Ristiriitaisia oppaita
Valvoja: Moderaattorit
Ristiriitaisia oppaita
Jeps. Luin kerran Markku Varjon Akvaario oppaan ja sitten jonkun ulkomaalaisen oppaan en muista enää minkä, koska siitä on jo aikaa. Nämä kaksi aivan erillaista opasta jäivät pyörimään päähäni enkä tiiä kumpaaa uskoa. Kyllä molemman näyttivät ihan järkeviltä , mutta toinen sanoo esim. vettä pitää kypsyttää pari viikkoa toinen suosittelee neljää? Onko teillä käynyt näin?
Mulla on parhaillaan Markku Varjon Akvaario-opas lainassa kirjastosta ja kummastelen sitä eriävää tietoa mitä se sisältää esim. altaan pystyttämisestä ja kalojen kotiuttamisesta ja oikeastaan lähes kaikesta verrattuna esimerkiksi täällä AW:ssä kokeneiden konkareiden neuvoihin ja juttuihin. Ja taidan jatkossakin uskoa AW:läisiä ennemmin kuin sitä kirjasta. Homma on toiminut niin hyvin täältä saaduilla ohjeilla 

-
- Advanced Member
- Viestit: 1892
- Liittynyt: 17:48, 20.11.2001
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lempäälä
Avokin kanssa tuossa viikonloppuna juuri puhuttiin, että jos pari vuotta sitten vielä UV-C sterilisaattoriinkin suhtauduttiin hyvin varauksellisesti, niin nykyään tuntuu käsitys olevan, että ainakaan siitä ei ole mitään haittaa. Tuntuu olevan nämä akvaarion hoito opit kovin muuttuvaa tietoa.
Kaikki eivät ehkä tiedä: Ctrl pohjassa vierittää hiiren rullaa, niin saa zoomattua kuvia jos ei muuten. Jean Subuffet: "For me, insanity is super sanity. The normal is psychotic. Normal means lack of imagination, lack of creativity"
-
- Junior Member
- Viestit: 108
- Liittynyt: 17:08, 18.02.2004
Pitää myös muistaa, että tapoja kypsyttää allas on monia. Tällä palstalla taitavat ihmiset suosia eniten tuota kalatonta kypsytystä. Kuitenkin uskoisin että 85% suomalaisista kypsyttää nk. kalallisella kypsytyksellä. 10% sillä vanhalla, allas viikon vedellä täytettynä ja sit humsp, kalat sekaan. Eli toi loppu 5% kypsyttää kalattomana.
-
- Elite Member
- Viestit: 6704
- Liittynyt: 01:32, 06.06.2004
- Akvaarioseurat: LAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Karhula (Kotka)
- Viesti:
Ennemminkin 99% kalallisena ja 1% kalattomana, ja tuosta 99%:sta 99% ei edes tiedä mikä on kypsytysMoonwalker kirjoitti:Kuitenkin uskoisin että 85% suomalaisista kypsyttää nk. kalallisella kypsytyksellä. 10% sillä vanhalla, allas viikon vedellä täytettynä ja sit humsp, kalat sekaan. Eli toi loppu 5% kypsyttää kalattomana.

1-2-3 sydäntä särkyy , vielä löytyy se joka ehjänä säilyy
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
-
- Junior Member
- Viestit: 108
- Liittynyt: 17:08, 18.02.2004
Valitettavasti monia kirjoja ja lehtiä vaivaa sama tauti: Eivät voi juuri kirjoittaa aiheesta, joka vie sponsorilta tulot. Olisi aika hassu tilanne, jossa lehden sivulla mainostetaan bakteerivalmistetta X ja viereisellä sivulla X teilataan täysin turhana. Mahtaisiko seuraavassa lehdessä/kirjassa olla enää firman mainoksia, joka tuottaa tuotetta X?
Lisäksi monissa kirjoissa referoidaan suoraan toisia kirjoja - ovat kuin toistensa kopioita. Eräskin ulkomaalainen kirjailija kirjoittaa akvaarioista, koirista, hevosista... Miten hänellä riittää hoitaa kaikkia ja tutustua niihin syvällisesti? Toisin sanoen, missä määrin voidaan luottaa kirjoittajan tietoon soveltaa referoitua tai omaa tietämystä?
Kannattaa tutustua myös netin tietolähteisiin kuin pelkästään kirjallisuuden.
Lisäksi monissa kirjoissa referoidaan suoraan toisia kirjoja - ovat kuin toistensa kopioita. Eräskin ulkomaalainen kirjailija kirjoittaa akvaarioista, koirista, hevosista... Miten hänellä riittää hoitaa kaikkia ja tutustua niihin syvällisesti? Toisin sanoen, missä määrin voidaan luottaa kirjoittajan tietoon soveltaa referoitua tai omaa tietämystä?
Kannattaa tutustua myös netin tietolähteisiin kuin pelkästään kirjallisuuden.
-
- Starting Member
- Viestit: 15
- Liittynyt: 22:39, 11.09.2005
- Paikkakunta: Hyvinkää
Ja minä kun pidin törkeänä että Sera-oppaassa kehotettiin laittamaan neontetroja ja platyjä samaan akvaan.
Samaisessa oppaassa jota akvaarioliikkeissä jaellaan sanotaan myös että akvaarioon voi laittaa sentin kalaa per litra systeemillä kaloja. En silti laittaisi 60 senttiseksi kasvavaa kalaa 60 litran akvaan... Tai kahta 30 senttistä... Täältä tuntuu löytyvän ne parhaat neuvot! 


Onhan noita vanhoja kirjoja joskus ihan hauskaa lukea, ne kalajen litra vaatimukset on järkyttävän pieniä. Onhan se ikävää että moni harrastuksen aloittava juuri näihin kirjoihin tarttuu ja miksei uskoisikaan kirjoitettua tietoa... Myös vanhoissa akvaariolehdissä on todella kalseita juttuja ja neuvoja.
Vaan johdetaan niitä aloittelijoita muuallakin kuin kirjoissa harhaan. Eräässä paikallisessa akvaarioliikkeessä on iso juliste johon on kirjoitettu aloittelijalle sopiva kalasto noin 100 litraiseen akvaarioon ja se meni suunnilleen näin:
Parvi tetroja (esim neon)
Toinen parvi esim platyjä
rihmakala pari (esim. kääpiö- tai helmirihmoja)
2-4 monnista
ja olikohan vielä partis päälle...
Joku päivä minä sen julisteen sieltä vielä alas revin, vahingossa tietenkin...
Vaan johdetaan niitä aloittelijoita muuallakin kuin kirjoissa harhaan. Eräässä paikallisessa akvaarioliikkeessä on iso juliste johon on kirjoitettu aloittelijalle sopiva kalasto noin 100 litraiseen akvaarioon ja se meni suunnilleen näin:
Parvi tetroja (esim neon)
Toinen parvi esim platyjä
rihmakala pari (esim. kääpiö- tai helmirihmoja)
2-4 monnista
ja olikohan vielä partis päälle...
Joku päivä minä sen julisteen sieltä vielä alas revin, vahingossa tietenkin...

-
- Junior Member
- Viestit: 108
- Liittynyt: 17:08, 18.02.2004
Valmistajien "propakanda" opuksista en ota kantaa, mutta kirjallisuuteen kylläkin.
Viimeaikoina ei pahemmin suomenkielisiä kirjoja ole ilmestynyt. Jokunen vuosi sitten ilmestyi yksi ihan asiallinen opus. En ainakaan kovin paljoa virheitä siitä löytänyt kun en edes kirjan nimeä muista:)
Ulkolaiset kirjat onkin sitten luku sinänsä. Kääntäjinä toimivat ihmiset, joiden mielestä kaikki punaiset kalat on niitä kultakaloja joita pidetään niissä purkeissa. Tämähän tarkoittaa sitä, että jokin sana, joka akvaariokielessä tarkoittaa jotain aivan muuta kuin yleiskielessä käännetään sille yleiskielelle. Tällöin lauseen merkitys saattaa muuttua täysin radikaalisti.
Viimeaikoina ei pahemmin suomenkielisiä kirjoja ole ilmestynyt. Jokunen vuosi sitten ilmestyi yksi ihan asiallinen opus. En ainakaan kovin paljoa virheitä siitä löytänyt kun en edes kirjan nimeä muista:)
Ulkolaiset kirjat onkin sitten luku sinänsä. Kääntäjinä toimivat ihmiset, joiden mielestä kaikki punaiset kalat on niitä kultakaloja joita pidetään niissä purkeissa. Tämähän tarkoittaa sitä, että jokin sana, joka akvaariokielessä tarkoittaa jotain aivan muuta kuin yleiskielessä käännetään sille yleiskielelle. Tällöin lauseen merkitys saattaa muuttua täysin radikaalisti.
Ihan ensimmäinen akvaarion sielunelämää käsittelevä kirja minkä luin oli Markku Varjon Akvaario-opas. Ihan hienosti sillä alkuun pääsi. Sitten bongasin huuto.netistä Akvaario-cd:n jonka avulla opiskelin hieman lisää.
Sitten mieheni toi jenkkilästä tuliaisiksi "Focus on freshwater aquarium fish". Kauniisti kuvitettu, mutta siinäpä se. Toinen kirja taas oli "The Marine Aquarium Problem Solver" jolla taas en tee mitään kun en meripuolta harrasta ollenkaan. Ehdoton suosikkini kirjoista on 100 akvaariokasvia.
Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että kirjat saavat riittää. Netistä saan tarvitsemani tiedon, mutta ihan hyvä pohja kirjat olivat ja ovat edelleen. Jos joskus tuo Jarvij:n sivusto kääntyisi kovakantiseksi niin sen varmaan kuitenkin ostaisin. Näin ei varmaan tule käymään, mutta saahan sitä haaveilla.
Sitten mieheni toi jenkkilästä tuliaisiksi "Focus on freshwater aquarium fish". Kauniisti kuvitettu, mutta siinäpä se. Toinen kirja taas oli "The Marine Aquarium Problem Solver" jolla taas en tee mitään kun en meripuolta harrasta ollenkaan. Ehdoton suosikkini kirjoista on 100 akvaariokasvia.
Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että kirjat saavat riittää. Netistä saan tarvitsemani tiedon, mutta ihan hyvä pohja kirjat olivat ja ovat edelleen. Jos joskus tuo Jarvij:n sivusto kääntyisi kovakantiseksi niin sen varmaan kuitenkin ostaisin. Näin ei varmaan tule käymään, mutta saahan sitä haaveilla.
Järjetöntä elää niin järkevästi että kaduttaa.
-
- Junior Member
- Viestit: 108
- Liittynyt: 17:08, 18.02.2004
Hyvä idea toi kovakantisuus!
Mutta se opus pitäisi sitten kirjastossa sijoittaa varmaan osastolle "akateemisen koulutuksen saaneet"
Ei sitä aloittelijan luettavaks ainakaan voi antaa. Tai voi, mut sen jälkeen se ei enää oo alottelija vaan hankkii sittenkin sen koiran, ku se on niin paljon helppohoitosempi 
Mutta se opus pitäisi sitten kirjastossa sijoittaa varmaan osastolle "akateemisen koulutuksen saaneet"


Itse törmäsin samaan ongelmaan kun hiljattain perustin 500 litraiseni. Minulla oli jo aiemminkin 128 litrainen, mutta kun aloitin uuden altaan kokonaan alusta ja vielä vanhaan verrattuna noin paljon isomman, päätin terästää muistiani kirjatiedolla. Se taisi olla virhe sillä toisistaan poikkeavat tiedot sekoittivat pään kokonaan. Seurauksena oli epätoivo, mitä pitäisi uskoa ja mitä ei.
Heitin lopulta kirjat nurkkaan ja toimin kuten olin toiminut pikkuakvaariota perustaessa. Hyvin meni kunnes aloin valitsemaan kalastoa. Kaivoin taas ne kirjat sieltä nurkasta, avasin netin ja VOI EI. Tiedot kalojen vaatimuksista, aikuiskoosta ja käyttäytymisestä ne ne vasta poikkesivatkin toisistaan. Hain tietoa netistä ja kirjoista sekä suomeksi, että englannikisi ja joka lähteessä oli hieman eri tiedot.
Ajattelin, että ei tässä oikein voi kuin kokeilla kepillä jäätä ja katsoa mitä tulee. Valitsin silmääni miellyttäviä kaloja Etelä-Amerikasta. Jonkinlaista suuntaviittaa ristiriitaisetkin tiedot antavat ja niiden perusteella tein lopulliset valintani. Pahimmat räyhäahvenet jätin omaan arvoonsa ja valitsin sinikirjoahvenet ja lehtikalat joita useimpien lähteiden mukaan voidaan pitää myös seura-akvaariossa. Nyt odotan jännityksellä kuinka suuriksi sinikirjoni kasvavat, lähteestä riippuen 10-20cm. Mielestäni aika iso haarukka
.
Heitin lopulta kirjat nurkkaan ja toimin kuten olin toiminut pikkuakvaariota perustaessa. Hyvin meni kunnes aloin valitsemaan kalastoa. Kaivoin taas ne kirjat sieltä nurkasta, avasin netin ja VOI EI. Tiedot kalojen vaatimuksista, aikuiskoosta ja käyttäytymisestä ne ne vasta poikkesivatkin toisistaan. Hain tietoa netistä ja kirjoista sekä suomeksi, että englannikisi ja joka lähteessä oli hieman eri tiedot.
Ajattelin, että ei tässä oikein voi kuin kokeilla kepillä jäätä ja katsoa mitä tulee. Valitsin silmääni miellyttäviä kaloja Etelä-Amerikasta. Jonkinlaista suuntaviittaa ristiriitaisetkin tiedot antavat ja niiden perusteella tein lopulliset valintani. Pahimmat räyhäahvenet jätin omaan arvoonsa ja valitsin sinikirjoahvenet ja lehtikalat joita useimpien lähteiden mukaan voidaan pitää myös seura-akvaariossa. Nyt odotan jännityksellä kuinka suuriksi sinikirjoni kasvavat, lähteestä riippuen 10-20cm. Mielestäni aika iso haarukka
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
I like them fresh!
-
- Junior Member
- Viestit: 136
- Liittynyt: 22:30, 23.07.2003
- Akvaarioseurat: TAY
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Raisio
Mielestäni hyvä peruskirja on kultaakin kalliimpi. Siitä voi opiskella perustiedot. Esim. vesikemian perustan voi opiskella hyvin hieman vanhemmastakin kirjallisuudesta. Kun on pohjatiedot, pystyy helpommin seulomaan netin runsaasta tietomäärästä jyvät akanoista. Netistä löytyy kuitenkin paljon muilta sivustoilta kopioituja ohjeita ilman, että sivuston pitäjällä on itsellään edes kokemusta asiasta/lajin pidosta. Näin helposti jokin virhekin kopioituu ja muuttuu jonkinnäköiseksi totuudeksi. Tällaisia bongaa joskus esim. suositelluissa vesiarvoissa, jotka poikkeavat kyseisen lajin luontaisen elinympäristön olosuhteista. Luonnollisesti suosituksissa on myös kompromissiarvoja. Ja netissä kuka tahansa voi olla asiantuntija, kirjoissa pääsääntöisesti kuitenkin on asiansa osaavat kirjoittajat. En mitenkään väheksy nettiä tiedon lähteenä, päinvastoin, mutta halusin tuoda tämän näkökulman mukaan keskusteluun.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Akvaarion peruslemia löytyy sivuiltani nopeimmin. Kirjoitan omalla nimellä ja melkoisella kokemuksella.
Jos nuo sivuni tulostaa ja sitoo yhteen sa jo melkoisen kirjan, joka on tosin syytä printata vuoden välein uudestaa, sillä korjaan ja lisään sivuja jatkuvasti.![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Jos nuo sivuni tulostaa ja sitoo yhteen sa jo melkoisen kirjan, joka on tosin syytä printata vuoden välein uudestaa, sillä korjaan ja lisään sivuja jatkuvasti.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.