Ekoakvaristi
Valvoja: Moderaattorit
Ekoakvaristi
Minua kiinnostaa noin laajemmin ajateltuna akvaarioharrastuksen ekologisuus. Eli millä keinoin voisi ympäristöasioita ottaa huomioon tässä jalossa harrastuksessa? Ja pitääkö niitä ottaa huomioon ja jos, niin mitä ympäristökysymyksiä?
Kalojen alkuperä on tietysti se ensimmäisenä mieleen tuleva asia, mutta siitä on jo tälläkin palstalla varmasti keskusteltu. Sen sijaan monet muut asiat ovat minusta yhtä mielenkiintoisia. Esimerkiksi:
- akvaariotuotteiden ekologisuus? Tietääkö kukaan yhtäkään valmistajaa, joka antaisi jonkinnäköistä tietoa valmistamiensa tuotteiden tuotannosta (missä tuotetaan, mistä raaka-aineista, minkälaisin ympäristövaikutuksin)
-akvaarioliikkeiden toiminnan ympäristöasiat? Onko yksikään kauppias kiinnittänyt niihin huomiota? Jos, niin miten?
-kiinnostaako asia ketään muuta aquawebbiläistä?
Kalojen alkuperä on tietysti se ensimmäisenä mieleen tuleva asia, mutta siitä on jo tälläkin palstalla varmasti keskusteltu. Sen sijaan monet muut asiat ovat minusta yhtä mielenkiintoisia. Esimerkiksi:
- akvaariotuotteiden ekologisuus? Tietääkö kukaan yhtäkään valmistajaa, joka antaisi jonkinnäköistä tietoa valmistamiensa tuotteiden tuotannosta (missä tuotetaan, mistä raaka-aineista, minkälaisin ympäristövaikutuksin)
-akvaarioliikkeiden toiminnan ympäristöasiat? Onko yksikään kauppias kiinnittänyt niihin huomiota? Jos, niin miten?
-kiinnostaako asia ketään muuta aquawebbiläistä?
Akvaarioharrastus on kuin muukin toiminta, että joka ainoassa toimessa voi miettiä, onko se turhaa kulutusta ja suoraan tai välillisesti luonnonvaroja ja energiaa vaativaa.
Sellaista akvaristia ei taida helposti löytyä, joka voisi sanoa harrastuksensa olevan ekologisesti hyödyllistä taikka edes neutraalia. Tuhlausta ja turhuutta se on.
Sellaista akvaristia ei taida helposti löytyä, joka voisi sanoa harrastuksensa olevan ekologisesti hyödyllistä taikka edes neutraalia. Tuhlausta ja turhuutta se on.
Viimeksi muokannut 111na, 16:10, 23.09.2004. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Toki asia kiinnostaa, ainakin meikäläistä... Toisilta harrastelijoilta saadut/ostetut kasvit ja kalat ovat ainakin ekologisempia kuin kaukomailla viljellyt tai luonnosta riistetyt. Muuta sisustusta voi mahdollisuuksien mukaan hankkia luonnosta, luonnonkiviä, -hiekkaa, kantoja... Asia, joka ainakin minua mietityttää, että akvaario taitaa olla myös aikamoinen sähkösyöppö. Olen varma, että akvaarioni, vaikka onkin pieni 74 litraa, näkyy sähkölaskussani. Akvaariotarvikevalmistajat tai akvaarioliikkeet ylipäänsä eivät juuri itseään ekoloogisuudella mainosta...
Tuo on hyvä näkökulma. Olen miettinyt jos pyydystäisi tuolta Suomen luonnosta keväällä kaloja kesäksi akvaarioon. Se voisi olla luonnonmukaisinta akvaarionhoitoa, mikä tyydyttäisi tarvetta tutustua luontoon tarkemmin. Samalla kontakti luontoon paranisi.Jessi kirjoitti:Toisilta harrastelijoilta saadut/ostetut kasvit ja kalat ovat ainakin ekologisempia kuin kaukomailla viljellyt tai luonnosta riistetyt.
Sitten mennään jo osittain eettistenkin kysymysten puolelle, mutta jos kissa on tyytyväinen syksyllä, on ekologisuus ja luonnonläheisyys tässä toiminnassa hyvällä tasolla.
Mutta onko asia välttämättä niin, että kalojen pyydystys luonnosta on ekologisesti tuhoisaa, jos otetaan asiassa huomioon laajempi näkökulma?Toki asia kiinnostaa, ainakin meikäläistä... Toisilta harrastelijoilta saadut/ostetut kasvit ja kalat ovat ainakin ekologisempia kuin kaukomailla viljellyt tai luonnosta riistetyt.
Akvaariokalojen kalastus on harvoin riistokalastusta tai ympäristöä merkittävästi vahingoittavaa toimintaa. -Tietysti yksittäisiä poikkeuksia löytyy.. Sen sijaan se tarjoaa tuloja ja pitkäaikaisen elinkeinon paikallisille sillä edellytyksellä, että kalojen elinympäristöt pysyvät kunnossa. Tämä auttaa paikallisia kummasti huomaamaan ympäristön arvon(sanalla on tässä yhteydessä väistämättä kaksi merkitystä) ja motivoi suojelemaan sitä. Esim. Amazonian jokia käytetään vaihtoehtoisilla tavoilla itsensä elättämiseen mm. kultaa huuhtomalla, mikä vapauttaa valtaisat määrät myrkyllistä elohopeaa jokiin. Elohopean aiheuttamat massiiviset tuhot on monin paikoin jo selvästi nähtävissä. Ympäristö saastuu pitkäksi aikaa, ja kullanhuuhdonnasta saadut hyödyt ovat paikallisille hetkellisiä ja vähäisiä.
Eiköhän akvaarioharrastus ja luonnosta tuotujen kalojen ostaminen tässä valossa ole kuitenkin ihan siedettävä teko ekologiseltakin kannalta.
"It's an addiction and it can't be fixed"
Näinhän se menee, tietenkään se ei lopeta kullan ympärillä pyöritettävää bisnestä, jos muutama kyläläinen ei hommasta tykkää, kun se sotkee hänen kalastelunsa. Akvaariokalojen kalastaminen muuttaa kuitenkin alueella elävien ihmisten suhtautumista ympäristöönsä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Asenteiden muuttuminen on tärkeää, ja sillä on oikeasti saavutettavissa paljon ajan kanssa. Esimerkkinä toiminee se, että lintujen laajamittainen metsästys/salametsästys on Etelä-Amerikassa monilla alueilla vaihtunut paremmin tuottavaan, laillisen ja vakaamman toimeentulon tarjoavaan ekoturismin pyörittämiseen aiemmin metsästettyjen lajien varassa. Tosin asioiden muuttumiseen tarvittaisiin usein enemmän aikaa kun sitä todellisuudessa on, surullista mutta totta. Itselläni on välillä suuriakin vaikeuksia ajatella millään tavalla positiivisesti tämän tyyppisten asioiden tulevaisuudesta, mutta jos kehitys on yleisesti ottaen menossa huonoon suuntaan jonkun tietyn asian suhteen, ei se tarkoita sitä, että se olisi ainoa suunta. Siinä sivussa voi nimittäin tapahtua kehitystä moneen muuhunkin suuntaan tai kehityksen pysähtymistä saattaa tapahtua niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä.Kuulostaa kivalta, mutta huolimatta kalojen pyydystyksestä kultaa etsitään. Kalasta joka jossain maksaa 200 euroa, voisi kalastaja ehkä saada yhden, jos sitäkään.
Paikallisille tuleva osuus teollisuusmaissa myytävän tavaran hinnasta on kaivetun kullan ja arvokkaan plekon, kuten monen, monen muun kehitysmaissa tuotetun tuotteen kanssa suhteessa samanlainen, ja ehkä vielä huonompikin. Se on kuitenkin nähtävissä erona akvariokalojen kalastuksen ja kullan huuhtomisen tarjoamissa tienesteissä, että akvaariokalojen pyydystys tarjoaa uusiutuvaan luonnonvaraan nojaavan pitempiaikaisen toimeentulon, toisin kuin kullan huuhdonta. Kullan kanssa hyöty on tietyn alueen suhteen (ainakin lähes) kertaluontoinen. Prosessin yhteydessä pilataan maastot ja vesistöt pitkäksi aikaa, mikä tappaa myös mm. ruokakalojen kalastuksen alueelta.
Eivät nämä asiat ole yksinkertaisia, ja aina pitäisi tietää enemmän... Jos pohditaan akvaariokalojen tuontia luonnosta, kompensoivatko kalojen pyynnin ympäristönsuojelua edistävät vaikutukset kalojen sitten lentokonekuljetuksen myötä otsoonikerrokselle aiheutuneet tuhot? Tämä lähinnä havainnollistaa sitä, että tästäkin aiheesta on hyvä tuoda esille ajatuksia, mutta varsinkin laajemmalla tasolla ei ole faktoja, vaan ainoastaan yksi suuri paradoksi.
"It's an addiction and it can't be fixed"
Tampereen Viherkalassa (ja varmaan jossain muuallakin) voi käydä täyttämässä (muovisen) kalanruokapurkkinsa uudelleen! Pieni eko-teko sekin!
Akvaariolla voi tuoda palan eksoottista luontoa omaan olohuoneeseen. Minulle akvaariot ovat avanneet elinympäristön merkityksen aivan eri tavalla kuin kissojen pitäminen! Sademetsien puolesta on ihan erityinen (omaan napaan tuijottava) syy puhua, kun altaassa uiskentelee kiekkoja..
Energia-asioissa voisi kierrättää vaikkapa kastelemalla kukat altaasta poistuvalla vedellä. Muuten tekniikka vie sähköä sen minkä vie..
Kuluttajat ovat esim. Reilun kaupan kautta saaneet kanavan vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailmankaupan puolesta. Globalisoituminen on täällä jo. Keinoja tuotteiden lyhyempään matkaan tuottajilta kuluttajille on yhä enemmän, varsinkin jos niitä vaaditaan ja käytetään!
Akvaariolla voi tuoda palan eksoottista luontoa omaan olohuoneeseen. Minulle akvaariot ovat avanneet elinympäristön merkityksen aivan eri tavalla kuin kissojen pitäminen! Sademetsien puolesta on ihan erityinen (omaan napaan tuijottava) syy puhua, kun altaassa uiskentelee kiekkoja..
Energia-asioissa voisi kierrättää vaikkapa kastelemalla kukat altaasta poistuvalla vedellä. Muuten tekniikka vie sähköä sen minkä vie..
Kuluttajat ovat esim. Reilun kaupan kautta saaneet kanavan vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailmankaupan puolesta. Globalisoituminen on täällä jo. Keinoja tuotteiden lyhyempään matkaan tuottajilta kuluttajille on yhä enemmän, varsinkin jos niitä vaaditaan ja käytetään!
Hauska kuulla että muutkin pohtivat ihan samoja asioita kuin itse.
Minusta olisi mielenkiintoista laskea kokonaisuus eli mitä kaikkea kuuluu akvaarioharrastajan ekologiseen jalanjälkeen vai mikä se hieno sana olikaan millä kuvataan koko toimintaa synnyistä syvistä lähtien. Mitä keskiverto akvaristi kuluttaa olisi ihan mahdollista laskea, ainakin seuraavat:
-kalojen kuljetus (päästöt, polttoaineet)
-kalojen kuluttamat materiaalit (joiden tuotannosta ei ole paljon tietoa saatavilla muuta kuin yleistasolla, esim. muovin tuotannon päästöt)
-kalojen kuluttama vesi
-kalojen kuluttama energia (lähinnä siis sähkö: valaistus, suodatus jne)
Vaikeampi sitten on ottaa laskentaan mukaan mielekkäällä tavalla sitä mitä luonnonympäristössä tapahtuu kalojen pyydystyksen seurauksena.
Kalojen viljelystä sen sijaan kai voisi saada jotain numeerista tietoa.
Sitten on minusta lopulta muistettava se, että vaikka kaikki turha on turhaa kuten Liina totesi
niin ihmiset tekee aina jotain turhaa kuitenkin. Eli harrastavat jotain joka tapauksessa. Mun mielestä ei sen takia kannatakaan syyllistää akvaristia vaan vain miettiä miten akvaarioharrastuksen vaikutusta ympäristöön voitaisiin vähentää. Pitäen mielessä että kuitenkin on hyvin todennäköisesti ekologisempaa harrastaa tätä kalahullutusta kuin esimerkiksi moottoriurheilua. Vai onko? Sekin olisi mielenkiintoista selvittää ![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Minusta olisi mielenkiintoista laskea kokonaisuus eli mitä kaikkea kuuluu akvaarioharrastajan ekologiseen jalanjälkeen vai mikä se hieno sana olikaan millä kuvataan koko toimintaa synnyistä syvistä lähtien. Mitä keskiverto akvaristi kuluttaa olisi ihan mahdollista laskea, ainakin seuraavat:
-kalojen kuljetus (päästöt, polttoaineet)
-kalojen kuluttamat materiaalit (joiden tuotannosta ei ole paljon tietoa saatavilla muuta kuin yleistasolla, esim. muovin tuotannon päästöt)
-kalojen kuluttama vesi
-kalojen kuluttama energia (lähinnä siis sähkö: valaistus, suodatus jne)
Vaikeampi sitten on ottaa laskentaan mukaan mielekkäällä tavalla sitä mitä luonnonympäristössä tapahtuu kalojen pyydystyksen seurauksena.
Kalojen viljelystä sen sijaan kai voisi saada jotain numeerista tietoa.
Sitten on minusta lopulta muistettava se, että vaikka kaikki turha on turhaa kuten Liina totesi
-
marko.markkanen
- Member

- Viestit: 490
- Liittynyt: 20:49, 16.04.2004
Jessi
Eli kokonaiskulutus on siinä satakunta wattia tunnissa ja sähköä taidetaan mitata noin pääsääntöisesti kilowatteina laskussa.. Akvaarioita ei siis kannata sammuttaa sähkölaskun pelossa, vaan eiköhän ne ole ne kodinkoneet niitä virtasyöppöjä
Ja mitänyt sitten kalojen luonnosta pyytämiseen tullee, niin kannattaa muistaa, että suurin osa on paikallisille tavallisia ruokakaloja.. Esim. kaunis Tefen kiekkokala menee joko myyntiin tai lautaselle
Ei kannata olla huolissaan! Omassa kolmesatasessani on valoa 2*36watin loisteputket, eli samanverrain kuin 60watin hehkulampussa (siis watteja). Eli kulutusta tuosta hehkulampunverran. Ulkosuodatin vie jotkut 20 wattia (sähkömoottori on aika pirun taloudellinen keksintö). Ja sillointällön lämmitin käynnistyy muutamalla watilla.Olen varma, että akvaarioni, vaikka onkin pieni 74 litraa, näkyy sähkölaskussani.
Eli kokonaiskulutus on siinä satakunta wattia tunnissa ja sähköä taidetaan mitata noin pääsääntöisesti kilowatteina laskussa.. Akvaarioita ei siis kannata sammuttaa sähkölaskun pelossa, vaan eiköhän ne ole ne kodinkoneet niitä virtasyöppöjä
Ja mitänyt sitten kalojen luonnosta pyytämiseen tullee, niin kannattaa muistaa, että suurin osa on paikallisille tavallisia ruokakaloja.. Esim. kaunis Tefen kiekkokala menee joko myyntiin tai lautaselle
-
Jyrkiboy
- Kivenpyörittäjä

- Viestit: 1645
- Liittynyt: 21:17, 04.05.2003
- Akvaarioseurat: SMAS, FOMA #11
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Turtola - Tornionlaakson Helmi
- Viesti:
Ei kilowatteina vaan kilowattitunteina. 100W/h= 0,1kWh eli vuorokauden kulutus tällöin 0,1*24= 2,4 kWh. Paljonkos se kilowattitunti sitten kullakin maksaa, ainakaan meikäläisen viissivuisesta sähkölaskusta sitä ei helpolla selvitä, kun kaikki siirtomaksut ja himphamput on eri riveillä...Demi kirjoitti: Eli kokonaiskulutus on siinä satakunta wattia tunnissa ja sähköä taidetaan mitata noin pääsääntöisesti kilowatteina laskussa
Vettä tällä hetkellä vain vasemmassa polvessa...
Turha on aina turhaa. Vai naureskellaan siellä!
Se on kuitenkin lähtökohta, mikä on aina muistettava. Kahvia keittäessä ajattelin kuinka huonosti valitsen senkin, maun ja hinnan mukaan enkä reilun kaupan. (Espresso tai Parisien sekoitettuna johonkin tavalliseen)
Sähköstä on jo monia vanhoja keskusteluja, missä varmasti on faktat esillä. Toivottavasti tästä ei tule sellainen. Kyllä se vain on niin että sekin on tuhlausta suurelta osin (katsottava harrastukseen kuuluvaksi) ja lämmitykseen todella hyödyksi se menee vain kylmään aikaan ja vain joissain lämmitysmuodoissa.
Jotainhan sitä ihminen aina tekee ja suhteellisesti akvaario voi olla ihan hieno juttu, kun se avaa silmiä ihmisen ja luonnon toiminnalle. Kuitenkin en voi olla provosoi(tu)matta: miten ihmeessä kalojen ja palasen vesiluontoa hoitaminen huoneessa olisi jotenkin hienoa ja perusteltavissa eettisin, ekologisin tai luonnonläheisyyden aspektein! Tuoda kalat vankilaan purkkiinsa, käyttää siihen pahimmillaan paljon energiaa ja tekniikkaa, lieveilmiönä vielä koko kalakauppa - aika paljon mahtuu luonnontalouden ja luonnon ihmettelyyn.
Kissa tuli myyrän kanssa kotiin.
Eihän tässä syyllistetä, eihän? Vain näkökulma. Tässä on ollut hienoja kirjoituksia.
Sähköstä on jo monia vanhoja keskusteluja, missä varmasti on faktat esillä. Toivottavasti tästä ei tule sellainen. Kyllä se vain on niin että sekin on tuhlausta suurelta osin (katsottava harrastukseen kuuluvaksi) ja lämmitykseen todella hyödyksi se menee vain kylmään aikaan ja vain joissain lämmitysmuodoissa.
Jotainhan sitä ihminen aina tekee ja suhteellisesti akvaario voi olla ihan hieno juttu, kun se avaa silmiä ihmisen ja luonnon toiminnalle. Kuitenkin en voi olla provosoi(tu)matta: miten ihmeessä kalojen ja palasen vesiluontoa hoitaminen huoneessa olisi jotenkin hienoa ja perusteltavissa eettisin, ekologisin tai luonnonläheisyyden aspektein! Tuoda kalat vankilaan purkkiinsa, käyttää siihen pahimmillaan paljon energiaa ja tekniikkaa, lieveilmiönä vielä koko kalakauppa - aika paljon mahtuu luonnontalouden ja luonnon ihmettelyyn.
Kissa tuli myyrän kanssa kotiin.
-
marko.markkanen
- Member

- Viestit: 490
- Liittynyt: 20:49, 16.04.2004
Eikö se ole sama lämpiääkö talo normaalisti öljyllä, sähköllä, kauko-, maalämmöllä tms. Kyllä sähkölaitteiden hukkalämpö on joka tapauksessa pois normaalista lämmityksestä, siis tietysti silloin kun sitä tarvitaan. Se on sitten eri asia onko se pois omasta vai jonkun muun maksamasta lämmityslaskusta pois. Joka tapauksessa asuja maksaa lämmityksestä jossain muodossa esim. vuokrassa, yhtiövastikkeessa tai sitten suoraan öljy, sähkö, tms. yhtiölle.liina kirjoitti:Sähköstä on jo monia vanhoja keskusteluja, missä varmasti on faktat esillä. Toivottavasti tästä ei tule sellainen. Kyllä se vain on niin että sekin on tuhlausta suurelta osin (katsottava harrastukseen kuuluvaksi) ja lämmitykseen todella hyödyksi se menee vain kylmään aikaan ja vain joissain lämmitysmuodoissa.
Tämäkin voidaan jälleen kyseenalaistaa.Kahvia keittäessä ajattelin kuinka huonosti valitsen senkin, maun ja hinnan mukaan enkä reilun kaupan.
Tämän yksityiskohtaisesti tehdyn tutkimuksen luin pari vuotta sitten muistaakseni Suomen kuvalehdestä, olisi mielenkiintoista lukea artikkeli uudelleen. Kehitysmaiden taloudelliset ongelmat ja niiden seuraamukset ovat pitkän kehityksen tulosta, eikä taloudellisissa ja tuotannollisissa rakenteissa piileviä ongelmia lähdetä korjaamaan oikoteiden kautta helposti tai nopeasti. Akvaario-tai mitä muuta hyvänsä ostettaessa on usein pohjimmiltaan äärimmäisen vaikea tietää tuotteen taustoja ja siten ostokäyttäytymisensä vaikutuksia tuotantoon ja ympäristöön.
"It's an addiction and it can't be fixed"
Hups, väärinkäsitys... en suinkaan naureskellut sinulle vaan omalle ilmaisulleni "turha on turhaa," jonkinlaista omituista sisäänpäinkääntynyttä huumoriani!liina kirjoitti:Turha on aina turhaa. Vai naureskellaan siellä!Se on kuitenkin lähtökohta, mikä on aina muistettava. .
Olet oikeassa ja olen itsekin monesti pohtinut juuri tätä kysymystä. Enkä vain akvaarioharrastuksen vaan monen muunkin sellaisen harrastuksen kanssa, jota perustellaan samoin perustein. Esimerkiksi vaikka retkeily ja luontomatkailu: niitäkin varten tuotetaan jos jonkinmoista varustetta ja vaatetta joihin liittyy ties mitä seurannaisvaikutuksia.liina kirjoitti: Kuitenkin en voi olla provosoi(tu)matta: miten ihmeessä kalojen ja palasen vesiluontoa hoitaminen huoneessa olisi jotenkin hienoa ja perusteltavissa eettisin, ekologisin tai luonnonläheisyyden aspektein! Tuoda kalat vankilaan purkkiinsa, käyttää siihen pahimmillaan paljon energiaa ja tekniikkaa, lieveilmiönä vielä koko kalakauppa - aika paljon mahtuu luonnontalouden ja luonnon ihmettelyyn. .
Mutta toisaalta minusta on kyllä aika kiistatonta, että ihminen on kaupungistuvassa maailmassa jo sen verran vieraantunut luonnosta, että luonnon tuhot eivät välttämättä kosketa henkilökohtaisesti. Ellei sitten harrasta jotain, missä oppii luonnosta jotain konkreettisesti. En ole minä ainakaan kertaakaan enää akvaarioharrastuksen aloittamisen jälkeen pessyt pesuaineilla tiskejä/ mattoja järvessä. Nyt kun on joku taju siitä miten herkkiä kalat on pesuaineille! Tuo oli tietysti yksinkertainen esimerkki, mutta sitä voisi laajentaa.
Sanotaan nyt vaikka sellainen kuvitteellinen (?) esimerkki, että joku aiemmin ympäristöasioista kiinnostumaton ihminen alkaa kiekkokalaharrastuksen kautta miettimään kiekkokalojen oloja luonnossa ja ryhtyy tukemaan luonnonsuojeluhanketta jonka tarkoituksena on säilyttää ko. sademetsiä.
Minusta myös!liina kirjoitti: Eihän tässä syyllistetä, eihän? Vain näkökulma. Tässä on ollut hienoja kirjoituksia.
Entä jos uhanalaisia kalalajeja saadaan lisääntymään akvaario-olosuhteissa. Onko se sitten hyväksyttävämpää kun ei tarvitsisi enää moniakaan tarjolla olevia lajeja pyydystää luonnosta? Osassa kalalajeistahan näin onkin, mutta toisaalta muuttuuko kalan ominaisuudet pitkällä aikavälillä radikaalisti alkuperäiseen verrattuna (esim. miljoonakala) niin paljon, ettei voida enää puhua samasta lajista?
Oli miten tahansa niin asialla tuppaa aina olemaan kaksi puolta. En kuitenkaan ajatellut luopua akvaarioistani. Ehkä lapseni oppivat arvostamaan luontoa vielä enemmän kun olen palasen sitä tuonut kotiimme. Ainakin eilen millialta ostamani hänen kotona kasvattamansa (hatunnosto) japonicat kiinnostivat 3-vuotiasta tytärtäni suunnattomasti.
Valitsin siis tietoisesti millian kasvattamien katkojen ostamisen enkä ostanut siis eläintarvikeliikkeestä. Oliko se nyt ekoteko?
Akvaariosta haihtuva kosteus parantaa sisäilmaa, helpottaa hengittämistä kun se ei ole liian kuivaa, parantaa huonekasvien vointia, jotka taas tuottavat happea.
Lämmöntuotosta nyt ei voi puhua mutta stressiä akvaarion katselu (tietääkseni tutkitusti) vähentää ja sillä tavoin vähennetään tarvetta käyttää lääkkeitä, jotka puolestaan ovat ongelmajätettä.
Akvaariota hankittaessa joutuu perehtymään erilaisiin elinolosuhteisiin riippuen valittavista kaloista.Tällöin eri maanosien vesistön olosuhteisiin tulee väkisinkin kiinnitettyä huomiota ja näin on mahdollisuus edistää tuon paikan luonnon säilyttämistä. Luomalla kysyntää tiettyjen jokien kaloihin joutuvat paikalliset ehkä miettimään saastuttamisen vaikutusta kalojen tulevaisuuteen. Tai vaihtoehtoisesti järjestämään turisteille mahdollisuus nähdä noita eläimiä/kaloja luonnossa.
Oli miten tahansa niin asialla tuppaa aina olemaan kaksi puolta. En kuitenkaan ajatellut luopua akvaarioistani. Ehkä lapseni oppivat arvostamaan luontoa vielä enemmän kun olen palasen sitä tuonut kotiimme. Ainakin eilen millialta ostamani hänen kotona kasvattamansa (hatunnosto) japonicat kiinnostivat 3-vuotiasta tytärtäni suunnattomasti.
Valitsin siis tietoisesti millian kasvattamien katkojen ostamisen enkä ostanut siis eläintarvikeliikkeestä. Oliko se nyt ekoteko?
Akvaariosta haihtuva kosteus parantaa sisäilmaa, helpottaa hengittämistä kun se ei ole liian kuivaa, parantaa huonekasvien vointia, jotka taas tuottavat happea.
Lämmöntuotosta nyt ei voi puhua mutta stressiä akvaarion katselu (tietääkseni tutkitusti) vähentää ja sillä tavoin vähennetään tarvetta käyttää lääkkeitä, jotka puolestaan ovat ongelmajätettä.
Akvaariota hankittaessa joutuu perehtymään erilaisiin elinolosuhteisiin riippuen valittavista kaloista.Tällöin eri maanosien vesistön olosuhteisiin tulee väkisinkin kiinnitettyä huomiota ja näin on mahdollisuus edistää tuon paikan luonnon säilyttämistä. Luomalla kysyntää tiettyjen jokien kaloihin joutuvat paikalliset ehkä miettimään saastuttamisen vaikutusta kalojen tulevaisuuteen. Tai vaihtoehtoisesti järjestämään turisteille mahdollisuus nähdä noita eläimiä/kaloja luonnossa.
Asiaa! Akvaariokalojen piiristä löytyy jo nyt useita sellaisia lajeja, joiden akvaarioviljely on pelastanut lajit alkuperäisten ympäristöjen tuhoutuessa. Esimerkkeinä mainittakoon vaikka tulipyrstö ja monet Viktoriajärven kirjoahvenet. Jos saan luvan eksyä esimerkkieni kanssa taas lintupuolelle, niin monien erittäin uhanalaisten cites-I-papukaijalajien kasvattaminen vankeudessa on säilyttänyt lajin selviytymiselle äärimmäisen tarpeellisen geenipohjan. Vankeudessa kasvaneiden papukaijojen siirtäminen luontoon on tunnetusti vaikea projekti, mutta kalakannat voidaan yleensä kohtuullisen hyvin elvyttää istuttamalla alkuperäiselle esiintymisalueelle viljeltyä kalakantaa. Tietysti tämä edellyttää sitä, että ympäristö on säilytetty siedettävässä kunnossa ja kalalajin elinkelpoisuus on pyritty säilyttämään esim. juuri tuon jalostuksen suhteen.Entä jos uhanalaisia kalalajeja saadaan lisääntymään akvaario-olosuhteissa. Onko se sitten hyväksyttävämpää kun ei tarvitsisi enää moniakaan tarjolla olevia lajeja pyydystää luonnosta? Osassa kalalajeistahan näin onkin, mutta toisaalta muuttuuko kalan ominaisuudet pitkällä aikavälillä radikaalisti alkuperäiseen verrattuna (esim. miljoonakala) niin paljon, ettei voida enää puhua samasta lajista?
"It's an addiction and it can't be fixed"
Ekologisempi?
Viestiketjussa on viljelty tuhkatiheään termiä ekologinen, erilaiset asiat ovat "ekologisempia" kuin toiset.
Ekologia on tutkimushaara, joka selvittelee eliölajien suhdetta ympäristöönsä. On siis olemassa ekologisia tutkimuksia. Tässäkään yhteydessä sanaan ekologinen ei sisälly mitään luonon- tai ympäristönsuojeluun liittyviä arvomääreitä. Päinvastoin ansiokkaan ekologisen tutkimuksen mielenkiintona voivat olla yhtähyvin esim. pahimmat mahdolliset saastuttajat tai ryöstökalastajat. Tutkimuksen tulosten perusteella kyllä voidaan arvioida, mitkä ratkaisut voivat olla esim. luonnon kestokyvyn kannalta parempia kuin toiset. Parempia ratkaisuja ei kuitenkaan pidä kutsua "ekologisemmiksi" , koska tuossa yhteydessä ekologinen ei tarkoita yhtään mitään.
Sotkemalla eko-etuliitteitä tai ekologinen-sanaa joka väliin syntyy vain sekologiaa ja usein myös naurettavaa heko-hekologiaa.
Ekologia on tutkimushaara, joka selvittelee eliölajien suhdetta ympäristöönsä. On siis olemassa ekologisia tutkimuksia. Tässäkään yhteydessä sanaan ekologinen ei sisälly mitään luonon- tai ympäristönsuojeluun liittyviä arvomääreitä. Päinvastoin ansiokkaan ekologisen tutkimuksen mielenkiintona voivat olla yhtähyvin esim. pahimmat mahdolliset saastuttajat tai ryöstökalastajat. Tutkimuksen tulosten perusteella kyllä voidaan arvioida, mitkä ratkaisut voivat olla esim. luonnon kestokyvyn kannalta parempia kuin toiset. Parempia ratkaisuja ei kuitenkaan pidä kutsua "ekologisemmiksi" , koska tuossa yhteydessä ekologinen ei tarkoita yhtään mitään.
Sotkemalla eko-etuliitteitä tai ekologinen-sanaa joka väliin syntyy vain sekologiaa ja usein myös naurettavaa heko-hekologiaa.
Ivan der Grausame
"Gott erbarmt Sich, Ich nicht"
"Gott erbarmt Sich, Ich nicht"
-
pleko_88
- Advanced Member

- Viestit: 3024
- Liittynyt: 21:18, 27.01.2004
- Akvaarioseurat: TAS
- Paikkakunta: Kangasala & Tre / TAS
Vaan onko tullut mieleen miksi ne kalat ovat luonnosta hävinneet, että niitä pitäisi alkaa akvaarioissa viljelemään lajin säilyttämiseksi. Luulen, että suuri osa ympäristön tuhoutumisesta johtuu muunmuassa akvaariokalojen syaniidikalastuksesta..arr kirjoitti:Asiaa! Akvaariokalojen piiristä löytyy jo nyt useita sellaisia lajeja, joiden akvaarioviljely on pelastanut lajit alkuperäisten ympäristöjen tuhoutuessa. Esimerkkeinä mainittakoon vaikka tulipyrstö ja monet Viktoriajärven kirjoahvenet.Entä jos uhanalaisia kalalajeja saadaan lisääntymään akvaario-olosuhteissa. Onko se sitten hyväksyttävämpää kun ei tarvitsisi enää moniakaan tarjolla olevia lajeja pyydystää luonnosta?
-
Kaizu
- Imperaattori

- Viestit: 2881
- Liittynyt: 16:42, 21.10.2001
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kuopio
- Viesti:
Eiköhän se suurin syyllinen ainakin Aasiassa ole tuo teollistuminen ja saasteet, ei niinkään tuo akvaarioteollisuus. Riutoilla varmaankin tuo syanidikalastus voi olla suuri tekijäpleko_88 kirjoitti:Luulen, että suuri osa ympäristön tuhoutumisesta johtuu muunmuassa akvaariokalojen syaniidikalastuksesta..
There are no facts, only interpretations. -- Friedrich Nietzsche
Re: Ekologisempi?
Varmasti.IderG kirjoitti:
Ekologia on tutkimushaara,
Seuraava saa kritiikkisi sanan käytöstä näyttämään oudolta. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanate.html#ekologia


