kiekkojen adoptio lapset

[tmpitkan]

Samaan aikaan kuti kaksi paria, sininen turkoosi ja leopard skin olivat jo valmiiksi erillisakvaariossa, mutta toinen pari muiden kiekkojen kanssa, ja nämä jälkimmäiset alkoivat syödä poikasiaan kun kuoriutuivat. (eivät kiinnittäneet minnekään vaan söivät) Imuroin loput juuri kuoriutumassa olevat poikaset ja puhalsin erillisakvaarioon, ja adoptio isukki otti kaikki hellään huomaansa kiinnitti liuhumaan omiensa joukkoon. Nyt uivat ja syövät kaikki kyljillä. Ovatko muut kokeilleet joskus vastaava?Miten onnistui?

[pleko_88]

Isukin naama luultavasti vääntyy huomatessaan omituisen värisiä poikasia hoivassaan..

[Lunni]

Minulla on vastaava kokemus perhoskirjoahventen kohdalla. Sijaisvanhemmat hyväksyivät vaikka uudet tulokkaat olivat hieman isompia kuin omat penikat! Kekseliäisyys kannattaa!

[TiHe]

Minulla on vastaava kokemus perhoskirjoahventen kohdalla. Sijaisvanhemmat hyväksyivät vaikka uudet tulokkaat olivat hieman isompia kuin omat penikat! Kekseliäisyys kannattaa!

Perhoskirjoahveneet on hiukan eri asia, ne on varmasti ihan hyviä vanhempia mutta niiltä puuttuu kyky syöttää poikasiaan kyljiltään, niin kuin kiekkokalat. Mutta varmasti ovat hoitaneet sijaispoikaset hyvin.

ja adoptio isukki otti kaikki hellään huomaansa kiinnitti liuhumaan omiensa joukkoon. Nyt uivat ja syövät kaikki kyljillä. Ovatko muut kokeilleet joskus vastaava?Miten onnistui?

Ei ongelmia, samalailla "adoptiovanhemmat" hoitavat poikasensa kuin olisivat omat vanhemmat, eikä "väristä" väliä.

Tätä käytetään myös kaupallisessa viljelyssä hyväksi "sijaisvanhempia" on kokemusta asiasta, ei ongelmia.

[Lunni]

Jep, eivät perhot poikasiaan ruokikaan, vastasin vähän ylimalkaisesti. Tarkoitin siis, että eivät vieraita muksuja suihinsa popsineet vaikka sitä mahdollisuutta pelkäsin. Olivatko muuten nuo kiekon pojat molemmissa poikueissa samanikäisiä?

[tmpitkan]

samaan aikaan kuoriutuivat, tunnin viiveellä ehkä. Isommassa altaassa kudetaan jatkuvasti, poikaset yleensä selviää kyljille, josta pikkuhiljaa käy kato, koska muitakin kiekkoja altaassa. Mitenkähän tuon jatkuvan kutemisen saisi loppumaan?

[kimster]

Eri kokemus. Otin toinen kiekon pois kun pääsi jo vähän pahempi kunto maha-alueella alkoi haava missä lapsukaiset oli käynyt aamu, lounas, päivällinen ja iltapala ja kaikki välipalat haukkamassa. Kun 3pv myöhemmin pääsis takaisin lapsiensa luokse ei niistä piittanut pätkäkään. Ehkä vaan kyllästyi niihin.. sehän on ihan normaali ihmisissäkin, mutta tiettävästi meillä ehkä erilaiset paineet pitää niitä kotona silti
Kim
Ps. Meillä ei ole lapsia.. paitsi kiekkolapsia.

[Inia]

Kiekkokalojen (ja muiden kirjoahventen) hoivausvietti katoaa kyllä muutamassa tunnissa, jos eivät hetkeen näe poikasiaan. Luulisin että jo puoli tuntia eroa pikkupoikasten kanssa riittää, eivätkä kalat enää tunnista poikasiaan kuin herkkupaloiksi.

Itselleni sattui samanlainen adoptiotapaus, kun kaksi lehtikalapariskuntaa hoivasi jälkikasvuaan altaan molemmissa päissä. Toisen pariskunnan uimaan lähteneet ja emoiltaan karanneet poikaset napattiin turvaan altaan toisessa päässä ja puhallettiin lehdelle muutamaa päivää nuorempien poikasten seuraksi. Poikaset eivät adoptiovanhempiensa harmiksi pysyneet hetkeäkään paikoillaan.

Toinen outo tapaus lehtikalojen kanssa sattui kauan aikaa sitten kun minulla oli kolme lehtikalaa akvaariossa. Pariskunta kuti ja eristin niille oma tilan verkolla. Kolmas pyörä, eli yksinäinen naaras seurasi tapahtumaa verkon takaa ja kun poikaset lähtivät uimaan se puhalteli niitä verkon läpi takaisin kutuparin hoivaan.

[Misu]

Toinen outo tapaus lehtikalojen kanssa sattui kauan aikaa sitten kun minulla oli kolme lehtikalaa akvaariossa. Pariskunta kuti ja eristin niille oma tilan verkolla. Kolmas pyörä, eli yksinäinen naaras seurasi tapahtumaa verkon takaa ja kun poikaset lähtivät uimaan se puhalteli niitä verkon läpi takaisin kutuparin hoivaan.

Ihanan suloista toimintaa!