Neontetrojen oudot kuolemat, ja veden kovuuden nostaminen

[111na]

Onkohan tässä enää kyse itse ASIASTA, vai jonkun muun asian korostamisesta?

Menee pahasti keskusteluun keskustelusta, mutta pakko sanoa vinkkinä foorumin käyttäjille, että usein aiheissa on lähtökohtana kysyjän todellinen huoli, pyrkimys ja halu oppia lisää tapahtumista akvaariossaan. Siksi otsikon ja viimeisen jutun lukeminen ei riitä, vaan on luettava ja mietittävä ensin. Hyödytön on tieto ilman sen tarvitsijaa, hyvät tietäjät.

Onneksi meillä on yhteinen kieli, jolle kaikki perustuu. Silloin jokaisella lukijalla on mahdollisuus nähdä ja erottaa jyvät akanoista kykynsä mukaan. Kirjoittaminen on itse asiassa esiintymistä ja itse me muodostamme oman tarpeellisuutemme ja tarpeettomuutemme. Ja myös suosiomme, mitä ei kannata vähätellä esiintymisessä.

Vettä vaihdan n. 50 % viikossa. Hanaveden pH on 8.0.

Paljonko pH on vedenvaihdon jälkeen? Voisitko ajatella että vaihtaisit vettä kaksi kertaa viikossa mutta vähemmän kerralla?



edit:

Mittasin tänään pH:n ennen valojen päälle laittamista. Se oli laskenut n. 5.5 - 6.0.

Juuri tuollaisiin tilanteisiin seuraavassa kerrotaan kalkin auttavan (esim. korallimurska). "Kalkki ja/tai dolomiitti ei siis ole lainkaan hyvä tapa nostaa veden kovuutta. Äkillisiin pH:laskuihin se voi kyllä vaikuttaa hidastavasti." (J.Järvi) http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 84#3470384

(Ja tähänkin ilmeisesti on pakko sanoa ettei siis veden kovuutta olla nostamassa, vaan (ainakin yksi) ongelma näyttäisi olevan pH:n lasku.)

Ja ongelman ytimeen mennään tässä, samassa linkissä, mutta tuotuna toisesta keskustelusta lainauksena:

"Sama ongelma esiintyy, jos akvaariossa on hyvin pehmeää, hapanta vettä, KH 0-1 ja pH pyrkii rompsahtamaan koko ajan alle kuuden. No, akvaristi toiveikkaana lisää luonnollisesti ruokasoodaa, mutta käykin niin, että jo pieni lisäys (jopa 1 tl/400 litraa vettä), nostaa pH:ta yhdellä yksiköllä, kun taas KH ei juurikaan muutu. Syntyy tilanne, jossa ruokasoodaa tulee annostella päivittäin akvaarioon estämässä pH painumista turhan alas ja, koska ruokasoodaa ei voi ylenpalttisesti lisätä (nostaen KH:ta), sillä pH on kuitenkin pidettävä alta seiskan happaman veden kaloille. Tämmöisessä tilanteessa lienee järkevää kokeilla korallimurskan vaikutusta ulkosuodattimessa sellaisen ½-2 dl riippuen akvaarion koosta." (aqua2002)

------

Saija, ilmastus päälle siksi aikaa kun valo on poissa toisella ajastimella auttanee. Kanamunankuoria voit kokeilla myös, josko niissä olisi parhaiten potkua puhtaana kalkkina.

Kannattaa koittaa lukea myös tuo linkattu keskustelu. Nimittäin kallkipitoisen aineksen teho voi laskea likaantumisestakin. Ja on siellä muutakin.

[lilo]

Jos puolet vedestä on alussa pH:ltaan 6, ja puolet 8, niin eikös siitä tule sekoitettuna pH 7?

Käsittääkseni riippuu puskurointikyvystä eli ei voi ihan suoraan noin laskea.
Suomen vesijohtovedessä on alhaiset KH-arvot, joten pH muuttuu
alemmaksi nopeasti. Näin olen käsittänyt. Viisammat korjatkoon

Voisitko ajatella että vaihtaisit vettä kaksi kertaa viikossa mutta vähemmän kerralla

Typpikierron lopputuote, nitraatti, saattaa vaikuttaa runsaina määrinä
pH-arvoa alentavasti. Tässä näytti kuitenkin nitraatti olevan ihan hyvissä
arvoissa?

N. Viikko sitten huomasin yhden neonterani uivan oudosti, ihan kuin sen olisi ollut vaikea uida.

Vieläkin epäilyttää se, että kaikki on ilmeisesti ollut ok vuoden verran.
Tässä yksi vaihtoehto (joskaan ei kovin toiveikas):
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/epanorm.php

Mitenkäs seeprakala voi?

[111na]

Käsittääkseni riippuu puskurointikyvystä eli ei voi ihan suoraan noin laskea.

Tässä näytti kuitenkin nitraatti olevan ihan hyvissä
arvoissa?

Niinpä ja siksi pitää tietää mikä on pH vedenvaihdon jälkeisinä päivinä. On totta ettei suoraan pH välttämättä asetu keskelle vanhan ja uuden veden kohtaa. Eri akvaarioissa on aina vaihteleva kokonaisuus vaikuttavia tekijöitä niin, ettei niitä voi vertailla keskenään muutenkaan. Mitataan, mitataan..

[kirjo]

Minä voin vastata alkuperäiseen kysymykseen ph/kh:n sopivasta nostamisesta ilman turhia pätemisiä ihan suomeksi:

Itselläni on ollut sama ongelma, ainakin Helsingin vedessä tuppaa karbonaattikovuus laskemaan helposti ja samalla myös ph. Meillä tuohon samaan 5,5:een ja karbonaattikovuus alle 1, kun 3-4 olisi sopiva veden puskurointikyvyn ylläpitämiseksi. Hanaveden kh on täällä n.8, mutta arvot heittelevät liikaa, kuten sinullakin.

Asia hoidetaan kerran viikossa, vedenvaihtojen yhteydessä lorauttamalla puhtaaseen veteen sopiva määrä Tetran ph/kh Plus jauhetta. Näin ph pysyy tasaisesti 6,5:dessä ja kalat voivat hyvin.

Purkki ei ole kallis, ja saat takuuvarmasti arvot pysymään tasaisina. Saatavana akvaarioliikkeistä.
Ilman turhia sekoiluja toimimattomilla kalkkirouheilla yms.

Helppoa ja yksinkertaista.

[Jouko]

Viikko kohta mennyt, eikä ketään enää kiinnosta kalojen kohtalo?

Miten on, loppuivatko tappiot?

Mieleeni tuli tuossa ketjua lukiessa erilaisten kemikaalioiden vaikutus, en nyt tarkoita tätä vesiarvovatkaamista vaan esimerkiksi akvaarioon joutunutta saippuaa, astianpesuainetta, kärpässumutetta (talvella!?) tai vaikkapa hiuskiinnettä tai deodoranttia. Voisiko näissä olla mahdollisia kuolemien aiheuttajia?


Jouko

[lilo]

Asia hoidetaan kerran viikossa, vedenvaihtojen yhteydessä lorauttamalla puhtaaseen veteen sopiva määrä Tetran ph/kh Plus jauhetta. Näin ph pysyy tasaisesti 6,5:dessä ja kalat voivat hyvin.

Mutta olethan oppinut, että kaikki eläinkaupasta saatava on täällä
kiellettyä

Purkki ei ole kallis, ja saat takuuvarmasti arvot pysymään tasaisina. Saatavana akvaarioliikkeistä.

Maksanee 10-15 euroa.

Viikko kohta mennyt, eikä ketään enää kiinnosta kalojen kohtalo?

Ehkä alkuperäinen kysyjäkin on jo lopettanut aiheen
seuraamisen. Enpä ihmettelisi.

[jarvij]

Ei suinkaan kiellettyä, mutta miksi maksaa sellaisesta, joka tulee pitkän päälle kalliiksi.
Askartelukipsi ja ruokasooda ajavat takuuvarmasti saman asian, mutta vain murto-osalla kustannuksista.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovetus.php

[111na]

Asia hoidetaan kerran viikossa, vedenvaihtojen yhteydessä lorauttamalla puhtaaseen veteen sopiva määrä Tetran ph/kh Plus jauhetta. Näin ph pysyy tasaisesti 6,5:dessä ja kalat voivat hyvin.

Askartelukipsi ja ruokasooda ajavat takuuvarmasti saman asian, mutta vain murto-osalla kustannuksista.

Jos tämä homma oikein toimisi näin, koko keskustelu helpoimmasta toimivasta tavasta olisi samalla mieletön.

Jos tarkoitetaan kipsillä ja ruokasoodalla voitavan fiksata pH happamaan kertalisäyksenä vedenvaihdossa, on se hyvin kummallista. Mitähän asiaa nyt mikäkin taas ajaa?

Siis ei toisaalta voida tarkoittaa että kipsi ja ruokasooda ajaisi saman kuin Tetran jauhe Kirjon mukaan tekee ja kuitenkin tämän jutun lukemalla ja katsomalla keskustelun kulun niin voisi päätellä.

Hmm.. tämähän on hauskaa ja keskusteltu ennenkin. Tuleekohan viimein jokin muukin loppuratkaisu kuin että hapan on hapanta eikä hapanta voi neutraaliksi muuttaa koska silloin se ei ole hapanta. Lisäksi hapan se vain helposti heilahtelee ja jotakin siihen voisi keksiä kellä ongelma on. Tässäkin tapauksessa ratkaisuja voisivat olla hapetus yöllä ja ilman muuta: erilaisten vesien kalat omiin akvaarioihinsa.

[Saija]

Eilen seeprakala ui pyrstö todella vinossa. Tänään en ole sitä nähnyt, ja vaikuttaa, että se on kuollut
Muut kalat ovat onneksi kunnossa. Laitoin yön ajaksi ilmastimen päälle.

Ph tippuu hyvin nopeasti vedenvaihdon jälkeen 6,5, mistä se laskee 6,0. On mahdollista, että vaihtaisin vettä 2 kertaa viikossa.
Molemmilla kerroilla 25%?

Tänään aamulla ennen valojen päälle laittoa mittasin pH:n, se oli 5.5.

Akvaarioon ei ole mielestäni joutunut kemikaaleja (saippua, astianpesuaine, hiuskiinne).

[111na]

Eilen seeprakala ui pyrstö todella vinossa. Tänään en ole sitä nähnyt, ja vaikuttaa, että se on kuollut
Muut kalat ovat onneksi kunnossa. Laitoin yön ajaksi ilmastimen päälle.

Ph tippuu hyvin nopeasti vedenvaihdon jälkeen 6,5, mistä se laskee 6,0. On mahdollista, että vaihtaisin vettä 2 kertaa viikossa.
Molemmilla kerroilla 25%?

Tänään aamulla ennen valojen päälle laittoa mittasin pH:n, se oli 5.5.

Jos hapetin ei tehoa, useampi vedenvaihto ainakin auttaa tuossa tapauksessa, kun se kerran kestää laskea kuitenkin päiviä tuohon kuuteen?

Kaksi kertaa 25 % voisi olla oikein hyvä, vaikkei se ihan kerran 50% :a vastaakaan. Vaan eipä varmaan tarvitsekaan.. surku sairauksia ja kuolemaa! Minulla tuli emokala sokeaksi madoista, enkä tiedä voiko poikasia pelastaa. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 48#3518948

Pienempi useampi vedenvaihto on muutenkin aina parempi ja ei voi vaikuttaa kuin positiivisesti. Voit kokeilla myös ripausta ruokasoodaa nostaaksesi ihan pikkuisen pH:n tasoa. (Varovasti hitaasti, pienen pieni muutos kerrallaan!) Katsoisin ensin mihin se asettuu uudella vedenvaihtotavalla. Unohtamatta kananmunankuoria tms. kalkkipitoista turvallisena ja huolettomana kokeiluna pieneen toivottuun vaikutukseen.

Mikäli tässä nyt on edes tästä kyse. Veteen kuitenkin on syytä kiinnittää aina erityistä huomiota ja miettiä myös parasta kullekin lajille. Nyt liikutaan neontetran optimeissa: pH >5, GH 2.

Nyt alkaa muisti heikentyä, mutta oliko tässä jo puhetta lämpötilasta? Tarkista mittarisi, niissä on yllättävän usein virheitä. Ja mittaa myös lämmönvaihtelut vuorokaudessa.

Ja mikähän se Lappeenrannan vesi oikein on? Eikö sieltäpäin ole kuulunut muillakin kaikkea selittämätöntä? Vaikka taitaa niitä olla ympäri maata kuitenkin. Mutta aivan perusasiat on syytä tarkistaa ja niihin kuuluu myös vesilaitokselta tarkempien tietojen utelu ihan oman osoitteen mukaan.

Edit:

Eilen aamulla lämpötila oli 22 astetta, nyt laitoin altaaseen lämmittimen jotta lämpötila pysyisi tasaisena (n. 24 asteessa). Vettä vaihdan n. 50 % viikossa. Hanaveden pH on 8.0. pH pysyy on pysynyt tuossa 6,0 paikkeilla, kun olen sitä lähipäivinä mittaillut. Eli laitanko yöksi akvaarioon ilmastimen, ja päiväksi hiilidioksidia?

Tarkista kuitenkin vielä erillinen lämpömittarisi. Sekä ilmastaminen yöllä että hiilidioksidin syöttö päivällä ovat keinoja tasata valoisan ja pimeän ajan pH:n vaihtelua. Tässä tapauksessa ilmastus olisi se oikeampi keino, kun pH:ssa on ennemmin nostamisen varaa kuin laskemisen.

Yöllä niin kalat, bakteerit kuin kasvitkin kuluttavat happea ja hengittävät ulos hiilidioksidia eli erona on tuo kasvien nurinperin kääntynyt osuus päivään verraten. Enemmän hiilidioksidia vaikuttaa happamoittavasti ja ilmastus (myös esim. tehostettu vedenkierto) taas 'huuhtelee' ylimääräistä hiilidioksidia vedestä.

Kuinka kasvit muuten voivat ja onko niitä runsaasti?

[lilo]

Askartelukipsi ja ruokasooda ajavat takuuvarmasti saman asian, mutta vain murto-osalla kustannuksista.

Kysyjän tapauksessa haettiin keinoa nostaa KH:a, jotta pH:n lasku
5,5:een estyisi. Kokonaiskovuus (GH 2) on hyvin pehmeää, mutta
neoneille sopivaa? Askartelukipsi nostaa kokonaiskovuutta, mutta
ei alkaliniteettia (eikä pH:takaan). Ehdotitko kipsin lisäämistä, koska
myös kokonaiskovuutta olisi varaa nostaa?

[VilleJ]

Askartelukipsi ja ruokasooda ajavat takuuvarmasti saman asian, mutta vain murto-osalla kustannuksista.

Kysyjän tapauksessa haettiin keinoa nostaa KH:a, jotta pH:n lasku
5,5:een estyisi. Kokonaiskovuus (GH 2) on hyvin pehmeää, mutta
neoneille sopivaa? Askartelukipsi nostaa kokonaiskovuutta, mutta
ei alkaliniteettia (eikä pH:takaan). Ehdotitko kipsin lisäämistä, koska
myös kokonaiskovuutta olisi varaa nostaa?

Luulenpa, että tuo oli vain vastaus siihen, miksi pitäisi ostaa akvaarioliikkeistä samaa tavaraa kalliimmalla kuin mitä askarteluliikkeestä ja ruokakaupasta saa.

Korallimurskaa voi kokeilla, se voi toimia - tai sitten ei. Ongelma tuossa nimenomaan on se, että se ei nosta kovuuksia, koska liukenee sen verran hitaasti/vähän, mutta voi joissain tilanteissa ehkäistä pH:n painumista kovin alas. Jos ulkosuodatin on käytössä, niin johonkin pussukkaan (niksipirkan sukkahousujen päät) laittaa kourallisen murskaa ja pussukka ulkosuodattimeen. Koska se CaCO3 liukenee hitaasti, ei pH hypähdä kerralla.

Sitten vain mittailemaan ja tutkimaan, oliko lisäyksellä vaikutusta pH:hon. Jos hyvin käy, pH ei enää yön aikana rompsahda railakkaasti alas.

Mielestäni yleispäteväksi ohjeeksi tuota ei kuitenkaan voi sanoa. Sitä voi kokeilla, mutta se ei takaa, että se toimisi. Ja jos menetelmä tepsiikin luultua paremmin, kovuudet nousee KH/GH, niin arvaatkaapas mitä käy vedenvaihdon yhteydessä? Sekin on syytä ottaa huomioon. Tapauskohtaisesti kokeilemalla selviää.

[jarvij]

Yleisohjeeksi sitä vastoin käyvät esittämäni suolat, ja pakettiin lisäksi vaikka magnesium kloridina, jossa muodossa se on hyvin helppoliukoista.

Lisättävät määrät esimerkiksi 10 litraa kohti selvitetään kerran, ja jokaisessa vedenvaidossa lisätään mitattu määrä kutakin 10 vesilitraa kohti.

Ei ole kaupallisten aineiden lisäystä kummenpi homma. Tuntuvasti halvempi vain!

Karbonaatit ja vetykarbonaatit ovat emäksisiä ja ne nostavat siis myös pH:ta. Näin päy, vaikka missä muodossa niitä lisättäisiin. Kalkki kiinteänä karbonaattina ei vesiarvoja muuta ennenkuin vasta vetykarbonaatiksi liuetessaan.

[111na]

Ja jos menetelmä tepsiikin luultua paremmin, kovuudet nousee KH/GH, niin arvaatkaapas mitä käy vedenvaihdon yhteydessä? Sekin on syytä ottaa huomioon. Tapauskohtaisesti kokeilemalla selviää.

Juuri tuossa on kohta, joka huokuttaa kokeilemaan tätä vaihtoehtoa, että vedenvaihdossa taas tilanne palautuu. Vedenvaihdon jälkeen ei justiinsa ole tarvetta eikä syytä nostaa pH arvoa, kun se siinä muutenkin nousee. Erityistilanne, mutta melko yleinen kuitenkin: hapan akvaario ja emäksinen pehmeä hanavesi. Vedenvaihdon määrä on myös sovitettava yhtälöön ihan jo emäksisen hanaveden takia. Siinä on usein sen verran kuitenkin karbonaatteja, että pH nousee hyvinkin.

(Ja arvaan vedenvaihdon vaikuttavan vesiarvoihin yhtälailla vaikkei korallia käytettäisi. )

------

Tuosta Kirjon esittämästä Tetran jauheesta olisi kiva tietää enemmän. Mihin voi perustua pH:n asettuminen kuuteen ja puoleen, vaikka aineen annostelee jo vedenvaihdossa mukaan?

Edit. Etsin Tetralta tietoa tuosta ja löysin ainoastaan että ilmoitettiin sen vain nostavan KH:ta. http://www.aquaristikshop.com/e_artikel ... 100_ml.htm
http://www.tetra.de/doc/doc_download.cf ... D3D8AE7DE5

Tuo viimeinen on esite jossa on aika mielenkiintoisia aineita. Elinvoimaakin saa ostaa kaloille pullossa ja se kuulemma rikastaa veden mm. jodilla.

[lilo]

Mihin voi perustua pH:n asettuminen kuuteen ja puoleen, vaikka aineen annostelee jo vedenvaihdossa mukaan?

On siinäkin täytynyt ensin mitata oikea annostus testien avulla,
ihan kuin kipsijauheen tai leivinsoodankin kanssa.

jos menetelmä tepsiikin luultua paremmin, kovuudet nousee KH/GH, niin arvaatkaapas mitä käy vedenvaihdon yhteydessä

Siis murske a) ei varmasti vaikuta, b) saattaa joissain tapauksissa
hieman vaikuttaa, c) saattaa vaikuttaa luultua paremmin.

Lisättävät määrät esimerkiksi 10 litraa kohti selvitetään kerran

Riittääkö tosiaan kertamittaus. Typpikierto vaihtelee ja vaikuttaa ainakin
pH:hon, siihen vaikuttaa taas mm. hiilidioksidi. pH, GH ja KH vaikuttavat toisiinsa..
Korallimurskeen kanssa ei ainakaan tarvitsisi kuin alkumittaukset
(ts. vaikuttaako pH:hon tasaavasti), mitä happamemmaksi vesi menee,
sen paremmin kalsiumit liukenevat vetykarbonaateiksi ja taas kun
noustaan emäksiselle puolelle, liukeneminen pysähtyy.
Upea itsesäätelyjärjestelmä.

Karbonaatit ja vetykarbonaatit ovat emäksisiä ja ne nostavat siis myös pH:ta. Näin päy, vaikka missä muodossa niitä lisättäisiin

Viittasitko tällä johonkin, joka oli sanottu väärin?

[jarvij]

Hyödytöntä jatkaa, joten antaa olla!

[lilo]

Täällähän alkaa olla jo ihan kuin kotioloissa.
Jankkaan mieheltä perusteluja, tuntemuksia, analysointeja,
miksi teki,sanoi,ajatteli niin. Käännän ja väännän jotain
miehen mielestä mitätöntä, mutta minun mielestä äärimmäisen
kiinnostavaa yksityiskohtaa, kunnes:

Hyödytöntä jatkaa, joten antaa olla!

Ja ovi pamahtaa kiinni.

Ehkä sitä tosiaan on muutakin elämää... täytyypä lähteä jouluostoksille.

[111na]

Siis murske a) ei varmasti vaikuta, b) saattaa joissain tapauksissa hieman vaikuttaa, c) saattaa vaikuttaa luultua paremmin.

Paremmin tarkoitti ehkä enemmän ja tehokkaampaa liukenemista, mikä ei aina ole toivottavaa. Mutta määrän säädöllä siitäkin selviäisi.

Upea itsesäätelyjärjestelmä.

Kuulostaa hienolta, koska se liukenee lähinnä vain happamassa. Ehkä se sitä onkin, mutta tässä nyt menit jo sellaisiinkin tekijöihin, jotka ovat kummallekin menetelmälle yhteisiä ja aina huomioitavia.

Lisäksi juuri happaman veden pitäminen vain sopivan happamana ts. estämään tietyn rajan alle meno, on usein akvaristin toivelistalla. Tällöin ei toki ole hyvä että liukeneminen lakkaa vasta kun ollaan neutraalissa. No joo, yhtä kaikki, säätelyä: mikä kalkkipitoinen aines valitaan, paljonko sitä laitetaan, mihin se laitetaan akvaariossa, vedenvaihtovälin ja -määrän suhteutus toivottuihin arvoihin ja muuta.

Kuitenkin sellainen kuva on näistä tullut, että liikaa vaikutusta on turha pelätä. Siksi sitä voi sanoa turvalliseksi kokeilla, vähintäänkin pienellä määrällä aloittaen. Ja tuskin sentään myöskään liukeneminen lakkaa yht'äkkiä vaan vähitellen pH:n noustessa, joten hidastumistakin liukenemiseen tulisi näin ja toisaalla nopeutumista mitä happamampaan mennään. Kyllähän tällainen houkuttaa. Tiedä vaikka Saijallakin jo vaikkapa kuuden munan kuori estäisi pH:n tipahtamisen alle kuuden? Kukaan ei tiedä! (Go for it.)

Kun ihmettelimme aiemmin mikä tässä kalkkikiven käytössä on niin vastustettavaa ja ei-suositeltavaa, voisi arvata tietyn vanhanaikaisuuden - sen että näin on tehty laajalti aiemmin ja kun sittemmin on saatu yleisempään tietoisuuteen huomattavasti täsmällisemmät ja toimivat tavat nostaa kovuutta - jostain syystä pyritään vanha menetelmä unohtamaan, vaikka sillä olisikin omaa toimivuutta tietyissä erityisissä tarpeissa.

Tuo 'jostain syystä' jäi tähänkin! Mikäs syy se on.

Olisiko syy kuitenkin siinä, ettei löydy siitä juuri tässä tarpeellisia kokemuksia kun se kerran on jäänyt käyttämättä. On siis laskemattomissa ja vain kokeiltavissa tuo vaikutus ja soveltuvuus. Tähän ei tietenkään riitä yksi liotuskoe, koska kukin käytännön tilanne on erilainen.

Minä en ainakaan näe syyksi vastustaa (kuinka hassu verbi tässä yhteydessä) vain tiettyä epämääräisyyttä vaikutuksessa ja annostelussa. Riittää kun asian näkee (teorian ymmärtää), niin kokeilla voi ilman vääriä odotuksia.


"Täällähän alkaa olla jo ihan kuin kotioloissa." Tässä jutussa oli näkemystä vaikka muille jakaa.

[jarvij]

Mites kun Helsingin vesijohtovedessä on sekä Pitkäkoskelta että Vanhankaupungin vesilaitoksesta lähtevässä vedessä kalkkia jo valmiiksi enemmän kuin vaikkapa Tanganjikajärven vedessä?
Eli yli 20 mg Ca++/l .

[111na]

Kerro toki lisää! Kyllähän oikeat luonnonmukaiset ainesisällöt pitäisi kaloille saada. Vähintäänkin terveelliset ja suojaavat, jos ihan oikeaan ei pääse. On muuten yleisesti ottaen aivan lapsipuolen asemassa tämä akvaristeilla. Kalsium, natrium, magnesium, jodi... siitä tulisikin muuten todella pitkä lista kun lähdetään oikein miettimään.

Seuraavassa puhutaan happamassa elintärkeistä ioneista.
"These ions seem to be calcium, magnesium, potassium, sodium, sulfate, and chloride." http://www.characin.com/carey/articles/98/how_low.html

Juttu tuotiin esiin tässä: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 6&start=15

[jarvij]

Lisää niinkuin mitä?
Kaikki tropiikin vedenlaadut vai. Onhan noita netissä julkaistuja analyysejä runsaasti.
Sitä on kirjallisuuttakin sekä kemiasta että vesikemiastakin. Hyvä pitää silmällä jouluostoksilla.
Jotain täälläkin:
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... m-vesi.php

[111na]

No siinähän sitä jo tuli. Lisäksi haluaisin tietää, miksi jodilla 'kyllästettiin' vesi tuossa Tetran esitteessä. Huuhaata? Ja toiseksi, miten suuri kalsiumpitoisuus vaikuttaa kaloihin. Kolmanneksi, puuttuuko Helsingin vedestä jotakin tärkeitä ioneja mustan veden tyyppiin, kun mennään ihan jonnekin pH viiteen asti? (Kun veden käsittelynä on turvetta ja rikkihappoa.) Helppo kysyä.

[jarvij]

Ja erittäin helppoa on hakuihin tottuneena selvitellä asioita vaikka Googlen kanssa!

Vaikka äkkiä tällaista:
http://www.amazonian-fish.co.uk/indexc30.html

Heti huomaa miten kummalliselta kalkin edelleen lisääminen Helsingin veteen tuntuisi. Sitä kun on yli 20 mg/l ja Amazonissa esimerkiksi vain 7.2 ± 1.6 tai 0.212 ± 0.066 Ca (mg/l)

Tuon ylläolevan linkin mukaan.

[111na]

Tuttu linkki. Pitääkin vielä kaivaa Espoon oman veden tiedot, jota täällä on ja ihmetellä. Siihen ihmettelyyn se on tainnut suurimmalla osalla jäädäkin. (Niin vähän näistä ainakin puhutaan, enkä usko olevani siinä välttämättä erilainen lopulta. )

Teoriassa järjenvastaista lisätä enempää kalsiumia, mutta kuitenkin suhteellisesti jo hyvin peruskummallista tuo Helsingin kalkkipitoisuus. Että kuitenkin, jos KH:ta nostetaan nollasta yhteen, paljonko kalsiumia tulee tarvittavan vetykarbonaatin ohessa tuolla 'vanhanaikaisella menetelmällämme'. Ja miten tuollainen suuri kalkkipitoisuus vaikuttaa kalaan, kuten tuli jo kysyttyä. Kalkkiintuvat raukat.

Kuitenkin sillä neontetralla vielä pH 5 on sopiva Fishbasen mukaan ja GH2 optimissa samaten. Siten tässä Saijan tapauksessa voisi ongelmaksi ennemmin nähdä seeprakalan olemassaolon kuin happaman veden. Niitten GH optimit eivät edes kohtaa Fishbasen mukaan. Tässä nähdään kompromissin nurja puoli ja biotoopin mukaisen - vähintäänkin vetensä puolesta - kokoonpanon järkevyys.

Sitä en tiedä, onko juuri sanotulla mitään vakavaa merkitystä kalakuolemien osalta ja sopiva hoito on varmasti löydettävissä näinkin. Mutta esimerkiksi kiekkopuoleltakin herkkinä kaloina voi laajentaa näkemystään veden ominaisuuksista ja vedenvaihdon tuomista huomioitavista asioista: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=35545

[jarvij]

Taidatkos sen enää selvemmin sanoa.