkö pallokalan suuhun, mutta onpahan tuokin ruokaa kotiloille ja muille altaan pieneliöille. Jotainhan nuo pallotkin tuolla syövät, kasvua kun tapahtuu.

Kriittinen loppukaneetti: tästähän ei saa selvää mikä haudontamenetelmä lopulta tuotti tulosta, olivatko syntyneet alun perin suoraan poikasaltaaseen tipautettuja vai osin tuoppihaudottuja vai sekä että (vrt. kehityserot). Mutta sen verran sentään on selvinnyt, että poikaset selviävät ja kasvavat 24-asteisessa altaassa, jossa on runsaasti kasveja ja kotiloita.

Updeittiä lisää sitten taas joskus, kun jotain radikaalia tapahtuu - vaikkapa kun pikkuisia alkaa näkyä altaassa uimassa, nykyäänhän ne katoavat ties minne heti vapaaksi päästyään, ehkäpä ne painattavat suorinta reittiä takaisin kotoisaan suodattimeen.

K.

[Rapuliina]

Hieno tarina!

[NannaKoo]

Onnea lapsille Minä mielenkiinnolla seuraan, mitä tapahtuu, meillä kun kutu ei ole vielä ikinä edistynyt koiraiden toisilleen uhittelua ja naaraiden vikittelyä (kylkien puskemista) pidemmälle.
-Nanna

[NannaKoo]

Pitipä kaivaa tämä viestiketju esiin ja kysyä, miten pikkuisille mahtoi käydä? Tuliko isoja, pahoja kääpiöpalloja?

Jos saan omani kutemaan, raportoin varmaan tuolla itse aloittamassani ketjussa menestyksestä tai sen puutteesta
-Nanna

[jipi&jou]

No mutta olinpas raportoinnin vallan unhoittanut... Juu, tuli viisi pientä pallokalaa, neljä kilttiä ja yksi terroristi. Siitä juttua jossain toisaalla, linkittäisin jos osaisin...

Tässäpä lyhykäisesti, mitä sitten tapahtui:

Marraskuun alussa pikkaiset olivat saavuttaneet mahtavan lähes puolen sentin mitan ja näyttivät aivan aikuisilta. Poikasaltaan kotilokanta oli romahtanut, mutta pienet eivät tajunneet madoista tuon taivaallista, joten nälänhädän välttämisesti heitettiin raakasti koko parvi isoon ammeeseen vanhempiensa seuraan. Kumma kyllä niihin ei suhtauduttu ravintona, mutta eivätpä muut kaloinakaan noita noteeranneet.

Parissa päivässä nokkelimmat keksivät, että taivaalta sataa mannaa (survaria) ja osallistuivat innolla ruokailuun muiden ohella. Pari pikkuista katosi omille teilleen kasvien ja kantojen alle, mutta ne ilmaantuivat taas näkyville parin viikon päästä, olivat tosin aivan yhtä rääpäleitä kuin altaaseen päästessäänkin, eli selvästi jääneet muiden kasvuvauhdista (jotka eivät nekään mitenkään pikaisesti kasvaneet) ja metsästelivät mielummin öttiäisiä pohjasorasta kuin porhalsivat valmisruoan perässä.

Tilanne tällä hetkellä:
Kolme poikasta (mukaan lukien terroristi) lähti uusille altaille, pienempi pohjasoran pikkueläimiä metsästävä kalanen ja *todella* nopeasti kasvanut rauhallinen koiras jätettiin omaan altaaseen polskuttamaan ja seuraksi heitettiin kaksi uutta puolisenttistä poikasaltaassa - juu, meillä on varsinainen tehdas .

Pikku-terroristin seurauksena altaan aikuiset koiraat ovat ryhtyneet jakamaan reviirejään uusiksi - ilmeisimmin se, että isompi koiras oli tämän pikkuhirviön lempijahtikohde innosti rääpälekoiraankin vähän pullistelemaan. Koiraspoikanen, vaikka todella iso onkin, on tähän asti tyytynyt tarkkailemaan tilannetta, mutta saa nähdä, miten tilanne kehittyy.

Käväisin katsastamassa kutujuttusi; kokeilepas piruuttasi lapota jaavansammalta ja ympäristöä kututohinoiden jälkeen - ehkä siellä jotain onkin... Hiekan seasta voi tosin olla vaikea munia lapottuna löytää, jos nyt hiekkapohja on. Meillä kutuvalmiit naaraat ovat valtavia palleroita, kyljet pullottavat ja ovat munista kyhmyisiä joko molemmin puolin tai vain toispuolisesti - ulkonäöstä voisi luulla että niillä on pahemipikin sairaus . Täälläpäin kutevat muuten aina altaan nurkkiin, kehykset varmaan luovat luolamaista tunnelmaa...

Lupasin jo alustavasti kirjata tarkemmin ylös näitä kutu-, mäti- ja kasvatusjuttuja, mutta se menee varmaan tuonne maaliskuun puolelle. Kutuvarauksella, tietty .

[marko.markkanen]

Lupasin jo alustavasti kirjata tarkemmin ylös näitä kutu-, mäti- ja kasvatusjuttuja, mutta se menee varmaan tuonne maaliskuun puolelle. Kutuvarauksella, tietty .

Otetaanpas hieman ylöspäin, jos vaikka olisi raporttia tarjolla .

[jipi&jou]

Köh, köh... valitan. Pallot ovat kyllä olleet ihan kutusilla ja muutama munakin on tullut imuroitua, mutta minun aikani on uponnut täysin koiranpennun kasvatukseen.

Lykkääntyy siis tämä projekti hieman, mutta onpahan koiran vuoksi tullut hankittua digikamera, jolla sitten voikin räiskiä kuvia pikkaisista eri kehitysvaiheissa, kunhan tuo yksi pikkainen tuosta vähän kasvaa...

[Pallokala]

Pikku terroristi ja kaksi muuta elelee nykyään sopusoinnussa eri paikoista hakittujen 2 muun kääpiöpallon kanssa. Ihan ovat sydämenvaltaajia kaikki, ja tosi yksilöllisen näköisiä jokainen. Innolla odotan, koska ovat tarpeeksi vanhoja tekemään jälkeläisiä.