Hei,
Osaatteko antaa arveluita /toimenpidesuosituksia seuraavanlaisessa tilanteessa:
Malawialtaassa 460 litraa/ noin 40 mbunaa on alkanut kaloja menehtyä. Jo kuusi kalaa on kuollut samanlaisin oirein, niin että sairastuminen tapahtuu jaksoittain. Ensin kala menettää ruokahalun, passivoituu ja kylkeen tulee pieni patti. Kaksi kaloista on kuollut ensin laihduttuaan merkittävästi. Nämä kaksi eivät kuitenkaan ole passivoituneet. Muita ulkoisia oireita ei ole, joten tuntomerkit viittaavat vahvasti malawibloatiin.
Vesiarvot ovat kohdallaan, säädetty laskurin suoloilla, johtavuus n. 260 yksikköä. Ei nitraatti/ nitriittiongelmia. Viikottaiset vedenvaihdot 1/3, ehkä muutama jäänyt syksyllä väliin. Suodatusta riittävästi, 2 päätymattoa ja eheimin proffa. Ruokana räksmiks ja erilaiset vege-hiutaleet. Tekokiviäkin jo ehdin epäillä, ne on tehty Sikadur 31:stä, jolle valmistaja ilmoittaa ns. juomavesikelpoisuuden. Jos syy olisi kivissä, tuntuisi, että liukenemisen seurauksena täytyisi olla ulkoisia kidus-, silmä tai muita oireita.
Aluksi muutama kala saattoi olla hetken huomaamattani kuolleena altaassa, mutta eilen lahtasin kaksi hyvin passiivista yksilöä. Malaweilla tuntuu olevan paha tapa hyökätä ja näykkiä heikkoja yksilöitä, joten tartuntavaara lienee ilmeinen. Tänään on yhdellä kalalla pieni patti, mutta on aktiivinen. Siirrän sen heti karanteeniin. Tein myös eilen 2/3 vedenvaihdon. Tauteja testasin altaasta reilu vuosi sitten vedenvaihdon oireiden takia, mutta EEla ei löytänyt mitään.
Ongelmia malawialtaassa (Bloat?)
Valvoja: Moderaattorit
Nyt näyttää siltä, että todennäköisin syy on kalatubi, joka odottaa vielä vahvistustaan maanantaille. Asiasta masentuneena olen lukenut kaikki keskustelut aiheesta, mutta jäin miettimään sitä tautivapaan altaan mahdollisuutta.
Voisiko joku laittaa tähän ylös relevantit JJärven artikkelit /lehdet, jossa ne ovat ilmestyneet? Samalla olisin kiitollinen kuulemaan, onko ajatus täysin mieletön suuhautojien kohdalla (kudettamiseen liittyi jotain temppuja) vai täytyykö tyytyä tubia kestäviin lajeihin. Kenties joillakin olisi myös kokemuksia, onko akvaarioliikkeiden kanssa onnistuttu sopimaan järjestelyistä, joilla tubiriskin voi minimoida.
Onneksi on kivikuoret altaassa, eikä kiinteä tausta, jos desinfioinnin joutuu jossain vaiheessa käymään läpi..
Voisiko joku laittaa tähän ylös relevantit JJärven artikkelit /lehdet, jossa ne ovat ilmestyneet? Samalla olisin kiitollinen kuulemaan, onko ajatus täysin mieletön suuhautojien kohdalla (kudettamiseen liittyi jotain temppuja) vai täytyykö tyytyä tubia kestäviin lajeihin. Kenties joillakin olisi myös kokemuksia, onko akvaarioliikkeiden kanssa onnistuttu sopimaan järjestelyistä, joilla tubiriskin voi minimoida.
Onneksi on kivikuoret altaassa, eikä kiinteä tausta, jos desinfioinnin joutuu jossain vaiheessa käymään läpi..
-
jarvij
- Elite Senior Member

- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Täällä on sivu, jossa on ohjeet kalatautien torjumiseksi:
http://www.aquahoito.info/ftb/myc_bak-f.php
Suuhautojien osalta ongelmallista on että poikaset voivat ainakin teoriassa saada kalatuberkuloositartunnan jo emon suussa, mikäli akvaariossa kyseinen bakteeri on.
http://www.aquahoito.info/ftb/myc_bak-f.php
Suuhautojien osalta ongelmallista on että poikaset voivat ainakin teoriassa saada kalatuberkuloositartunnan jo emon suussa, mikäli akvaariossa kyseinen bakteeri on.
