Allas on 360 litraa (100X60X60), jonka kulmassa 36 litran kokoinen kaatokulma. Ala-altaassa tekniikka. Tarkoitus olisi pitää kivikoralleja. Valokuvia voisin laittaa tänne heti kunhan saisi jostain kameran lainaan. Altaassa on nyt n. 30 kg vanhempaa elävää kiveä ja sama satsi tuoretta pitäisi tulla siniriuttaan perjantaiksi. 25 kg 0-2mm hienoa hiekkaa laitan samassa yhteydessä kun loputkin kivet.
Kysymys kuuluukin altaan kansoittamisesta. Turboja ajattelin tuoda altaaseen kymmenisen kappaletta parin-kolmen viikon päästä. Ensimmäisiksi levän syöjiksi n. kk päästä ajattelin jotakin seuraavista "comboista"
- Acanthurus nigricans/japonicus & Zebrasoma flavescens & Salarias fasciatus
- Acanthurus nigricans/japonicus & Ctenochaetus strigosus & Atrosalarias fuscus
- Ctenochaetus strigosus & Zebrasoma flavescens & Atroslalarias fuscus
Onko 2 välskäriä näin pienessä pytyssä eläinrääkkäystä? Vaatiiko Acanthurus suuremman altaan? Esim. Ctenochaetus strigosus voi kuulemma olla sen verta arka kala että ei viihdy yksin altaassa... Koska strigosus ja salarias eivät kuulemma tule toimeen, ajattelin tuota Atrosalariasta syömään samoja leviä.
Luin, että jos välskäreitä tulee altaaseen enemmän kuin yksi, pitää ne tuoda yhtä aikaa. Voiko näin suuri parvi kerralla altaaseen tuotuna heittää vesiarvot ketuilleen, vai pitäisikö blenny tuoda ensin? Kovin montaa kalaa en ajatellut pitää, tämän lisäksi ehkä pieni parvi Chrysiptra cyaneoja. Aiptasiaakin löytyy joten harkitsen Lysmata wurdemannia sen kaatajaksi
Ensimmäiset tulokkaat altaaseen
Valvoja: Moderaattorit
-
mikkokoo
- Senior Member
- Viestit: 757
- Liittynyt: 14:23, 07.02.2002
- Akvaarioseurat: FOMA (nro4)
- Viesti:
En suosittele turboja tuoreeseen altaaseen lainkaan. Turbot on aika herkkiä elukoita ja on todennäköistä että ne kaikki kuolevat vuoden sisällä perustamisen jälkeen.
Kaloista sen verran, että 360 L allas on liian pieni millekään välskärille. Monet niitä kuitenkin pitää tuon kokoisissa altaissa, useitakin. Muuten voit sekoittaa niitä aika vapaasti, kunhan et sekoita saman suvun edustajia. Mieti jos meinaat laittaa altaaseen jotain välskäreitä arempia kaloja. Jos näin niin laita ne ensin. Välskärit saat kyllä totutettua kaloja täynnä olevaan altaaseen helposti.
Eli itse laittaisin ihan ensin jotain tehokkaita levänsyöjiä, mutta ei välskäreitä. Sen jälkeen arat kalat jos niitä tulee ja viimiseksi jos haluat välskäreitä.
Kaloista sen verran, että 360 L allas on liian pieni millekään välskärille. Monet niitä kuitenkin pitää tuon kokoisissa altaissa, useitakin. Muuten voit sekoittaa niitä aika vapaasti, kunhan et sekoita saman suvun edustajia. Mieti jos meinaat laittaa altaaseen jotain välskäreitä arempia kaloja. Jos näin niin laita ne ensin. Välskärit saat kyllä totutettua kaloja täynnä olevaan altaaseen helposti.
Eli itse laittaisin ihan ensin jotain tehokkaita levänsyöjiä, mutta ei välskäreitä. Sen jälkeen arat kalat jos niitä tulee ja viimiseksi jos haluat välskäreitä.
Aloittelevan harjastajan on todella vaikea tehdä päätöksiä eliöstön hankinnan suhteen koska näistä perusasioista ollaan hyvin montaa eri mieltä. 'Oikea' tietokin muuttuu koko ajan joten mihin sitten uskoa?
Itse keräsin tietoa vuonna 2001 ja niiden perusteella perustin 400 litraisen altaan ja sen asukkien hankintalista oli hyvin sama kuin mitä Niilo on kaavaillut. Ensimmäisinä asukkeina oli nuo juuri Astraea -suvun kotilot (10kpl). Seuraavana olivat Mespilia globulus merisiilit (3 kpl). Ensimmäinen kala oli Ctenochaetus strigosus ja sitä seurasi Zebrasoma flavescens ja Neocirrhites armatus.
Paljon on aikaisemmin keskusteltu siitä mikä on minimi allaskoko välskäreille. Jenkien keskustelupalstoilta tästä asiasta löytyy paljonkin tekstiä ja mielipidettä. Tällä meidän kotoisella palstalla on painotettu sitä, että välskäreillä on oltava pyrähdys tilaa koska ne ovat kovia uimaan. Ensimmäisessä 400 litraisessani oli kaksi välskäriä ja nyt niitä 800 litraisessa neljä. Nykyisessä tässä isossa altaassa esim. Ctenochaetus strigosus ei pyrähtele oikeastaan ollenkaan - uiskentelee ympäriinsä rauhallisesti kuten teki siitä 400 litraisessakin. Zebrasoma flavescens on saanut liikettä niveliin vasta sen jälkeen kun muutama kuukausi sitten lisäsin altaaseen Zebrasoma xanthurumin. Ensin oli tosi vilskettä ja onneton keltäpyrstö sai kyytiä melkein jokaiselta altaasta olevalta asukilta paitsi tulihaukkakala ei ollut siitä lainkaan kiinnostunut. Nyt elämä altaassa on taasen rauhallista ja Z. flavescens ja Z. xanthurum tekevät silloin tällöin pieniä pyrähdyksiä perä perää.
Levän syöjiä ei tietysti saisi olla liikaa. Kaksi välskäriä ja Salarias fasciatus saattaa olla kombinaatio jossa levä saattaa käydä 360 litraisen altaan vanhenemisen yhteydessä niin vähiin, että Salarias voi nääntyä nälkään koska se ei syö korvaavaa ruokaa.
Pitäisin Niilon listalta viimeistä vaihtoehtoa mielestäni parhaana koska siinä on Atroslalarias fuscus joka syö myös korvaavaa ruokaa. Lisäisin Niilon listalle vielä detrituksen syöjiä jotka pitävät pohjahiekkaa puhtaana.
Mielipiteitä on monia ja tässä oli minun ajatuksiani.
Itse keräsin tietoa vuonna 2001 ja niiden perusteella perustin 400 litraisen altaan ja sen asukkien hankintalista oli hyvin sama kuin mitä Niilo on kaavaillut. Ensimmäisinä asukkeina oli nuo juuri Astraea -suvun kotilot (10kpl). Seuraavana olivat Mespilia globulus merisiilit (3 kpl). Ensimmäinen kala oli Ctenochaetus strigosus ja sitä seurasi Zebrasoma flavescens ja Neocirrhites armatus.
Paljon on aikaisemmin keskusteltu siitä mikä on minimi allaskoko välskäreille. Jenkien keskustelupalstoilta tästä asiasta löytyy paljonkin tekstiä ja mielipidettä. Tällä meidän kotoisella palstalla on painotettu sitä, että välskäreillä on oltava pyrähdys tilaa koska ne ovat kovia uimaan. Ensimmäisessä 400 litraisessani oli kaksi välskäriä ja nyt niitä 800 litraisessa neljä. Nykyisessä tässä isossa altaassa esim. Ctenochaetus strigosus ei pyrähtele oikeastaan ollenkaan - uiskentelee ympäriinsä rauhallisesti kuten teki siitä 400 litraisessakin. Zebrasoma flavescens on saanut liikettä niveliin vasta sen jälkeen kun muutama kuukausi sitten lisäsin altaaseen Zebrasoma xanthurumin. Ensin oli tosi vilskettä ja onneton keltäpyrstö sai kyytiä melkein jokaiselta altaasta olevalta asukilta paitsi tulihaukkakala ei ollut siitä lainkaan kiinnostunut. Nyt elämä altaassa on taasen rauhallista ja Z. flavescens ja Z. xanthurum tekevät silloin tällöin pieniä pyrähdyksiä perä perää.
Levän syöjiä ei tietysti saisi olla liikaa. Kaksi välskäriä ja Salarias fasciatus saattaa olla kombinaatio jossa levä saattaa käydä 360 litraisen altaan vanhenemisen yhteydessä niin vähiin, että Salarias voi nääntyä nälkään koska se ei syö korvaavaa ruokaa.
Pitäisin Niilon listalta viimeistä vaihtoehtoa mielestäni parhaana koska siinä on Atroslalarias fuscus joka syö myös korvaavaa ruokaa. Lisäisin Niilon listalle vielä detrituksen syöjiä jotka pitävät pohjahiekkaa puhtaana.
Mielipiteitä on monia ja tässä oli minun ajatuksiani.
Minulla on 360L:ssa zeprasoma veliferum ja strigosus(keltasilmävälsy).
molemmat voivat hyvin ja uivat ympäri allasta, pyrähdellen välillä.
Minun kalat ovat 7-8 cm ilman pyrstöä mitattuna, eli keskenkasvuisia.
Alussa hyviä levänsyöjiä ovat erakkoravut ja turbot.
Turboja pidin heti alusta asti 10 kpl ja niistä 2 on kuollut(allas vaihdettu välillä)
tällä hetkellä niitä on 20 kpl ja levä pysyy ainakin kurissa...
Kaloja ei mielestäni kannata hommata kuin aikasintaan 4-5kk paikkeilla, mutta tiedän ettei sitä jaksa välttämättä niin kauan odottaa....
molemmat voivat hyvin ja uivat ympäri allasta, pyrähdellen välillä.
Minun kalat ovat 7-8 cm ilman pyrstöä mitattuna, eli keskenkasvuisia.
Alussa hyviä levänsyöjiä ovat erakkoravut ja turbot.
Turboja pidin heti alusta asti 10 kpl ja niistä 2 on kuollut(allas vaihdettu välillä)
tällä hetkellä niitä on 20 kpl ja levä pysyy ainakin kurissa...
Kaloja ei mielestäni kannata hommata kuin aikasintaan 4-5kk paikkeilla, mutta tiedän ettei sitä jaksa välttämättä niin kauan odottaa....
Sekaannuksen välttämiseksi tarkennan hiukan. Mielestäni tärkeää on miettiä minkä välskärin aikoo akvaarioonsa laittaa. Ctenochaetus strigosus ja Zebrasoma flavescens ovat sieltä pienemmästä päästä eli 18 cm täysikasvuisena.
Suomijäbän Zeprasoma veliferum on täysikasvuisena 40 cm ja kyseinen kala ei sovellu alle 1000 litran altaisiin kuin vain nuorena yksilönä.
Suomijäbän Zeprasoma veliferum on täysikasvuisena 40 cm ja kyseinen kala ei sovellu alle 1000 litran altaisiin kuin vain nuorena yksilönä.
-
Vuokkokala
- Starting Member
- Viestit: 22
- Liittynyt: 12:07, 13.11.2004
"Kaksi välskäriä ja Salarias fasciatus saattaa olla kombinaatio jossa levä saattaa käydä 360 litraisen altaan vanhenemisen yhteydessä niin vähiin, että Salarias voi nääntyä nälkään koska se ei syö korvaavaa ruokaa. "
Meillä Salarias on alkanut syömään Vuokkokalojen ruokaa. Onkohan levää siis liian vähän? Kalat näyttävät kyllä matkivan toisiaan. Vuokkokalakin seuran vuoksi ruokailee tokon kanssa.
Meillä Salarias on alkanut syömään Vuokkokalojen ruokaa. Onkohan levää siis liian vähän? Kalat näyttävät kyllä matkivan toisiaan. Vuokkokalakin seuran vuoksi ruokailee tokon kanssa.
kiitos kommenteista!
Taidan unohtaa nuo Acanthurukset kokonaan. Nehän kai ovat vielä liikkuvaisempia ja "pyrähtelevät" enemmän paikasta toiseen kuin nuo Zebrasomat ja Ctenochaetukset...
Strigosus on mielestäni niin näyttävä kala että jätän Salariaksen. Eli todennäköisesti aloitan varovasti ja hankin Atrosalariaksen ja jonkun esim. Valencienna-suvun tokon ensimmäisiksi asukeiksi. Välskäri/t tulkoon siis myöhemmin
Taidan unohtaa nuo Acanthurukset kokonaan. Nehän kai ovat vielä liikkuvaisempia ja "pyrähtelevät" enemmän paikasta toiseen kuin nuo Zebrasomat ja Ctenochaetukset...
Strigosus on mielestäni niin näyttävä kala että jätän Salariaksen. Eli todennäköisesti aloitan varovasti ja hankin Atrosalariaksen ja jonkun esim. Valencienna-suvun tokon ensimmäisiksi asukeiksi. Välskäri/t tulkoon siis myöhemmin
Totta, tosin sanotaan ettei akvaariossa koskaan päästä kasvussa samoihin mittasuhteisiin kuin luonnossa.Mikael kirjoitti:Suomijäbän Zeprasoma veliferum on täysikasvuisena 40 cm ja kyseinen kala ei sovellu alle 1000 litran altaisiin kuin vain nuorena yksilönä.
Mutta on ainakin syy taas vaihtaa isompaan altaaseen...
Toivottavasti kasvussa vielä kestää....
-
Cai
- Junior Member
- Viestit: 154
- Liittynyt: 19:18, 04.06.2003
- Akvaarioseurat: FOMA #10, Suomen merivesiakvaariot (Facebook)
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kirkkonummi
Ajatuksia
Yhdyn Mikaelin pohdintaan. Acanthurukset kasvavat ja tarvitsevat ajan myötä tilaa. Itselläni on 560 l, ja siinä välskäreinä Zeb. flavescens sekä Acanthurus hepatus. Hepatuksen ostin pienenä yli 1½ vuotta sitten, mutta kala on kasvanut ja komistunut ajan myötä. Nyt taitaa olla noin 12-13 cm. Pulska ja mielestäni erittäin hyvät värit, kuten moni kävijä on kommentoinut. Mutta olen viime aikoina huomannut että pyrähdykset ovat lyhyitä ja jarrut päällä heti. Kyseinen kala on suosikkejani, mutta olen vakavasti pohtinut siitä luopumista koska 160 cm allas ei taida enää riittää Dorille (tyttäreni on antanut nimet osalle kaloja, kiitos Disneyn). Ja ikävä kyllä kämppäämme ei mahdu isompaa allasta. Minulla ei ole omaa kokemusta japonicuksesta tai nigricansiksesta. Voipi olla että eivät ole yhtä aktiiveja uijia kuin A hepatus.
t. Cai
t. Cai
Re: Ajatuksia
Japonicus on huomattavsti 'sporttisempi' kuin hepatus ja nopeampi ja taitavampi uimari.Cai kirjoitti: Minulla ei ole omaa kokemusta japonicuksesta tai nigricansiksesta. Voipi olla että eivät ole yhtä aktiiveja uijia kuin A hepatus.
-
Kimmo S
- Advanced Member
- Viestit: 2243
- Liittynyt: 14:37, 18.04.2002
- Akvaarioseurat: SMAS, Suomen merivesiakvaariot (Facebook)
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Pitää yhtyä mielipiteisiin. Hyvää välskärikeskustelua. Hyvät linjat. Toisin oman ajatukseni esille Mikaelin jo toteamasta asiasta, että välskärit - ja varmastikkin monet muutkin kalat - vaativat seuraa. Omat kokemukset pohjautuu yhdistelmään noin kymmensenttisistä kaloista: keltävälskäri + purppura välskäri + pinsetti kala.
Kalat selvästi "nauttivat" toistensa seurasta. Ne uivat paljon yhdessä ja välskärit kinastelevat aina välillä reviiristä hieman. Uiminen on paljon aktiivisempaa kuin sellaisilla kaloilla, jotka joutuvat olemaan yksin.
Olkoon syy uimiseen reviirikinastelu, parveilu tai kavereiden kanssa hengaaminen on kaloille liikunnan saaminen erityisen tärkeää, että ne pysyvät terveinä. Harmikseni on kuitenkin todettava, että 150cm allas kyllä auttamattomasti jää hieman lyhyeksi näillekkin välsyille.
Eli se mitä haluan sanoa niin, mieluummin ainakin kaksi välsyä kuin yksi välsy. Tietysti moni muukin kala kelpaa kaveriksi. Minullakin keltavälsy ja pinsetti olivat pitkään kahdestaan.
Kalat selvästi "nauttivat" toistensa seurasta. Ne uivat paljon yhdessä ja välskärit kinastelevat aina välillä reviiristä hieman. Uiminen on paljon aktiivisempaa kuin sellaisilla kaloilla, jotka joutuvat olemaan yksin.
Olkoon syy uimiseen reviirikinastelu, parveilu tai kavereiden kanssa hengaaminen on kaloille liikunnan saaminen erityisen tärkeää, että ne pysyvät terveinä. Harmikseni on kuitenkin todettava, että 150cm allas kyllä auttamattomasti jää hieman lyhyeksi näillekkin välsyille.
Eli se mitä haluan sanoa niin, mieluummin ainakin kaksi välsyä kuin yksi välsy. Tietysti moni muukin kala kelpaa kaveriksi. Minullakin keltavälsy ja pinsetti olivat pitkään kahdestaan.
