Isommat ahvenet

[jkw]

Olen tässä harkinnut jos luopuisi kiekoista ja perustaisi altaan jollekin muulle ahvenelle. Isot kiinnostaisi, mutta en sen kummemmin vielä perehtynyt lajeihin ja muuhunkaan. Mietintä asteella vasta. Altaalla kokoa 720L.
Onkohan kenelläkään kokemusta mattosuodattimesta isompien ahventen altaassa. Kiinnostaisi kumminkin saada letkut ja muut piiloon. Ylipäänsäkin jos joltain löytyy kuvia tai linkkejä ahvenaltaista miten sisustettu niin vinkkiä tulemaan. Ja onko näin, että kasvit voi melkeinpä unohtaa ahventen kanssa?
Haku toiminnolla olenkin jo jotain löytänyt mutta ainahan sitä lisää tahtoo. Kokemuksiaan eri lajeista ja niiden mahdollisista allaskumppaneista saa laittaa vaikka yv:nä.

[Danny]

Mikä on iso? Riittääkö turkoosikirjoahvenuroksen maksimi 25 cm?

...Ei kasveja nyt ihan välttämätöntä ole unohtaa. Mulla on tällä hetkellä turkoosikirjoahvenia + sekalainen seurakunta muita. Turkoosit eivät ihan hirveästi revi kasveja - vähän näykkivät ja mussuttavat. Kaivuukin on jäänyt aika vähäiseksi kun olen saanut rakennettua suojaisan piilon kivistä ja ruusumiekasta, johon tykkäävät kutea ja jossa voivat vähän kuoppaa kaivaa. Eli eivät ole kasvit juuri nousseet pohjastakaan. Miekkakasveilla toisaalta on laaja juuristo pitämässä niitä ankkuroituneena...

Sen verran kuitenkin repivät etteivät kasvit ihan kaikkein kauneimpia ole, mutta eivät missään nimessä ole lähellä kuolemista... tai no, paitsi Anubiaat... Kun mulle nyt ovat nousseet nuo miekkakasvit keskiöön tulisuun sukulaisten, ts. Thorichthys-suvun ahventen ohella niin olen valmis luopumaan turkooseistani... (1 uros, 2 naarasta). Ei ketään kiinnostaisi?

Mulla on matto (pisaramalli) ja en ole oikein tyytyväinen. Pitäisi olla vähintään sisäsuodatin roskia keräämässä sen lisäksi. Varsinkin kun on 4 partamonniakin tuolla jätöksiä tuottamassa hiekkapohjalle, johon kakka ei katoa... Vesiarvot kyllä ovat pysyneet kunnossa, tosin mulla nyt onkin paljon kasveja ja aika vähän kaloja...

[jkw]

Oskareista tykkäisin mutta ne kasvit.. Olisikohan näistä vaihtoehdoista,( ja allas siis 720L 200*60*60) turkoosikirjoahven, timanttitonkija,punaevätonkija,rio tapajosin "red head", smaragdikirjoahven.
Entä menisikö noista jokin/jotkut keskenään?
Tällähetkellä altaassa myös neljä neitotonkijaa,vihermonnisia 15kpl ja plekot L-177, L-015, topaasi ja piikkipyrstöpleko. Mitenkäs nämä edellä mainittujen kanssa?

[Danny]

Vaikka en olekaan harrastanut noita tonkijoita, niin sanoisin että noitten olemassa olevien kalojesi kanssa voisivat mennä näistä jotkut. Turkooseja en laittaisi niiden kanssa (vesiarvotoiveet erilaiset). Smaragdeista tulee isoja, mutta ymmärtääkseni ovat rauhallisia... No, joku joka paremmin tietää asioista kertokoon enemmän.

[Valmont]

yksi hyvä, iso tonkija on helmiäistonkija, Geophagus brasiliensis
kokoa tuleepi 20+ cm ja minulla ovat ainakin todella kasviystävällisiä.

Tässä hyvä artikkeli niistä suosittelen, itselläni on näitä 6 kpl. Kunhan pariskunta löytyy niin muutama saapi poistua tieltä.

[Danny]

Noista G. brasiliensikseistähän on vielä olemassa se upean punainen luonnonmuotokin olemassa. Ne olisivatkin mahtavia! Mutta eikös se vähän ole kaikkien tonkijoiden kanssa mahdollinen ongelma (ja muidenkin affenten kanssa tietysti!), että kun kutukuoppaa/ poikashautomoa kaivetaan niin kasvit voivat nousta pintaan...

[Valmont]

Noista G. brasiliensikseistähän on vielä olemassa se upean punainen luonnonmuotokin olemassa. Ne olisivatkin mahtavia! Mutta eikös se vähän ole kaikkien tonkijoiden kanssa mahdollinen ongelma (ja muidenkin affenten kanssa tietysti!), että kun kutukuoppaa/ poikashautomoa kaivetaan niin kasvit voivat nousta pintaan...

Jeps.. meillä eivät ole pahasti kaivelleet, ovat kohtuu nuoria vielä.

En ole kuullukkaan tuosta punertavasta luonnonmuodosta, millainen se on tarkemmin..

[Danny]

Ainakin olen kuvitellut että se olisi luonnonmuoto... ja nimikin muistui:
Geophagus sp. 'Bahia red'. On tullut kuolattua kuvia muutaman kerran
1, 2

Ei nyt löydy juuri sitä sivua, missä olivat ihan kirkkaanpunaisia kuten punatimanttiahvenet!

Ai se onkin siirretty (ehkä) Gymnogeophaguksiin...

Vaatimukset lienevät kuitenkin samat kuin helmiäistonkijalla...

[crisse_83]

Hennompivartiset katkottiin ainakin meillä silpuksi Geophagus surinamensis- Punaevätonkijoiden toimesta. Kasvien juurien päälle kannattaa sijoittaa hiekan alle suuria kiviä ja tehdä peinemmillä kivillä kaivaminen tyvestä mahdottomaksi. Näin sai ainakin meillä loppujen lopuksi jättiläismiekka, ruusumiekka ja ludwigia rebens rubin olla rauhassa.

[Save]

En nyt haluaisi maalata piruja seinille, mutta... Helmiäistonkijat saattavat olla aika äksyjä tapauksia enkä suosittelisi niitä kovin herkkien kalojen kavereiksi. Minulla oli pariskunta aikoinaan 576-litraisessa mutta jouduin luopumaan siitä sillä kalat kiusasivat armottomasti seepratonkijoita (jotka olivat helmiäisten kanssa suunnilleen samankokoisia noihin aikoihin). Osittain ärhäkkyys johtui varmasti siitä, että kalat olivat kutupuuhissa hyvin usein. Kolmasosa altaasta oli pelkkää monttua kalojen kaivelun ansiosta.

Isoimmista (tai keskikokoisista) voisin suositella vannekirjoahventa. Näitähän kutsutaan joskus kasvisilppureiksi mutta ainakin meillä kasvit ovat enimmäkseen saaneet olla rauhassa. Viihtyvät parina ja pariskunnan touhuiluja on kiva katsella. Meidän pari on usein kutuvireessä mutta poikasia ei onneksi ole tullut (en niitä kyllä kasvattaisikaan, sillä ovat sen verran isoja kaloja, että sijoittaminen on ongelma). Kutuaikana hätistelevät toki muita kaloja kuhertelupaikalta pois mutta eivät muuten kiusaa ketään. Oikein kilttejä ja kuitenkin luonteikkaita möllyköitä .

[fisukka]

Kyllä meidän Hemmo-helmiäistonkija ainakin kaivaa aivan kaiken mahdollisen ylös hiekasta, vaikka mitä temppuja yrittäisi. Meillä onkin ikuisuustaistelu sen kanssa, että kerran viikossa istutan jälleen kaikki paikalleen...ja Hemmo repii kyllä ne ylös lähes heti. Toisaalta sen pesänrakentelupuuhat ovat kyllä ihan mielettömän hienoa katseltavaa. Se kun on sellanen 30-senttinen affena, niin kun se alkaa toimeen niin siinä lentelee niin hiekat, pienemmät kivet kuin kaikki muukin.

Huono puoli on tosiaan tuo, että ajoittain se on hyvinkin äksy muille kaloille. Erityisesti se inhoaa sokkeloripsimonniamme, jota se riepottelee välillä selkäevästä Jotain pitäis tehdä... Välillä se ei ole moksiskaan muista kaloista, mutta välillä tuntuu ärsyttävän jokainen. Vaan kylläpä on uskomattoman upea otus!! Eukko sille pitäisi hankkia, liekö rauhottuisi hieman

[Danny]

Hieman epäilen sitä rauhoittumista, kun toinen sukupuoli saapuu paikalle. Sitten niitä on kaksi, jotka riepottelevat muita (kunhan ovat ensin toisiaan riepotelleet hyväksymiseen asti).
Mutta ei se ole hyvä kenenkään elää yksikseenkään.
Ehkä kannattaisi miettiä, miten saada olot rauhallisemmiksi... kenties kalaston pienoisella muutoksella... tai selkeillä tilanjakajilla/ reviirin rajaajilla ainakin... ?