Poikasaltaan nitriittiongelma

[Anii]

Nyt en tiedä mitä on tapahtunut, mutta poikasaltaassa on nitriittiä, enkä tunnu pääsevän siitä eroon.

Allas on 63 litrainen, ja siellä uiskentelee 30-40 keltakääpiöahvenen poikasta, ikää n. 5 kk. Ja ne vesiarvot:
NO2 0,6-0,2 (riippuen vedenvaihdon ajankohdasta)
NO3 10
PH 6,5
KH 3

Vedenvaihto on ollut 2 kertaa viikossa, ja tuon nitriitin havaitsemisen jälkeen kerran päivässä. Suodatin on Eheim Aquaball 2210, pohjalla on hiekkaa ja kasveja on kaikenlaisia.. ja lämpötila on 25.5.

Ilmeisesti poikasten kasvaessa ja ruokinnan lisääntyessä allas ei ole pysynyt vauhdissa mukana, mutta mitä nyt pitäisi tehdä? Tuntuu ettei tuo nitriitti vähene edes jokapäiväisellä vedenvaihdolla.

Hjälp!

[jarvij]

Väsääppä tuollainen suodatinmattosuodatin, ja kypsytä se erikseen vaikka muoviämpärissä.
http://aquahoito.info/suomi/ohjeita/sisasuod.php
http://aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php
Tuollaista suodatinta voi ammoniakin ja kalanruoan avulla pitää kypsänä vaikka jossain kaapissa tms.
On aina kypsä suodatin käytettävissä karanteeniin ja poikastaltaaseen.

[Anii]

Tuo allas oli ihan kypsä ja on ollut toiminnassa jo ennen noita poikasia. Edellinen keltakääpiöpoikasparvi oli vaan hurjasti pienempi, eikä niiden kanssa tullut mitään ongelmia. Aikuisiksi kasvoi niistä tuolla vain 6, kun mokailin itse siirtelemällä emoa ja poikasia kesken kaiken.

Allas ei siis ole otettu käyttöön kylmiltään, se on ollut toiminnassa jo vuoden.

[Hiutale]

Mulla on poikasaltaassa (80 l) päätymattosuodatin. Pienellä sisäsuodattimella kun koitin niin kuormituksen kasvaessa (iso määrä nokkiksenpoikasia) nitriittiä muodostui vedenvaihdoista huolimatta.

Nyt pidän lisäksi pääaltaassa Aquaballista ja 10 x 10 x 10 cm suodatinmattopalasta väsättyä "ruotsalaista" jatkuvasti kypsänä, joten sen voi sieltä tempaista pienempään poikas/karanteenialtaaseen jos tulee tarvis.

[Anii]

No sitten mun täytyy ilmeisesti lähteä matto-ostoksille

Tuosta mattosuodattimesta vielä..

Onko mahdollista laittaa tuonne kulmaan esimerkiksi pisaran muotoinen matto, niin että tuo vanha suodatin jää sinne sisään massoineen kunnes matto on kerännyt tarpeeksi bakteerikasvustoa itseensä? Minkä paksuinen ja kuinka tiheä mattopala olisi tuonne paras, jos sen pisaran sinne laittaisi?

[Pakke]

Onko sinulla riittävän tehokas biologinen suodatus? Elikkäs jos ei ole tarpeeksi pinta-alaa nitrifikaatiobakteereille niin eivät kerkiä hapettamaan ammoniakkia/ammoniumia nitriitiksi, ja edelleen nitraatiksi.

[Liinanen]

Minullakin odottaa 30 litrainen poikasakvaario poikasia Siinä on pieni tavallinen sisäsuodatin (hydor jotain) ja pari kasvia, ei muuta. Laitoin sinne aikoinaan ympiksi liejua vanhasta suodattimesta ja hyppysellisen hirvensarvisuolaa. Vaihdan sinne satunnaisesti vettä, välillä tuoretta ja välillä isosta akvaariosta. Kannattaisikohan sinne kuitenkin laittaa hiekkapohja varmuuden vuoksi? Olisi bakuille enemmän tarttumispintaa eikö? Nyt akva on ollut ilman hiekkaa.

[Anii]

Nitriittiongelma ratkesi.

Mattosuodatinta en saanut laitettua pystyyn, kun näistä lähistön eläinkaupoista ei sitten löytynytkään mattosuodatinmattoa . Ruokinnan vähentäminen auttoi, tai oikeastaan sen muuttaminen.

Ahvenaiset kun pulauttelivat hiutaleruuan pölynä kiduksistaan ulos, sitä ylimääräistä ruokaa kertyi vauhdilla ihan muualle kuin kasvavien ahvenaisten mahaan. Pakastetoukilla ruokkimalla kaikki ruoka katoaa mahaan . 1-2 viherpitoista pohjatablettia viikossa ja päivittäin muuten pelkkää pakastetoukkaa, niin johan arvot normalisoituivat ja kalaset taas kasvavat. Niin pienestä se voi joskus olla kiinni

[111na]

Ravintoainetaulukosta saa käsitystä erilaisten syötävien valkuaisainepitoisuudesta, mikä on ratkaisevassa asemassa akvaarion typen muodostuksessa. Tuoreessa on aina paljon vettä ja eikä tuoreista taida löytyä lähellekään niin tujua tavaraa kuin kuivatuista. Verrataan vaikka katkaravun pyrstöä hiutaleruokaan - en suoraan muista mutta luvut saattoivat olla luokkaa 15 ja 50 %. Ja katkarapu sijoittuu vieläpä sinne tuhdimpaan joukkoon.

[Anii]

^ varmasti noin onkin. Hiutaleruokaa annoin huomattavasti vähemmän kuin pakasteruokaa, ja kalat käyttävät pakasteruuan tarkemmin kuin hiutaleet, joten sitä ylimääräistä proteiinia tosiaan kulkeutuu akvaarioon huomattavasti vähemmän.

[111na]

Jep sillä tarkkaan syömisellä on merkitystä koska kalan kasvuun sitoutuu typpeä. Hyvin kasvavilla poikasilla todennäköisesti suhteessa eniten.

Toisaalta akvaario hakee aina tasapainoa ja muutokset tapahtuvat viiveellä. Voi olla ettei mitään nitriittiä näkyisi enää vaikka ruokkisit entiseen malliin. Melko todennäköisestikin sanoisin, ellei nyt sitten kalamäärä ole suhteeton ja biologinen suodatus oikein huono.

[Anii]

^ No kalamäärähän on suhteeton, kun ajattelee että 63-litraisessa kasvaa n. 40 keltakääpiöahventa, jotka ovat kohta myynti-ikäisiä. Mitään ongelmia ei ollut silloin kun kalanpoikaset olivat vielä pieniä, mutta tuossa koossa allas on ihan selvästi riittämätön. Onneksi pääsevät pian pois uusiin koteihin