Uusi 100-litrainen tekeillä – kalat?

[mku]

Tervehdys ihkauudelta listalaiselta!

Lapsena tehdyn kirjallisuustutkimuksen ja muutaman vuosikymmenen odottelun jälkeen minulla on nyt kypsymässä multaympein ja ammoniakein toista päivää hiekkapohjainen 100-litrainen, jossa mattosuodatin. Kasveja olen hankkimassa lähipäivinä.

Kalaston suhteen olen ollut kallistumassa tiikeri- tai keltabarbeihin parvena lisättyinä monnisilla (näyttävät aika hauskoilta epeleiltä!), ja ehkä taistelukala joukkoon. Pohjalle vielä kierrekotiloita ja joku monni ehkä.

Sopivatko tiikeri- ja keltabarbit samaan altaaseen, vai pitäisikö valita jommat kummat? Entä voisiko tähän soppaan vielä laittaa pienen rihmakalaparin? Tilaahan ei ole kovin kauheasti.

Löytyisikö mielipiteitä tähän valikoimaan, tai muita ehdotuksia ensivalikoimaksi? Olen hakemassa mieluummin harvemman valikoiman suurehkoja kaloja kuin pikkuruisten parvea.

Tämä on muuten hyvä palsta, eipä olisi mattosuodatinta tullut rakenneltua ilman tätä palstaa ja Järven sivustoa!

Mikko

[memma]

Itse en yhdistäisi tiikeribarbeja rihmakalojen ja varsinkaan taistelukalojen kanssa. Tikrut voivat kunnostautua evien nyppijöinä (varsinkin pienessä parvessa ollessaan) ja ovat hyvin vilkkaita uimareita, jotka voivat ärsyyntyä hitaampiinsa.

Barbit menevät ehkä parhaiten muiden barbien kanssa, mutta keltabarbille 100-litrainen allas on liian pieni.

[mku]

Elikkä siis tiikeribarbit ja ei taistelukalaa, mutta ehkäpä taistelija säyseämpien keltaisten kanssa?

Rihmakalojen kanssa olen vähän epävarma, kun allas ei ole iso ja ne kai on aika räyhöjä.

[maketzu]

Oikeastaan keltabarbillekin allas on liian pieni.

Jos nyt jotain barbia haluat laittaa taiston kanssa samaan, niin kirsikkabarbi olisi ehkä se paras vaihtoehto barbeista.

Minulla kirsikkabarbit eivät näykineet eviä. Tosin olen kuullut että saattavat innostua näykkimään joten varauksella.

[mku]

Pääasiassa kaipaan parvea tai parvia, joiden oheen ajattelin lisätä taistelukalan, jos mukaan sopii.

Jostain syystä tiikeribarbit tuntuvat vetävän, joten niiden pohjalta olisi kai hyvä lähteä.

Mitähän niiden kanssa voisi asuttaa samaan altaaseen pohjakalojen ohella? Monnisia ajattelin kuitenkin myös parven hankkia.

[memma]

Tuota, veikkaisin että altaasi on kyllä vähän liian pieni niille tiikereillekin.. Ainakin jos aikoisit kunnon kokoisen parven laittaa. Ja juuri tiikereiden ollessa kyseessä sillä parven koolla on suurtakin merkitystä.

Tiikerit on kyllä tosi komeita kaloja, (meillä oli näitä aikanaan 10 kpl mutta tosiaankin eri altaassa kuin taistohaaremi), mutta ylivilkkautensa ja muun käytöksensä suhteen ovat vähän hankalia. Vähän tiikerin näköisiä muita barbeja kyllä varmasti löytyy, sellaisiakin jotka ovat vähän kiltimpiä. Itselleni tulee ensimmäiseksi mieleen punapääbarbi josta en kyllä tarkemmin tiedä mitään. Voi ehkä olla myös nyppijä? Ainakin on reipas uija, toisin kuin taisto.. -Taiston allastoverit kun on valittava todella huolella..

Samasta suunnasta kuin taisto tulisi ainakin kiilakylki, joka on parvessa tosi nätti kala. Joskus olen tosin lukenut ettei sitä suositella ihan ensimmäisiksi lajeiksi uuteen akvaarioon, voipi kai olla vähän herkänlainen. Kokemusta ei itsellä näistäkään ole, sillä nykyisin olen vannoutunut Amazon-fani

[Lisa]

Kalaston suhteen olen ollut kallistumassa tiikeri- tai keltabarbeihin parvena lisättyinä monnisilla (näyttävät aika hauskoilta epeleiltä!), ja ehkä taistelukala joukkoon. Pohjalle vielä kierrekotiloita ja joku monni ehkä.

Massiivisiksi kasvaville vilkasluontoisille tiikeri- ja keltabarbeille 100 litrainen allas on aivan liian pieni, joten ne joudut valitettavasti unohtamaan suunnitelmista. Kovasti tiikeribarbin tyylinen kalanen (mutta käyttäytyy paremmin eikä vaadi niin paljoa tilaa) on viisiraitabarbi, johon suosittelen tutustumiskierrosta. Ehkäpä se miellyttäisi teikäläistäkin Viisiraiturinkaan joukkoon en kovin mielelläni laittaisi taistelukalaa, jonka allastoverit saisivat mieluusti olla rauhallisuutta syvästi rakastavia tyyppejä, joilla ei ole taipumuksia innostua nypinnästä (viisiraitainen tosin harvemmin ketään lähtee näykkimään, sillä se on yleensä hyvin sopuinen asukki).

Jos kaipaat pyttyyn vauhtia, niin otahan parvi seeprakaloja. Iloisia touhottajia, joiden kanssa sopisi mainiosti parvi esim. kuparimonnisia sekä partamonni.

[JukkaV]

Nyt olen samaa mieltä, ettei tiikeribarbia saisi laittaa alle 200 litran altaaseen, enkä soisi ehkä keltabarbillekaan tuota pienempää. Kuitenkin suosittelisin teidän muiden mainitsematta jättämää punapääbarbia tai kultakylkibarbia. Näiden kanssa mahtuisi parvi monnisia ja ehkäpä pariskunta mukavia murisijarihmakaloja.

[Lisa]

tai kultakylkibarbia.

Satutko Jukka tietämään, onko jossain pk-seudulla noita kultakylkisiä saatavissa tällä hetkellä?

[JukkaV]

Voi Lisa hyvä, kun en julkisten kulkuneuvojen kalleuden takia pääse aina katsastamaan liikkeiden valikoimia. Kuitenkin lajia joskus on ollut näkyvillä, joten eiköhän sitä tilaamalla saa...

[Lisa]

Enpä lähde tilaamaan en. Olisi ollut mukava pelkästään nähdä noita otuksia, kultakyljet kun eivät ole mitään kauppojen vakiokamaa.

[mku]

No niin, jätän tiikeribarbit kauppaan suosiolla. Joku pieni rihmakalapari houkuttelee. Ehkäpä jonkin tetraparven kanssa? Tai sitten kuitenkin keltabarbien kanssa.

Aikaa pohdiskeluun riittää, äsken vasta istuttelin kasveja ja kalaton kypsyttely on vasta alkuvaiheesssa. Käynti Keravan akvaariossa sotki kyllä kalapeliäkin, kun on kaikkea tarjolla. Pitää vaan pitää pää kylmänä ja hankkia sitten oikeasti yhteen- ja altaaseensopivia kaloja.

Kiitos vinkeistä tähän mennessä.

[Lisa]

No niin, jätän tiikeribarbit kauppaan suosiolla. Joku pieni rihmakalapari houkuttelee. Ehkäpä jonkin tetraparven kanssa?

Murisijarihmakala, hunajarihmakala? Tai jos piskuisuus houkuttelee, niin korurihmakalojahan tuonne menisi oikein hyvin. Jotain pienikokoisia, sävyisiä & lämpimässä(kin) viihtyviä tetroja tai rasboroita parvellinen "seuraksi", niin jeh.

Tai sitten kuitenkin keltabarbien kanssa.

Ei aikuisten oikeasti ole 100 litraisen altaan kala Vanhat kirjat tunkevat näitä veijareita vaikka millaisiin purnukoihin, mutta kannattaa jostain yrittää bongata täysikasvuisia keltiksiä - suuria vauhtipetoja ovat ja tarvitsevat sitä tilaakin.

[mku]

Joo, jätetään keltabarbitkin pois.

Pikkukirsikkatetrat näyttävät kovin kauniilta, ehkäpä laitan niitä ja monnisia. Mietityttää vain että jääkö altaa yläosa kansoittamatta tällä kokoonpanolla. Vaikka monniset kai käyvät välillä pinnalla nieleskelemässä.

Sataan litraa kai sentään vielä sopisi kolmas parvi, joka uiskentelisi vähän korkeammalla.

Pitäisikö muuten huolestua, kun altaan vesi oli aluksi aivan kirkasta (Bilteman hiekka pesemättä pohjalla), mutta kun laitoin multaympin niin meni heti harmaan sameaksi, eikä ole kolmessa päivässä muuttunut miksikään?

[JukkaV]

Pintaveden kaloja kyllä olisi 100 litran altaaseenkin. Aika pintakerroksissa eläviä ovat eri rasborat ja suosittelisin niistä sulkarasboraa tai punapyrstörasboraa, miksei myös hohtorasboraa tai saksipyrstöä (joskin nämä kaksi ovat melko kookkaiksi kasvavia).

[Lisa]

Pikkukirsikkatetrat näyttävät kovin kauniilta, ehkäpä laitan niitä ja monnisia. Mietityttää vain että jääkö altaa yläosa kansoittamatta tällä kokoonpanolla.

Yläkerroksiin jää kyllä hiukan autiota tällä kokoonpanolla enkä itse noita pikkukirsikoita laittaisi vielä 100 litraiseen altaaseen. Pikkukirsikkaa muistuttavia & 100 litraiseen purkkiin sopivia otuksia ovat mm. korutetra ja ruusutetra. Kannattaa myös tutkia ruusu- ja puna-aavetetraa.

Monnisia pörräämään pohjalle, pohjan tuntumaan/keskiveteen pieni parvi puna-aavetetroja (yksi koiras ja hänelle muutamia morsmaikkuja) ja pinnalle seeprakaloja (+ leväpoliisiksi partis "sinne sun tänne") olisi ihan mahdollinen kombinaatio

JukkaV:n ehdottamat hohtorasborat ja saksipyrstöt kuuluvat kyllä isompaan altaaseen. Varsinkin saksipyrstö kasvaa aikamoiseksi otukseksi ja vauhtiahan siinä sukkulassa riittää.

[mku]

Eiköhän kalasto kohta ala selvitä näillä vinkeillä, kiitos paljon!

Ostin muuten tänään ammoniakkitestin, jolla testailin allasta. Olen syöttänyt sitä sokkona 5 ml 10% ammoniakilla kolme päivää. Tänään oli sitten pitoisuus Seran mukaan 10 mg/l. Enpä sitten syöttänyt tänään lisää.

Jaksais vaan tyttäret odottaa niitä kaloja...

[Anti-hero]

Tuo olisi kyllä aika hyvä vaikka kuusi kuparimonnista, joku kymmenen jotain tetraa ja sitten seeproja vielä ylös.

[mku]

No niin. Ulkomitoiltaan 128 l altaani kalaton kypsytys alkoi 10.9., multaympit on rutisteltu, ammoniakit annosteltu ja bakteerikanta tuntuu värkkäävän, kun ei ammoniakki tahi nitriitti pysy altaassa. Kypsytin 30 °C lämpötilassa, mutta nyt on lämpö 24 ° C.

Suodatusta hoitelee takanurkassa mattosuodattimen palanen, kierto reilut 2x tunti. Paluuveteen värkkäsin venturi-periaatteella toimivan ilmaimun, jonka kuplat juoksutan 90 cm putkessa altaan toiseen nurkaan. En tiedä onko siitä iloa, mutta pitääpähän mukavaa rutkutusta ja kuplat näyttää tehokkailta. Muuta suodatusta ei toistaiseksi ole.

Ensimmäiset intian vesitähdikit on kohta pinnassa asti ja pikkurotalakin kasvaa jo innolla. Jaavansaniainen näyttää tismalleen samalta kun istuttaessa laavakivien päälle. Kai sekin siitä josku kehittyy.

Eilen toin ensimmäiset kalat; 13 kpl seeprakala, 6 kpl täplämonni & kääpiörihmakalapariskunta.

Nyt reilun vuorokauden kuluttua vesiarvot on ok; ammoniakki 0, nitriitti 0, mutta sanopas sitten nitraatista... Seran testien mukaan laimentamattomana 40+ mg/l, 10+10 ml tislatulla vedellä laimennettuna 10–15 mg/l, 5+5 laimennetulla 0. Rupeaa hatuttamaan tämä testaus ja sitä seuraava arvaus.

Elikkä nitraattia on mutta ei myrkyllisempiä. Lähipäivinä lie aika vettä osin vaihtaa joka tapauksessa.

Pieni arvelun aihe on kalojen tultua noussut sameus, joka vieläkin jatkuu. Monniset kyllä pohjalla räpläävät siihen malliin, etten ihmettele sameutta, ja bakteeritkin varmasti ovat saaneet intoa kalankakasta.

Tässä vaiheessa siis näyttäisi siltä, että akvaario siitä tuli. Kiitos avusta!

[Lisa]

Eilen toin ensimmäiset kalat; 13 kpl seeprakala, 6 kpl täplämonni & kääpiörihmakalapariskunta.

Jotkut kääpiörihmat sairastuvat "ei-helteisessä" vedessä - jalostuksen myötä tulleet muutenkin valitettavan herkiksi. Toivottavasti nämä sinun yksilösi ovat reippaita & kestäviä otuksia ja 24 asteinen vesi niille sopivata. Seeprakalojen takiahan lämpötilaa ei voi nostaa ja tämä nykyinenkin lämpötila on niille nippa nappa.

[mku]

Jeps. Yhdistelmä on toki ylä- ja alarajojen koetelma ja yhdistelmä. Ei minusta kuitenkaan mahdottoman tuntuinen, joten tällainen siitä tuli. Eikähän näillä vehkeillä mitään labbisolosuhteita saavuta.

Et kai sentään tarkoita sanoa että mitä nyt menit tekemään!?

[Lisa]

Et kai sentään tarkoita sanoa että mitä nyt menit tekemään!?

Heh, en sentään. Kiikun kaakunhan tuo lämpötila on, mutta sopivien yksilöiden sattuessa ei pitäisi syntyä minkäänlaisia ongelmia. Varsinkin seeprakala on mukavan karaistunut tapaus ja sietää aika hyvin hiukan lämpöisemmänkin puoleista vettä. Järjestä rihmuloille tarpeeksi kasvillisuutta (varsinkin pintaan), jonka seassa ne voivat lipua rauhallisesti omaan tahtiinsa - vilkkaasti sinne tänne sinkoilevat seeprat saattavat hermostuttaa niitä.

[mku]

No tässä onkin seuraavana edessä pintakasvien valintaa, vinkkejä vastaanotetaan. Aika vähän tähän mennessä rihmakalat ovat nykyisessä intianvesitähdikkipusikossa viihtyneet, vaan uiskentelevat yleensä rohkeasti avovedemmässä altaan toisessa päässä.

Täplämonniset sen sijaan ovat välillä oikeita mestareita piiloittelussa. Jokikinen kolo ja pusikon piilo on löydetty. Ruoka-aikana sentään useimmat löytyvät jostain, kun haistelevat pohjaan painuvan ruoan. Mahtavatko jossain vaiheessa löytää toisensa, nyt eivät kovin parvessa liiku?

Seeprakalat ovat yllättäneet minut pohja-aktiivisuudellaan. Välillä ne pörräävät ihan pinnassa, mutta pitkiä aikoja ne myös surraavat ihan pohjassa ja napsaavat sieltä ruokaakin.

Ajattelin nostaa lämpötilan 25 °C:een.

[Lisa]

No tässä onkin seuraavana edessä pintakasvien valintaa, vinkkejä vastaanotetaan.

Pistiaa, amerikankilpukkaa, kellusheinää, isoa & pientä limaskaa ja kellussaniaista vaikkapa, miksei myös kellustähtisammalta, konnanputkea sekä karvalehteä.

Mahtavatko jossain vaiheessa löytää toisensa, nyt eivät kovin parvessa liiku?

Täplikset eivät ole kovin parvisidonnaista porukkaa, mutta seura tekee niistä mm. rohkeampia ja selkeästi viihtyvät, kun kavereita on kosolti. Omat monniset lepäilevät samassa nurkkauksessa, kaikki sikin sokin toistensa päällä, mutta aktiiviseen aikaan jokainen vetää siellä sun täällä tai sitten käytössä on trio-menetelmä (kolmen kopla etenee samaa tahtia). Yleensä se menee niin, että välillä kohdataan muuta väkeä, saatetaan jäädä yhdessä puhdistamaan jotain kohtaa, mutta sitten jatketaankin jo matkaa. 100 x 50 alueella on 11 monnista, joten kamuja tulee vastaan jatkuvasti eikä yksinäisyys yllätä.

Ajattelin nostaa lämpötilan 25 °C:een.

Hmmh, aika lämpöiseksi menee seeprakaloja ajatellen. Onko lämpötilan nostolle jotakin selvää tarvetta?

[mku]

Eipä muuta tarvetta kuin ne rihmakalat.