Nitraatti nollassa, mikä avuksi?
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Nitraatti nollassa, mikä avuksi?
Terve. Ongelma seuraava:
Akva perustettu n. 2kk sitten kypsytetty reilulla ympillä ja ruokinnalla. Nitriitti piikkiä ei keritty huomaamaan. Nitraatit nousivat n. 20:neen. Kalat purkkiin parin viikon jälkeen.
Tästä viikko eteenpäin iski vihersamennus, joka ei tunnu taittuvan vieläkään.
On kokeiltu kaikkea muuta paitsi täydellistä pimennystä. On pidetty paastoa, ruokittu reilusti, vaihdettu vettä, lannoitettu PMDD:llä, oltu lannoittamatta jne.
Silti: reilu viikko vaihtamatta vettä ja testit näyttää: Nitraatti 0. Niin samalla testasin nitriitinkin joka oli nollassa. Testeinä Seran tippatestit. Vesijohtovedessä näkyy hiven nitriittiä.
Muuta purkista:
250L
vedenvaihdot n. 40% vko
kalasto 2xHeros sp. Tapajos, 2xKyhmytonkija
lämpötila 24-26 astetta.
Akva perustettu n. 2kk sitten kypsytetty reilulla ympillä ja ruokinnalla. Nitriitti piikkiä ei keritty huomaamaan. Nitraatit nousivat n. 20:neen. Kalat purkkiin parin viikon jälkeen.
Tästä viikko eteenpäin iski vihersamennus, joka ei tunnu taittuvan vieläkään.
On kokeiltu kaikkea muuta paitsi täydellistä pimennystä. On pidetty paastoa, ruokittu reilusti, vaihdettu vettä, lannoitettu PMDD:llä, oltu lannoittamatta jne.
Silti: reilu viikko vaihtamatta vettä ja testit näyttää: Nitraatti 0. Niin samalla testasin nitriitinkin joka oli nollassa. Testeinä Seran tippatestit. Vesijohtovedessä näkyy hiven nitriittiä.
Muuta purkista:
250L
vedenvaihdot n. 40% vko
kalasto 2xHeros sp. Tapajos, 2xKyhmytonkija
lämpötila 24-26 astetta.
-
- Junior Member
- Viestit: 227
- Liittynyt: 00:29, 24.07.2004
- Paikkakunta: Perniö
Jos nitraatti tosiaan on nollilla, hommaa kaliumnitraattia ja pääset eroon vihersamennuksesta.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=46559
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=46559
Kukaan? Siis jotkut maatalousliikkeet vai ihan apteekitkin? Onhan apteekeissa paljon herkempiäki aineita kuin KNO3. Eri asia, myyvätkö kaikille pomminikkareille sitten... Nykyäänhän kaikki rakentelevat pommeja, jotka apteekista jotain kemikaalia kysyvät - hyvä, että salmiakkiaan saa ilman kuulustelu...JyriT kirjoitti:Heh.. n. 20 puhelun jälkeen menetin toivon tuon kaliumnitraatin kanssa. Eivät tahdo myydä sitä mistään. Kukaan kun ei hapettavaa tahdo varastoida. Yksi kauppias ehdotti jos vaikka lavallinen niin sitten.. Ken ylimääräistä omistaa, YV:llä voipi lähestyä..
Pitäisi laittaa vissiin vanha mummo asialle hakemaan kemikaaleja apteekista - tosin siltäkin varmaan kysyttäisiin "Ethän sitten aio pommia rakentaa?"
Linkistä löytyy juttua vihersamennuksesta ja tavoista hoitaa - myös kaliumnitraatilla & seuraamalla annettuja linkkejä löytää sille myyjän
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... highlight=
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... highlight=
Kekkilän kukkasipulilannosta olen menestyksellä käyttänyt jo puolen vuoden ajan. Mullakin oli nitraatit nollilla ja ongelmia tuli sitä myöten, kun mm. sinilevät alkoivat kasvaa. Kukkasipulilannoksen jälkeen tilanne on huomattavasti paranntunut eikä sinilevää ole sen koommin näkynyt missään. Teen näin: Mulla 500-litrainen allas ja joka vedenvaihdon jälkeen laitan sisäsuodattimen putsauksen yhteydessä sinne n. teelusikallisen lannoitetta. Liukenee hitaasti ja NO3 pysyy 1-2 viikkoa koko ajan siinä 10-20 mg/l. Suosittelen!
Miten ihmeessä te tuon teette? Itse kun laitoin teelusikallisen kekkilää ulkosuodattimeen, se ei vaikuttanut mitään. Seuraavana päivänä lisäsin taas uudelleen ja seuraavana taas uudelleen. Ei mitään vaikutusta pariin viikkoon... kunnes sitten se alkoi kohota kohti taivaita Kaliumnitraatti vaikuttaa heti ja siinä on vielä se kalium mukana, joka on myöskin hyvin tärkeä kasviravinne ja auttaa vihersamennuksen nujertamisessa.pkejo kirjoitti:...joka vedenvaihdon jälkeen laitan sisäsuodattimen putsauksen yhteydessä sinne n. teelusikallisen lannoitetta. Liukenee hitaasti ja NO3 pysyy 1-2 viikkoa koko ajan siinä 10-20 mg/l. Suosittelen!
-
- Member
- Viestit: 480
- Liittynyt: 15:32, 06.04.2005
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Vantaa
Kekkilän sivu [http://www.kekkila.fi] antaa koostumukseksi:VilleJ kirjoitti:Mitenkäs mahtaa olla tuon kukkasipulannoituksen fosfori osuus?
Tyyppinimi Hidasliukoinen typpilannoite, N 38
Ravinnesisältö Kokonaistyppi (N) 38,0 %
vesiliukoinen typpi 12,5 %
ureatyppi 4,0 %
Tilavuus 0,2 kg
Kivaa ainetta , taidanmpa ostaa vähäsen käpypalmuille...
"Violence is the last refuge of the incompetent" - Isaac Asimov
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 5&start=30
Siellä on Kekkilän Kukkasipulilannoitteesta juttua. Sen ureasta syntyy ammoniumia ja sitä myöten normaalilla tavalla nitraattia.
Siellä on Kekkilän Kukkasipulilannoitteesta juttua. Sen ureasta syntyy ammoniumia ja sitä myöten normaalilla tavalla nitraattia.
No siinäpä se, mutta se siis auttaa. Ei kannata odottaa pikavaikutusta. Linkissä edellä on joitain huomioita.sani kirjoitti: Itse kun laitoin teelusikallisen kekkilää ulkosuodattimeen, se ei vaikuttanut mitään. Seuraavana päivänä lisäsin taas uudelleen ja seuraavana taas uudelleen. Ei mitään vaikutusta pariin viikkoon... kunnes sitten se alkoi kohota kohti taivaita
Vihersamennuksesta en tiedä mitään, mutta kaliumnitraatti on kyllä kätevää ja tuo Kekkiläpurkki on jäänyt odottamaan ehkä niitä sipuleita sitten.sani kirjoitti: Kaliumnitraatti vaikuttaa heti ja siinä on vielä se kalium mukana, joka on myöskin hyvin tärkeä kasviravinne ja auttaa vihersamennuksen nujertamisessa.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Minulta on tuollainen pähkäily jäänut huomaamatta. Mihin nitraatin "syöminen" perustuu tai siis millaiseksi liukenemattomaksi yhdisteeksi se sitoutuu? Hapellisessa ympäristössä se tuskin pelkistyy nitriitiksi tai jopa typeksi?
Mistä suuri määrä aktiivilietettä tulee mattoon jo sen perustamisvaiheessa? Jotain mistä en ole tietoinen.
Mistä suuri määrä aktiivilietettä tulee mattoon jo sen perustamisvaiheessa? Jotain mistä en ole tietoinen.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Kypsytit akvaarion reilulla ympillä ja ruokinnalla. Nitraatti nousi jopa 20 mg/l.
Mikäli lisäsit edes muutaman kerran tuon 5 mg/l ammoniumia, olisi nitraattia pitänyt muodostua huomattavasti enemmän. Täysin kypsymätän matto ei mitenkään voi muuttaa nitraattia liukenemattomaan muotoon.
Muutoinhan tuota käytettäisiin laajassa mitassa yhdyskuntajätteiden typenpoistoon.
Mikäli lisäsit edes muutaman kerran tuon 5 mg/l ammoniumia, olisi nitraattia pitänyt muodostua huomattavasti enemmän. Täysin kypsymätän matto ei mitenkään voi muuttaa nitraattia liukenemattomaan muotoon.
Muutoinhan tuota käytettäisiin laajassa mitassa yhdyskuntajätteiden typenpoistoon.
250L
vedenvaihdot n. 40% vko
kalasto 2xHeros sp. Tapajos, 2xKyhmytonkija
Siinähän se vastaus piilee, miksi nitraattia ei näy. Kyse on kuormituksesta vesimäärää kohti vedenvaihtoineen. Miten ruokit?
(+ mahdollisine typensitoutumisineen kasveihin, leviin. + hiekassa tai muussa tapahtuviin denitrifikaatio prosesseihin. Nämä plussat ehkä marginaalisia tai epätodennäköisiä, mutta näitä voi pähkäillä. =)
vedenvaihdot n. 40% vko
kalasto 2xHeros sp. Tapajos, 2xKyhmytonkija
Siinähän se vastaus piilee, miksi nitraattia ei näy. Kyse on kuormituksesta vesimäärää kohti vedenvaihtoineen. Miten ruokit?
(+ mahdollisine typensitoutumisineen kasveihin, leviin. + hiekassa tai muussa tapahtuviin denitrifikaatio prosesseihin. Nämä plussat ehkä marginaalisia tai epätodennäköisiä, mutta näitä voi pähkäillä. =)
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 2&start=30jarvij kirjoitti:Minulta on tuollainen pähkäily jäänut huomaamatta. Mihin nitraatin "syöminen" perustuu tai siis millaiseksi liukenemattomaksi yhdisteeksi se sitoutuu? Hapellisessa ympäristössä se tuskin pelkistyy nitriitiksi tai jopa typeksi?
Mistä suuri määrä aktiivilietettä tulee mattoon jo sen perustamisvaiheessa? Jotain mistä en ole tietoinen.
Itsehän kirjoitit, että mattosuodattimen nitraattia poistava vaikutus kypsymisvaiheessa saattaisi johtua aktiivilietteen ja bakteerien kehittymisestä.
Okei, kirjoitin väärin että suodattimet joissa on, olisi pitänyt kirjoittaa on kehittymässä.
Kirjoitin tuolloin tammikuun lopussa lisänneeni 20 litraa allassubstraattia ala-altaaseen. Itse asiassa meni puoli vuotta ennenkuin allas "toipui" ja saavutti uudelleen tasapainonsa.
/jari
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Jaaha, tuota en tullut huomanneeksi, sorry. Nimittäin toki typpeä ja muitakin ravinteita sitoutuu kasvavaan bakteeri- ja pieneläinmassaan niiden soluihin. Näin käy toki sekä pohjassa että kaikissa biologisissa suodattimissa. Eri asia on sitten, miten paljon? Kasvisolukot ovat suureksi osaksi selluloosaa, jossa ei typpeä juuri ole, mutta bakteerit ja pieneliöt?
Siksikin siis ammoniumin ja kalaruoan kypsytysvaiheessa tulee olla sen verran runsasta, jotta tuo biologisesti sitoutuva aines korvataan.
Kypsästä mattosuodattimesta sitten vapautuu noin samanverran kuin siihen sitoutuu, koska aktiivilietteen määräkään ei rajattomasti kasva. Osa siitä hajoaa jatkuvasti liukoiseksi, ja poistuu veden vaihdoissa
Siksikin siis ammoniumin ja kalaruoan kypsytysvaiheessa tulee olla sen verran runsasta, jotta tuo biologisesti sitoutuva aines korvataan.
Kypsästä mattosuodattimesta sitten vapautuu noin samanverran kuin siihen sitoutuu, koska aktiivilietteen määräkään ei rajattomasti kasva. Osa siitä hajoaa jatkuvasti liukoiseksi, ja poistuu veden vaihdoissa