Vaihto isompaan akvaarioon - kypsytys tarpeen?

[Freija]

Olen vaihtamassa 60 litran akvaariotani noin 150-litraiseen, kunhan sellaisen ensin löydän jostain. Mietin vaan, tarviiko uutta akvaariota kypsyttää, kun siirrän siihen vanhan akvaarioni sisällön (eli ikään kuin valmiiksi kypsän akvaarion)? Tosin suodatin menee vaihtoon, koska nykyinen suodattimeni ei riitä tehoiltaan 150-litraiseen, mutta entäpä jos laittaisin vanhan suodattimen suodatinmateriaalit uuden suodattimen sisään, silloinhan uusi suodatin olisi ikään kuin kypsä valmiiksi (tavallisesta sisäsuodattimesta on siis kyse), vai olisiko? Vanhasta ja valmiiksi kypsästä sorasta laitan suurimman osan uuteen akvaarioon, mutta lisäksi hankin uutta soraa, jota tulee olemaan noin puolet pohjasoran kokonaismäärästä. Veden ajattelin siirtää melko lailla kokonaisuudessaan vanhasta uuteen pohjan likaa lukuunottamatta ja lisätä puhdasta hanavettä saman verran kuin vanhaa vettä on, eli periaatteessa tapahtuu vain osittainen vedenvaihto (puolet vedestä on uutta). Sitten myöhemmin lisäilen loput vedet hanasta. Onko tässä suunnitelmassa mitään järkeä? Tarviiko akvaariota jotenkin kypsytellä esim. sen vuoksi, että pohjahiekasta puolet tulee olemaan uutta?

Kertokaahan viisaammat ja kokeneemmat, miten tällainen pienen akvaarion siirto isompaan on järkevintä hoitaa.

[kettricken]

En tiedä siitä viisaammasta, mutta tuli mieleen että itse laittaisin surutta sen vanhan suodattimen kokonaisuudessaan pyörimään uuden suodattimen rinnalle altaaseen. Mitä turhia niiden massojen kanssa sotkemaan. Muut voi sitten kommentoida sitä miten tuollainen muuten onnistuu.

[-Antti-]

Laita uuteen akvaarion uusi hiekka pohjalle ja lisää se puolet (tai vähän enemmänkin) uutta vettä. Anna seisoa vuorokauden, jotta putkien paine häviää vedestä. Lisää vanhasta akvaariosta vettä aika lähelle täyttä uuteen akvaarioon. Pyydystä vanhasta altaasta kalat erilliseen saaviin tai pariin ämpäriin vanhan akvaarion veteen. Lisää vanhan akvaarion hiekka uuden akvaarion pohjalle uuden hiekan päälle. Istuta kasvit. Laita uusi suodatin toimimaan vanhojen massojen kanssa. Odota että vesi kirkastuu. Lisää vedenparannusainetta ja kalat uuteen akvaarioon. Tarkoitus on että kalat olisivat ämpärissä pari-kolme tuntia korkeintaan.
Normaalilla kevyellä ruokinnalla seuraavina päivinä ja et varmasti pysty mittaamaan minkäänlaisia nitriitti tai ammonium arvoja akvaariostasi.

Antti

[Turkoosi]

Jos samanlaista pohjamateriaalia laitat, niin laita vanhan altaan sora pinnalle, että bakteerit pääsevät sinne missä ovat hyödyksi, ja varmaan aluksi kannattaa laittaa sellaisenaan se vanha suodatin pyörimään, pintaahan siinäkin on ja bakteerit elävät pinnoilla. Sisäsuodatin ei taida kovin kummoista osaa hoitaa biologisesta suodatuksesta, joten massojen varaan ei kannata laskea.

En tiedä miten onnistuu, jos vaihdat kalat suoraan vanhasta uuteen, mittaile ahkerasti vesiarvoja ja vaihda vettä tavallista useammin, jos on tarpeen. Uusia kaloja et varmaankaan ole tuohon rytäkkään hankkimassa?

Kun itse käynnistelin 60-litraista pyttyä 375-litraisesta, se ei kyllä ollut ihan heti kypsä. Otin siis päällimmäiseksi vanhaa hiekkaa ja kasveja, joissa bakteeriymppiä pitäisi tulla, ja putsasin ison altaan sisäsuodattimen käynnisteltävään altaaseen. *lunttaa* Laitoin hirvensarvisuolaa, ja siitä neljän päivän päästä oli nitriittipiikki (0,8 mg/l) ja nitriitti laski oklmessa päivässä alle 0,3 mg/l. Hirvensarvisuolankaan kanssa piikki ei kuitenkaan käynyt kovin korkealla ja laski nopeasti, kaikkiaan siis viikossa kalakelpoiseen kuntoon. Tosin tuosta on nyt kaksi kuukautta ja allas on edelleen kalaton.

[Freija]

Uusia kaloja et varmaankaan ole tuohon rytäkkään hankkimassa?

No en, ajattelin laittaa ensin uuden akvaarion kunnolla toimimaan ja vanhat kalat kotiutumaan siihen ja aloittaa vasta sitten uusien kalojen hankkimissuunnitelmat. Käytän tuota 60-litraista tästedes karanteenialtaana.

Mahtaa noilla nykyisen akvaarioni asukeilla (muutamia platyja, intiaaninsulkia ja yksi partis) olla hauskaa, kun akvaario vaihtuu kolme kertaa isompaan. Näyttää nimittäin siltä että olisin saamassa 180-litraisen.

[Knirppu]

Veden ajattelin siirtää melko lailla kokonaisuudessaan vanhasta uuteen pohjan likaa lukuunottamatta

En ole kyllä vielä kovin viisas, mutta...

Niin, minä oon saanut sellaisen käsityksen näitä aiheita lukiessa, että sitä vanhan akvaarion vettä ei kannattas siirtää ehkä ollenkaan sinne uuteen (kuljettaa vain tauteja yms.) tai jos siirtääki, niin nimenomaan sen pohjaveden liat... Siinä on sitä ymppiä

Viisaammat korjatkaa, jos olen ihan väärässä...

[Freija]

vanhan akvaarion vettä ei kannattas siirtää ehkä ollenkaan sinne uuteen (kuljettaa vain tauteja yms.)

Mutta miten kalani pärjäävät vedessä, josta 100 % on tullut juuri hanasta? Kun eihän tavallisten vedenvaihtojenkaan yhteydessä vettä saa poistaa kuin max. puolet. Ajattelin, että jos laittaisin uuteen akvaan 60 l hanavettä ja 60 l vanhan akvan vettä, olisi siinä sama periaate kuin osittaisessa vedenvaihdossa. Mitään tauteja vanhassa akvaariossani ei ole ollut vuosikausiin, ja ne samat kalat ja kasvithan siihen uuteen akvaarioon siirtyvät, jotka ovat vanhan akvan vedessä olleet.

[marDH]

Mutta miten kalani pärjäävät vedessä, josta 100 % on tullut juuri hanasta?

*60litrasen vedessä ei juurikaan bakuymppejä ole. Mutta ite laittaisin vanhan veden myös uuteen akvaan.*


Mahtaa noilla nykyisen akvaarioni asukeilla (muutamia platyja, intiaaninsulkia ja yksi partis) olla hauskaa, kun akvaario vaihtuu kolme kertaa isompaan. Näyttää nimittäin siltä että olisin saamassa 180-litraisen.

Tiesithän että vesi arvoiltaa Platyt eivä saisi olla samassa akvaariossa esim. juuri Intiaani sulkiesi kanssa. Tiedossa äkkikuolemia kun kala ei saa olla kovemmassa vedessä, onko ollut jo? Kalan ranka saattaa vääntyillä ja epämuodostua kieroksi tai ilmetä muita oireita, lyhyt elin ikä on yksi varma mitä platyillesi tulee tapahtumaan.

Mitä kalastoa olet haaveillut?
Mitäs sanot jos pyydän palauttamaan platyt takaisin akvakauppaasi ja hankkimaan kunnon parven Intiaani sulkia?
Partiskin on periaatteessa liian pienessä akvassa jatkossakin mutta minkäs teen... pitäisi ottaa selvää kalan soveltuvuudesta ennenkuin niitä hankkii akvaarioihinsa. Netti on väärällään hyvää tietoa kalojen lajikuvauksia http://www.kolumbus.fi/sarakontu/kalat/kalalinks.html Liisa on koonnut ehkä maan kattavimman linkistön.

[Freija]

Tiesithän että vesi arvoiltaa Platyt eivä saisi olla samassa akvaariossa esim. juuri Intiaani sulkiesi kanssa. Tiedossa äkkikuolemia kun kala ei saa olla kovemmassa vedessä, onko ollut jo? Kalan ranka saattaa vääntyillä ja epämuodostua kieroksi tai ilmetä muita oireita, lyhyt elin ikä on yksi varma mitä platyillesi tulee tapahtumaan.

Minulla on ollut platyja akvaariossani 5 vuotta ja ovat menestyneet hyvin, olleet terveitä ja hyvinvoivia, eläneet pitkään ja lisääntyneet innokkaasti. Nykyiset intiaaninsulkani ostin 4 vuotta sitten ja siellä ne edelleenkin porskuttelevat oikein hyvässä kunnossa. Valitsin inkkarit akvaarioon sen perusteella, että akvaariokirjoissa ym. sanotaan niiden pärjäävän kovemmassakin vedessä, joten arvelin niiden sopivan platyjen kaveriksi. Ja niin ovat näköjään sopineetkin, kun ovat noin pitkään eläneet täysin terveinä ja reippaina.

Mitä kalastoa olet haaveillut?

En vielä tiedä, pitää katsoa minkälaiset soveltuvat akvaarioni vesiarvoihin. Mitään isoja kaloja en aio laitta.

Mitäs sanot jos pyydän palauttamaan platyt takaisin akvakauppaasi ja hankkimaan kunnon parven Intiaani sulkia?

Ensinnäkään platyni eivät ole peräisin akvaariokaupasta, vaan ne ovat syntyneet omassa akvaariossani. Toiseksi ne ovat siellä niin hyvinvoivia, ettei niistä luopumiseen ole mitään syytä.

Partiskin on periaatteessa liian pienessä akvassa jatkossakin

180-litrainenko liian pieni partikselle? Kaikki ne kirjat ja nettisivut, joista olen partiksen vaatimuksia lukenut, antavat kyllä ihan muuta tietoa. Esim. Faunatteren sivuilla sanotaan siitä näin: "Yhdelle pienehkölle yksilölle riittää 80 L". Markku Varjon teos "Akvaario-opas" suosittelee partiksen altaan vähimmäiskooksi 60 litraa. Joka paikassa todetaan partiksen kasvavan korkeintaan 15 cm pituiseksi. Jos noudatetaan vanhaa kunnon laskukaavaa, että akvaario on sopiva kalalle, jos sen litramäärä jaettuna kymmenellä ei ole pienempi kuin kalan pituus, saadaan partiksen altaan vähimmäiskooksi 150 litraa.

pitäisi ottaa selvää kalan soveltuvuudesta ennenkuin niitä hankkii akvaarioihinsa.

Olen todellakin ottanut asioista selvää, nytkin uutta akvaariota suunnitellessani olen lainannut toistakymmentä akvaarioaiheista kirjaa ja lueskellut monta päivää aiheeseen liittyviä nettisivuja. Ja aiemman kalastoni olen suunnitellut myöskin kirjallisuuden perusteella, mitään heräteostoksia en ole tehnyt.

[-Alix-]

En ota kantaa platyjen vedenvaatimuksiin, sillä minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia kovan veden kaloista. Mutta partis tai kaksikin menevät jo loistavasti 180 -litraisessa, eli ei hätää sen kanssa (kunhan on 100% varma että ovat samaa sukupuolta, muuten partiksia on pian 102 ).

Mitä tulee tuohon altaan vaihtoon, niin usean vastaavan kokeneena, sanoisin näin:
- Uusi suodatin pörisemään vanhaan altaaseen jos sattuu olemaan muutamia päiviä aikaa ennenkuin tekee siirron, niin se kerää jonkun verran bakteereja itseensä (vaikka olisikin "vain sisäsuodatin").
- Uuteen altaaseen uudet pohjamateriaalit alle, vanhat päälle (mistä bakteerit pääsevät helpommin lisääntymään) ja hanasta vettä päälle. Vedestä vapautetaan hapen ylipaine lorauttamalla vedet kunnolla vedenpinnan yläpuolelta niin, että vesi kuplii ja suihkii kunnolla. Tällöin putkiston paineen aiheuttama vedessä olevan hapen liikamäärä vapautuu eikä sen suurempia seisottamisia tarvita. Näin menetellään joka vedenvaihdossa.
- Sitten uusi ja vanha suodatin pesemättöminä (=huuhtelemattomina) pörräämään uuteen altaaseen.
- Vanhasta altaasta kannattaa nimenomaan kerätä kaikki moska ja töhnä minkä löytää, siellä sitä bakteerikantaa nimittäin on.
- Kalat ja kasvit suoraan altaaseen ja jos bakteerikannan vähyys epäilyttää niin bakteerivalmistetta voi tuupata perään.
- Kalojen ruokintaa kannattaa vähentää tai kokonaan lopettaa pari päivää ennen ja jälkeen siirron, jotta uutta jätettä ei heti tulisi kovin suuria määriä vaan bakteerikanta ehtisi hieman elpyä.

Ei normaalissa vedenvaihdossakaan ole niin suurta väliä vaikka vaihtuisi kaikki altaan vedet kunhan veden laatu altaassa on jatkuvasti hyvä ja suhteellisen lähellä johtoveden arvoja. Vanhaa vettä siis ei todellakaan tarvitse siirtää, siinä on lähinnä vain kuona-aineita.

Lisäksi toteaisin, että 180 litraiseen kannattaisi jo hankkia ulkosuodatin. Siinä on suurempi biomassa ja allas pysyy paremmin tasapainossa. Sisäsuodattimen massat lähinnä keräävät vedessä lilluvaa moskaa ja kierrättää vettä, varsinaisesta biosuodatuksesta ei voi puhua.

[Morrgan]

vanhan akvaarion vettä ei kannattas siirtää ehkä ollenkaan sinne uuteen (kuljettaa vain tauteja yms.)

Näin minäkin ymmärsin, kun noin vuosi sitten vaihdoin 128 l -> 200 l seuraavalla tavalla:

- viimeisen viikon aikana (ennen akvan vaihtoa) tein 30-35 % vedenvaihdon vanhaan akvaan kolme kertaa, jotta kalat tottuisivat hanaveteen
- vaihtopäivänä kalat ämpäreihin, odottamaan paikkaan jossa tasainen tarpeeksi lämmin lämpötila
- vanha akva tyhjennettiin, suodatin laitettiin ämpäriin avattuna jotta hapenpuutetta ei tulisi
- vanhan akvan sorasta imuroin pohjalietettä ämpärin verran, kaadoin mönjavedet uuteen ulkosuodattimeen (siinä tuli tarpeeksi typpibakteereja mukaan)
- uusi akva laitettiin vanhan paikalle, uuttaa pestyä hiekkaa pohjalle
- vanha suodatin laitettiin uusien rinnalle pariksi viikoksi, pesemättömänä
- kaikki vanha vesi heitettiin mäkeen (tai kukkapenkeille oikeastaan) ja uusi vesi suoraan hanasta (juuri tarpeettomien mahd. haitallisten bakteerien jne. vuoksi), vedenparannusainetta mukaan jonkin verran
- suodattimet ja muu tekniikka käynnissä vuorokauden ajan, sitten kalat siirrettiin uuteen kotiin

Kun akvaario oli käynnissä kolmen suodattimen avulla vuorokauden, niin ylimääräiset kaasut ehtivät poistua vedestä ei kaasukuplataudin vaaraa ollut. Vesiarvoiltaan vesi oli myös sopivaa kaloille, ennen vaihtoa tehtyjen runsaiden vesivaihtojen ansiosta.

Hyvin meni, ei minkäänlaisia ongelmia tullut kalojen kanssa, vaikka osa oli vanhoja (7-10-vuotiaita). Vesiarvotkin pysyivät hyvinä. Uusia kaloja en hankkinut muutamaan kuukauteen sen jälkeen.

Eikös muuten intiaanisulat ole niitä harvoja kaloja joita voi hyvin pitää platyjen ym. kovan veden synnyttävien kanssa? Minä kun olen saanut päähäni että ne sopivat myös kovaan veteen.

[marDH]

Minulla on ollut platyja akvaariossani 5 vuotta ja ovat menestyneet hyvin, olleet terveitä ja hyvinvoivia, eläneet pitkään ja lisääntyneet innokkaasti. Nykyiset intiaaninsulkani ostin 4 vuotta sitten ...

... Mikä on sitten akvas kovuus aste?

Ensinnäkään platyni eivät ole peräisin akvaariokaupasta, vaan ne ovat syntyneet omassa akvaariossani. Toiseksi ne ovat siellä niin hyvinvoivia, ettei niistä luopumiseen ole mitään syytä.

OK!

180-litrainenko liian pieni partikselle? Kaikki ne kirjat ... Faunatteren sivuilla sanotaan siitä näin: "Yhdelle pienehkölle yksilölle riittää 80 L". Markku Varjon teos "Akvaario-opas" suosittelee partiksen altaan vähimmäiskooksi 60 litraa. Joka paikassa todetaan partiksen kasvavan korkeintaan 15 cm pituiseksi. Jos noudatetaan vanhaa kunnon laskukaavaa, että akvaario on sopiva kalalle, jos sen litramäärä jaettuna kymmenellä ei ole pienempi kuin kalan pituus, saadaan partiksen altaan vähimmäiskooksi 150 litraa.

OK! Rullasin epähuomiossa ohitse tuon juttusi jossa mainitsit 180 litrasesta akvasta. Homma selvä mutta tuo vähimmäis vaatimus 60-80 litraa pätee vain kun partis on poikanen, laittaisikko täyskasvuista aikuista tuon kokoiseen akvaan? Tuskimpa.

Mulla on 244 litrasessa kaks ukko partista (toinen rescue) ja niilläkin tuntuu olevan liian vähän tilaa kun kinastelevat parhaasta kolosta.
Eukot samanlaisia toisilleen jos kellään on, ihan vaan tiedoksi.

Olen todellakin ottanut asioista selvää, nytkin uutta akvaariota suunnitellessani olen lainannut toistakymmentä akvaarioaiheista kirjaa ja lueskellut ... Ja aiemman kalastoni olen suunnitellut myöskin kirjallisuuden perusteella, mitään heräteostoksia en ole tehnyt.

Hyvä näin, olethan kuitenkin tietoinen että moni 90% kovakansi kirjallisuudesta laahaa kummenen ellei enemmänkin vuosia takana päin nykypäivän akvaario hoidosta. Netti on tällä hetkellä liki ainoa paikka lukuun ottamatta muutamia juttuja harrastelehdissä, paikaansa pitävää tietoa täynnänsä.

[Betula]

Eikös muuten intiaanisulat ole niitä harvoja kaloja joita voi hyvin pitää platyjen ym. kovan veden synnyttävien kanssa? Minä kun olen saanut päähäni että ne sopivat myös kovaan veteen.

Melkoisen kovaan veteen menevät, veden kovuus max 35 dH, sanotaan Fishbasessa. pH:kin saa olla 6-8.

[Freija]

... Mikä on sitten akvas kovuus aste?

Kovuus on 10 dh. Se ei mikään erityisen kova siis ole, mutta soveltuu platylle (useiden tietojen mukaan platylla pitää veden kovuus olla vähintään juuri tuo 10, joidenkin tietojen mukaan jopa vähemmänkin riittää). Ehkä platyni riemuitsisivat jos vesi olisi vielä kovempaa, mutta hyvin ovat tuossakin menestyneet.