Onko hölmö tai hyödytön idea?

[111na]

Kasveille voidaan erilliseen altaaseen järjestää erinomaiset oltavat. Matalalla altaalla on etunsa valaistuksen suhteen. Oma altaani on yläallas - ts. vedenpinta viisi senttiä toista korkeammalla.

Vedenvaihdoista ei kuitenkaan päästäne - nitraatin lisäyksineen. Vaikka kuinka onnistuisi rehuja kasvattamaan. Ainakaan ennenkuin huomataan tiettyjen kasvien ottavan vedestä kaiken haitallisen veteen kertyvän.

Toisaalta johonkin vedenpäälliseen kaislaan voisi kertyä kaikkea vedestä ja siitä vain sitten niittäisi ja tekisi lyhteitä. Ainakin kun laitetaan imusieni* akvaarioon, niin tuleehan siihenkin kaikki vedessä oleva. Mielenkiintoista vain olisi tuo kasveille arvuuttelemani kyky hajottaa tai sitoa enemmänkin haitallisia aineita. Tulevaisuuden uutinen: "Rantakaisloista löydetty suuret pitoisuudet sitä sun tätä!"


* Heps, tässähän oiva suodatin. Isopinta-alainen sieni, jonka kulma on vedessä. Siitä haihtuu vettä kokoajan, mutta aineet jäävät sieneen. Sientä pestään joka päivä. Hmmm.. mitä eroa tällä on vedenvaihtoon? Ainakin se, että systeemi on automatisoitavissa. Jaa mutta onhan vedenvaihtokin...

--------------------

Tätä olen ennenkin tiedustellut ja taidettiin viitata kirjastoon päin vain, mutta kun tiedetään kasvien tarvitsemat ravinteet, pääravinteet ja makrot, onko todellakin niin, että ravinteita kasvi ottaa vain silloin kun kasvin paino kasvaa?

Kun ajattelen tavallista ruukkukasvia, mistä ravinteet alkavat loppua, se vaalenee typenpuutteesta (muilla ravinteilla on omat spesifinsä puutosoireensa) ja kasvu hidastuu ja lakkaa. Olikohan tämä johdatus nyt hieman asian vierestä..

Siis eikö jo vihreänä olemiseen, 'ylläpitoon' ja 'kasvin hengitykseen' tarvita myös ravinteita? Kun kasvi paistattaa päivää auringossa, eikö jo valokin hajota sitä ja ainetta haihtuu ties minne tuuleen. Yksittäistä solua tarkasteltaessa, eikö se uusiudu itsessään ollenkaan ja tarvitse siihen ravinnetta?

Ehkäpä yhteyttämisen reaktio toisi jo selvyyden asiaan, tarvittiinko siinä muuta kuin hiilidioksidia ja ... Ja onko se erillinen tapahtuma kasvin kasvusta?

Taidan oikeasti kohta suunnistaa kasvioppihyllylle.



Taisihan tähän viimeksi tullakin vastaus, mutta kertaus ei liene pahasta. Solulla on elinkaarensa, mutta miten se siinä ravinteita kuluttaakaan?

[jarvij]

Kyllä aineen häviämättömyyden laki on edelleen voimassa. Kasvi varastoi ravinteita siemeniin ja mukuloihin, hedelmiin jne. Sen sijaan kasvit eivät juuri "liho". Vesikasveissa noita ravintovarastoja ei juuri ole; banaanijuuri, verkkolehdet ja kriinumi, lumpeet, joitakin poikeuksia siis on.
Pääsääntöisesti ravinteet kuluvat kasvuun. Yhteyttämisessä syntyy sokeria, jossa ei ole typpeä.
Krepsin sykli selvittää asiaa lisää.

Suosittelen jotain kasvifysiologian oppikirjaa

[JJVi]

Kyllä aineen häviämättömyyden laki on edelleen voimassa. Kasvi varastoi ravinteita siemeniin ja mukuloihin, hedelmiin jne. Sen sijaan kasvit eivät juuri "liho". Vesikasveissa noita ravintovarastoja ei juuri ole; banaanijuuri, verkkolehdet ja kriinumi, lumpeet, joitakin poikeuksia siis on.
Pääsääntöisesti ravinteet kuluvat kasvuun. Yhteyttämisessä syntyy sokeria, jossa ei ole typpeä.
Krepsin sykli selvittää asiaa lisää.

Suosittelen jotain kasvifysiologian oppikirjaa

Viimeksi kun toistit tuota mantraa 'Kasvit käyttävät nitraattia pelkästään kasvuun', googletin sivun jossa kerrottiin lannoitteista saastuneella pohjavetellä kasteltujen kasvien ihmisille myrkyllisiksi kohonneista nitraattipitoisuuksista. Se keskustelu loppui kuin veitsellä leikaten, odottelin kyllä kommenttiasi... On vissiin jo unohtunut

Onko se nyt ihan mahdoton ajatus, että nuo kasvit sittenkin varastoisivat nitraattia ja esimerkiksi raskasmetalleja yli oman tarpeensa...

[jarvij]

Raskasmetalleja toki. Nehän ovat myrkkyjä, joista kasvi ei pääse eroon, mutta kerro miten ja mihin vesikasvit sitä nitraattia varastoivat. Sehän on vesiliukoista. Jos se vesikasveista veteen takaisin joutuu, niin akvaariossa edelleen lienee.

Suositan ihan vakavissani kasvifysiologian oppi- ja käsikirjoja.

[JustinSan]

Tämä keskustelu on nyt kyllä ollut sen verran innoittava, että taidanpa ihan piruuttani sitten joskus tulevaisuudessa laittaa johonkin kirjoahvenaltaaseen sumpun ja katson miten käy

[111na]

Maakasveilla ainakin näkyy typen varastointia siten, että voimakkaassa lannoituksessa ne tulevat erittäin vihreiksi ja kun lannoitus loppuu ne pärjäävät lehtiensä ravinteen turvin jonkin aikaa. Tämä voidaan todeta mullattomassa viljelyssä helposti. Mutta kyllä ravinnemäärissä on optiminsa kullekin kasvun vaiheelle.

[jarvij]

Tämä keskustelu on nyt kyllä ollut sen verran innoittava, että taidanpa ihan piruuttani sitten joskus tulevaisuudessa laittaa johonkin kirjoahvenaltaaseen sumpun ja katson miten käy

Laita ihmeessä? Sitten mittaat/arvioit viikossa/kuukaudessa lisäämäsi ruoan määrän ja kalojen kasvuna vähenneet ravinteet, et vaihda vettä, mutta punnitset kasvien lisäkasvun kuukaudessa.

Veden vaihdoissa nimittäin poistuu suurin osa ravinteista ja jätteistä, ja se sotkee kasvisuodatinperiaatteen jokseenkin kokonaan.

[JJVi]

Raskasmetalleja toki. Nehän ovat myrkkyjä, joista kasvi ei pääse eroon, mutta kerro miten ja mihin vesikasvit sitä nitraattia varastoivat. Sehän on vesiliukoista. Jos se vesikasveista veteen takaisin joutuu, niin akvaariossa edelleen lienee.

Suositan ihan vakavissani kasvifysiologian oppi- ja käsikirjoja.

Tuon voisi ottaa kyllä haasteena...

Vaihdan vettä säännöllisesti, ja karsin altaasta ylimääräiset köynnöstävät kasvit ehkä kerran kolmessa kuukaudessa. Normaalisti etulasia ei tarvitse raaputtaa levästä, mutta poikkeuksetta karsimisen jälkeisen vedenvaihdon yhteydessä lasi on levättynyt. Keksi tälle parempi selitys kuin yleinen käsitys, jonka mukaan akvaarion tasapaino järkkyy kuin ravinteita käyttävien kasvien määrä ja kasvu väliaikaisesti häiriintyy.

[jarvij]

Tottakai se järkkyy, mutta onko kyseessä saman ilmiön seuraus. Vedenvaihdotkin ovat tapa vähentää ravinteita.

Tuonkin voisit ottaa haasteena.

Akvaariossa noita muuttujia riittää.

[JJVi]

Tottakai se järkkyy, mutta onko kyseessä saman ilmiön seuraus. Vedenvaihdotkin ovat tapa vähentää ravinteita.

Tuonkin voisit ottaa haasteena.

Akvaariossa noita muuttujia riittää.

Tuo syy-seuraus suhde ei oikein auennut. Jos kasvit eivät noita ravinteita sido, eihän niiden poistolla pitänyt olla mitään vaikutusta. Muuttujia riittää, mutta jos yhtä muuttujaa muutetaan, insinöörin logiikalla syntynyt seuraus aiheutui tuosta muuttujasta, eli minimitekijästä levien kasvulle, joka useimmiten on ravinteet.

Veden vaihdoissa nimittäin poistuu suurin osa ravinteista ja jätteistä, ja se sotkee kasvisuodatinperiaatteen jokseenkin kokonaan.

Jos vaihdan vettä 50%, ainakaan minun logiikallani tuossa poistuu tasan 50% veteen liuenneista ravinteista.

[jarvij]

Kasvien karsinnssa muuttuu ainakin valaistus. Vedenvaihdoissa taas ei.
Ei tämä yksioikoista ainakaan ole. Kasvit ottavat vedestä ravinteita, en minä sitä kiistä, mutta kyse on määrästä. Korvaako kasvisuodatin suodattimen? Se on se varsinainen kysymys.

[Mika]

Onko tässä mitään järkeä? Tuli mieleen, että kasvittoman akvaarion ongelmia, kuten vähäistä hapen tuotantoa, levättymistä ja yleistä vedenlaatua,

Minulla ei ole ollut kasveja seitsemään vuoteen ja kuvailemasi ongelmat ovat tuntemattomia.Tarpeeksi veden kierrätystä,diffuussori,hyvä suodatus ja vedenvaihtoa tarpeeksi siinä resepti.

[JJVi]

Kasvit ottavat vedestä ravinteita, en minä sitä kiistä, mutta kyse on määrästä. Korvaako kasvisuodatin suodattimen? Se on se varsinainen kysymys.

Jos ihan pikkasen rullataan tuota threadia ylöspäin, huomataan että kukaan ei ole ollut korvaamassa mitään. Kysymys kuului ' Onko hyötyä vai haittaa.

end,

[jarvij]

En huoma tuolla esittäneeni muita haittoja kuin mahdolliset vuodot.
Hyödyt lienevät osaksi jopa makuasioita.

[HillyBilly]

Merivesi puolella pidetään "refussa" eli ala-altaassa öisin valoja päällä, jotta vuorokautinen ph heittely ei olisi niin suuri. Tästä käänteisestä valaistuksesta voisi olla hyötyä tässäkin mietityssä systeemissä.

Ylivuotolaatikko on hyvä jälkiasennus tarvike jos ei halua tyhjentää allasta reikien teon takia, siitä ilmaletku paluupumppuun niin se lappo lähtee käyntiin myös sähkökatkon jälkeen.

Merivesi puolella on aika hyvin mietitty ja testattu nämä tekniset puolet ja sieltä kannattaa ottaa mallia niin saa turvallisen systeemin. Älkää tehkö mitään "pelle peloton" lappoletku+paluupumppu tai kaksi pumppua ristiin virityksiä kun siitä tulee vaan harmia ja läpimärät sukat.