Miekkakasvien risteyttäminen

[Danny]

Onko kellään omia kokemuksia risteytyskokeiluista?
Mulla saattaa tulla mahdolliseksi toi kukkien ristipölytys piakkoin, jos Echinodorus 'Ozelot red' kasvattaa vanansa vedenpinnan yläpuolelle.
Kukkavanat ja kehittyvät siemenet pitäisi varmaan pitää kosteahkoina, joten ehkäpä muovipussi hupuksi voisi tuottaa toivotun tuloksen.

Onko kukaan muuten kokeillut kasvattaa miekkoja siemenistä? Luulisin että voisi toimia kostean hiekka/savi/turve-seoksen päällä kunhan taas ilmankosteus olisi tarpeeksi korkea ja valaistus runsas. Eli että ensin kasvattaisi siis ilmassa ja vasta kun poikaset olisivat hyvän kokoisia siirtäisi ne veden alle...

Olenkohan ihan hakoteillä?

[jarvij]

Siis minkä muun lajin tai muunnoksen kanssa aiot tuon risteytyksen toteuttaa.

[Danny]

Hups! Unohtui mainita tuo toinen laji: eli aaltomiekka (Echinodorus maior) kukkii tällä hetkellä, mutta saapi nähdä että kukkiiko vielä silloin kun tuo pantterimiekkakasvin (?) kukinto kenties pintaan asti pääsee. Olisipa vain jännittävää nähdä mitä voisi syntyä, jos syntyäkseen on: täplikäs aaltomiekka voisi olla hauskan näköinen...

[jarvij]

Jää mietityttämään, josko siitepölyä saisi jotenkin säilymään, kunnes jälkimmäinen laji kukkii.

[Kai]

Olen yrittänyt saada Echinodorus osiris-lajia pölyttymään mutta vielä en siinä ole onnistunut. Ongelmina ovat kukkien lyhytikäisyys sekä se ettei kukkia yhdessä kasviyksilössä ole vielä ollut kuin yksi kerrallaan avoinna. Nyt kasvi on tehnyt jo kaksi kukkavartta perätysten ja kolmas on tulossa. Ajattelin nyt laittaa kukkia jääkaappiin odottamaan seuraavien kukkien avautumista. Saattaa tuo siitepöly säilyä jääkaapissa toimintakykyisenä jonkin aikaa.

[Danny]

Samaa itsekin pohdin tuosta siitepölyn säilymisestä. Varmaankin kannattaa kokeilla jääkaappia ehkä jopa pakastinta. Voisin ehkä itsekin tehdä kokeen näin, kun tuo Ozelotin kukkavana tuntuu aika hidaskasvuiselta ja aaltomiekan vana on jo täydessä mitassaan...

Olisikohan kellään hortonomilla/ biologilla enemmän vielä tietoa tuosta siitepölyn säilyvyydestä?

[111na]

Olisikohan kellään hortonomilla/ biologilla enemmän vielä tietoa tuosta siitepölyn säilyvyydestä?

Varmasti olisi. Mutta minullakin on sen verran hortonomilta kuultua tietoa, että kukkavarren voi ottaa leikkokukaksikin ja pitää sitä hyvin tyynessä paikassa ja kerätä siitepölyä puhtaalle paperille. Ilma vie herkästi pölyn mennessään. Tai sopivassa vaiheessa voi myös leikata kukkavarren ja ripustaa se kuivumaan ylösalaisin ja keräyspaperi alle samoin. Kuivan kukan voisi ottaa mukaan ja sitä voi käyttää siveltimenä myös.

Sivellintä käytetään siis myös pölyttämiseen, otetaan yhdestä kukasta ja pannaan toiseen. Säilyvyydestä en osaa paljoa sanoa, mutta epäilisin jääkaapin olevan huono paikka kosteuden vuoksi. Jos siitepölyn saa pakattua hyvin ehkäpä sitten jopa pakastus? Mutta pöly säilynee huoneenlämmössäkin, vaikka sen fertiliteetti laskeekin ajan kanssa. Mutta niin se laskee muutoinkin säilöttäessä käytännössä. Pölytys voi kuitenkin onnistua ja on sen pienen vaivan arvoista aina kokeilla.

En todellakaan tiedä sopivatko ohjeet kuinkakin ko. kasville. Tuleeko kukista näkyvää pölyä ja missä vaiheessa. Sehän onkin tarkkaa ettei poimi kukkia liian aikaisin eikä myöhään. Hieman voi ennakoida varren leikkaamalla, kun kukka voi vielä kypsyä varren kuivuessa tai leikkokukkana hieman enemmän.

[Kai]

Kun noita Echinodoruksen kukkia on tässä tullut jonkin aikaa katseltua, olen havainnut että siitepölyä irtoaa hiukan paremmin kun kukan terälehdet ovat jo lakastuneet. Missä vaiheessa emi sitten on pölytettävissä on vielä jokseenkin arvoitus. Luulisin että heti kun kukka on auennut. Voin olla väärässäkin. Epäilisin kuitenkin että tälläkin kasvilla luonto on ajastanut kukan toiminnot siten että kasvi suosii ristipölytystä siten että heteet ja emi ovat toimintakykyisiä eri aikaan. Monilla kasveilla vaaditaan ehdoton ristipölytys, eli siitepölyn on tultava kokonaan eri kasviyksilöstä jotta pölytys onnistuisi.

Siitepölyn säilytyksestä liina on varmasti oikeassa, eli jääkaapissa on ehkä liian kosteaa; normaalit huoneolot olisivat varmasti soveliaampi paikka. Tämä minunkin olisi pitänyt (hortonomina) huomata . Kyllähän tuota siitepölyä toimitetaan joskus jopa maanosasta toiseen ihan kirjekuoressa.

[tikkuhirviö]

Siis tuota onko se kasvien risteytys todellakin noin helppoa, että otetaan vain toisesta kukasta siitepölyä ja laitetaan toiseen kukkaan? Minkälaisia rajoituksia tässä hommassa on? Eli miekkakasveja voi risteyttää miekkakasvien kanssa, mutta vaikka melalehtien kanssa eivät varmastikaan risteydy? Eli siis lähisukulaiset vain risteytyvät keskenään? Miksei näin käy luonnossa vai käykö? Vai liittyykö tämä nyt siihen, että kasvit ovat jo alunperin risteytyksiä? Jotenkin on tullut kuviteltua, ettei risteytykset onnistihan noin vain.

Olen kovasti hämmentynyt asiasta.

[Irene]

Mielenkiintoista! Siitepölyn tulisi nimenomaan pysyä kosteana jottta se tarttuu kunnolla emityynyihin ja pysyy siinä ja hedelmöittää sen kunnolla. Aaamu on siis parasta aikaa ja kun kukat ovat juuri avautuneet on niiden emit kosteimmillaan. Tuosta en tiedä kuinka hyvin keskenään risteytyvät nuo lajikkeet en myöskään tiedä niiden kotisuutta. Joten voi olla mahdotontakin, yhtenä viitteenä on se josko niiden lluonnollinen kukinta-aika on eriaikana vaikka kasvaisivat lähekkäin samoilla aluiella luonnossa. Kannatta tehdä molempiin kasveihin ristipölytys ja vielä palata takaisinkin uudestaan sivelemään kukintoja. Mutta tosiaan niiden tulisi kukkia lähes samalla ajalla.

Ainoastaan voit kokeilla aikaisempaa kukintoa pölyttäjänä ja myöhemmin kukkivaa varsinaisena siementen kasvattajana.
Pitää tosiaan aikaisemmin kukkinut vedottomassa kosteahkossa paikassa...noh akvaarion luona on se hoidettuna muutenkin eikä porottaa lampuilla siitepölyä kuivaksi.
Siementen kehittyminen kukkapohjaan saattaa viedä pitkänkin ajan ( en tunne tarkasti miekkojen tapaa ) kuihtunutta kukkaa ei sen emempää tarvitse sen jälkeen hoivata kuin tarkastella turpoaako sen pohjus mitenkään tai jäljelle jääneet osat ja olla sitten vain tarkkana koska mahdolliset siemenet olisivat valmiit. Niitäkään ei liian aikaisin sovi mennä keräämään.
Niiden käsittelystä ennen istutusta tulee sitten ottaa selvää että kuinka ne tulisi käsitellä jotta saadaan niiden horros oikein murrettua.
Onnea yritykselle ja muistahan ikertoilla kokemuksistasi, aihe on kiinnostava

[111na]

Pitää tosiaan aikaisemmin kukkinut vedottomassa kosteahkossa paikassa...noh akvaarion luona on se hoidettuna muutenkin eikä porottaa lampuilla siitepölyä kuivaksi.

Niin tämä oli ajatuksena juuri, mutta pitäisikö oksaa pitää sitten leikkokukkana, vai antaa kuivua. Sen on kuitenkin annettava kuivua pitemmässä säilytyksessä. Ja tiputtaahan se pölynsä sitten kuitenkin ja kukalla on oma lyhyt kehityskaarensa vaikkei sitä oksaa leikattaisi ollenkaan.

Akvaristin huoneilman kosteus siis kuitenkin riittäisi, kun puhutaan siitepölyn tai kukan säilyttämisestä? Tässä onnistuminen on jo muutama siemen, mutta kysymys kuinka säilyttämisessä voisi onnistua mahdollisimman hyvin taisi jäädä edelleen avoimeksi. Oikeasti kosteassa tulee sitten homehtumisen vaara ja koskiko tuo tieto kosteassa tapahtuvasta parhaasta hedelmöittymisestä sitten vain nimenomaan 'normaalia' hedelmöittymistä eikä pitkään pölyn säilyttämistä...

Kuiva ja 'kuiva' - kuivuminen ja ilmankosteus. Eikö siis toimisi paperi, johon on varissut pölyä ja kukka siihen ehkä mukaan jos siitä varisee lisää (?). Varovasti käärii pakettiin. Mitenhän sen jääkaapin kanssa? Sinnehän tulee huoneilmasta kosteutta yllin kyllin aina ovea avattaessa.

[Irene]

Aika kinkkinen on juttu. Ajattelisin kuitenkin että jos mahdollista olisi ehkä parasta toimia niin että jos ensin kukkinut kukka leikataan irti ja säilytetään vaikkapa nupullisena mutta jo selvästi terälehtien värin näkyvillä olevana leikkona vedessä ja se vietynä viileään , olisikohan tuollainen hieman kymmenen astetta molemmin puolin sopiva jolla saataisiin lisää aikaa sille että toinen valmistumassa oleva kukka ehtisi alkamaan kukintansa ja tätä leikkoa käytettäisiin sitten vain pölyttäjänä tähän kukintansa alottaneeseen kukkaan. Aika joka voidaan säilyttää leikkona tuota kukkaa olisi ehkäpä noin reilusta viikosta kahteen, arvioituna. kunhan paikka missä säilytys tapahtuu ei sisältäisi etyleeniä, eli jääkaappi ei välttämättä ole hyvä jos siellä säilytetään tuotteita jotka erittävät etyleeniä sehän edesauttaa kasvien vanhenemista ja näin ollen siis nopeuttaisi tässä tapauksessa kukintaa mikä ei ole toivottua. Leikon veden puhtaudesta tulee muistaa huolehtia säilytyksen aikana. Asiassa on kyllä mutkia joita en osaa sanoa sillä esim liian alhainenkin lämpötila saattaa estää joissakin tapauksissa kukinnan etenemisen vaikka kasvi sitten otettaisiinkin lämpimään.
Myös se vaihe jolloin kukkavanan tulee leikata on kriittinen sillä ei ole mitään tietoa tuon kyseisen kukan säilyvyydestä ja siitä kuinka hyvin se yleensä kestää tuon toimenpiteen. liian aikaisin ei kuitenkaan sitä saa leikata , muistaa että terälehtien värin tulee olla kunnolla nähtävillä niin silloin voi ainakin olla varma siitä että kukka on tarpeeksi kehittynyt.

kuivan siitepölyn säilyttäminen ei varmastikaan ole huono idea jos kukinta tosiaan tapahtuu näillä kasveilla hyvin eri aikaan. Kerätään siitepöly esim paperille jostase kaadetaan johonkin purkkiin ja säilytetään viileässä, pimeässä. Noissa oloissa kuitenkin saadaan ehkä paras mahdollinen säilyvyys. Kuivaa siitepölyä voi sitten tupsutella vaikkapa hieman veteen kostutetulla siveltimellä, vanupuikolla juuri auenneeseen kukintoon sillä jos sen emit ovat juuri tuoreat ja kosteat on kuivallakin siitepölyllä mahdollisuus takertua ja hedelmöittää se.

[Danny]

Kiitos vinkeistä!

Kyselin myös hortonomituttavalta tästä. Hän sanoi myös, että olennaista on pölyn kuivana pysyminen, koska kosteassa se turpoaa valmistautuen hedelmöittämään emin, joten se menee pahaksi jollei heti pääse toimeensa. Hänkin oli sitä mieltä että jääkaappi on liian kostea, ja kenties ei tarpeeksi kylmä. Hänen kanssaan pohdimme, että siitepölyä keräisi vaikka vanupuikkoon ja laittaisi sen imupaperissa pakastimeen.

Ongelma tuon oman miekkakasvini (aaltom.) kanssa on se, että se on jo kukinnan loppupuolella. Saa nähdä vieläkö kukkia aukeaa lisää. Se, että kyseinen kasvi avaa kukkiaan 1-3 kerrallaan (mutua) per päivä on syy siihen että en viitsisi koko kukkavanaa leikellä pois (ja mahdollisten adventiinitaimien takia). Tuon toisen, Ozelotin, kukkavana puolestaan tuntuu olevan paljon hidaskasvuisempi kuin aaltomiekan. Ehkä syy on risteytyksessä tai siinä että se on sen ensimmäinen ja kasvi on vielä melko pieni. Jollei nyt onnistu niin eiköhän noita kukkia tule jatkossa lisää...

Yksi probleemi lisäksi on se, että on vaikea tietää onko risteytetty kasvi edes alun alkaenkaan hedelmällinen. Jotkin risteykset tuppaavat olemaan mahoja.
(Ja todennäköistä on geeniteknologian myötä se, että monet risteytykset tulevat olemaan lisääntymiskyvyttömiä ihan siitä syystä ettei niitä voitaisi lisätä muuta kuin risteytyksen kehittäneen firman toimesta. Raha siis puhuu tässäkin. Tiedä sitten tuleeko tämä koskaan todeksi akvaariokasvien kohdalla, joilla ei nyt niin suuret markkinat ole verrattuna vehnään tms.)

Eri lajien väliset risteytykset ovat myös mahdollisia (siis esim. miekkakasvi + melalehti), jos käytetään kemiallisia apuja. Jos oikein muistan lukion bilsasta, niin esim. kolkisiini-niminen aine toimisi tässä. Tuloksista ei ole mitään takeita, kuten opettajani tuolloin kertoi. Ja toisaalta: miksi edes haluta tämmöistä tehdä kun paljon noita kasveja jo nyt on, ja muunnoksia/risteytyksia tulee koko ajan lisää varsinkin miekkakasvien saralla.

Kerron jatkossa, miten tällä kertaa kävi tässä omassa risteytysyrityksessäni.

[Kai]

Siis tuota onko se kasvien risteytys todellakin noin helppoa, että otetaan vain toisesta kukasta siitepölyä ja laitetaan toiseen kukkaan? Minkälaisia rajoituksia tässä hommassa on? Eli miekkakasveja voi risteyttää miekkakasvien kanssa, mutta vaikka melalehtien kanssa eivät varmastikaan risteydy? Eli siis lähisukulaiset vain risteytyvät keskenään? Miksei näin käy luonnossa vai käykö? Vai liittyykö tämä nyt siihen, että kasvit ovat jo alunperin risteytyksiä? Jotenkin on tullut kuviteltua, ettei risteytykset onnistihan noin vain.

Olen kovasti hämmentynyt asiasta.

Kyllä kasvien risteyttäminen periaatteessa on noin helppoa. Joillakin kasveilla on hieman omanlaisiaan vaatimuksia, mikä tekee hommasta sitten joskus hieman hankalampaa. Pääsääntöisesti voidaan sanoa että saman suvun sisällä olevat lajit risteävät keskenään, mutta sukujen väliset risteymät ovat harvinaisempia. Eli miekkakasvit siis risteytyvät keskenään mutta miekkakasvit ja melalehdet eivät. Luonnossa eri lajien kukinta-ajankohdat vaihtelevat ja siksi 'luonnollinen' risteytyminen on aika harvinaista.

Siitepölyn säilymisessä ja säilytysolosuhteissa on kasvikohtaisia eroja. Jotkin lajit vaativat säilytyksen jääkaappioloissa jotta siitepöly säilyisi, toisilla huonelämpö on parempi.

On aika vaikea uskoa että akvaariokasveistakin tuotettaisiin uusia lajikkeita kallimmilla menetelmillä, markkinat kun ovat kuitenkin tavanomaisempiin viljelykasveihin verrattuna melko marginaaliset. Geeniteknologiaa on toistaiseksi käytetty vasta kasveilla joiden volyymit ovat todella suuria (maissi, peruna jne.). Tuota Dannyn mainitsemaa kolkisiinia käytetään diploidien ja polyploidien kromosomistojen aikaansaamiseksi, eli ei liity ihan suoraan risteyttämiseen.

[Danny]

No pahalta näyttää että tällä kertaa ei risteytyksestä tule mitään.
Aaltomiekka ei suostu enää avaamaan kukkiaan ja Ozelotin kukkavana on tuskin kasvanut yhtään. Ihan kuin olisi niin, että keksivät mitä aion päänsä menoksi ja närkästyivät tästä.

Toivottavasti jatkossa parempi onni. Aion kerätä talteen siitepölyt kunhan niitä tulee ja kokeilla sitten oli se miten vanhaa tahansa. Yrittänyttä ei laiteta!

[Irene]

Kyllä kokeilla tosiaan kannattaa, eihän siinä mitään häviä ainoastaan voipi saada hienoja risteytyksiä

[Danny]

Edistystä kokeilussa:

Ozelot suostui vihdoin kasvattamaan toisen kukkavarren pintaan asti, ja vaikka pukkaakin adventiinitaimia niin pari kukkaakin. Sain näistä kerättyä siitepölyä. Aaltomiekka puolestaan on kasvattanut kukkavanan jo pinnan yläpuolelle, joten kohta pääsen risteytystä kokeilemaan.

Pyrin dokumentoimaan kaiken muistivihkoon (juu, koodeja olen kehitellyt), jotta voisin esim. nähdä mihin aikaan kerätty pöly toimii parhaiten mihinkin aikaan pölytettynä; säilyykö pöly paremmin kuivassa, pimeässä huoneen lämmössä vai pakastelokerossa; jne. Ensimmäinen alustava tulos kahden kukan ja yhden kasvin perusteella: siitepöly irtoaa parhaiten noin pari kolme tuntia kukan aukeamisen jälkeen.

Kahlattuani webbiä etsien tietoa miekkojen lisäämisestä ja löytämättä juurikaan vastauksia heräsi muutamia kysymyksiä teille, joilta sattuisi löytymään kirja- ja/tai kokemuksen tuomaa viisautta:

- Kauanko siemenet kypsyvät (netissä mainittiin n. kuukausi)?
- Pitääkö siemenet istuttaa heti vai pitääkö niitä käsitellä, kypsytellä? Eli säilyvyys ja itämisen stimulointi? (nettitieto: pitäisi kylvää heti, säilyvyys on huono, toisaalta joitakin pitää kylmäkäsitellä)
Olen päättänyt kylvää puolet mahdollisista siemenistä heti ja kylmäkäsitellä toisen puolen.
Tästä jatkokysymys: Kuinka pitkään kylmäkäsittelyä tekisin? Pari viikkoa kosteassa turpeessa
jääkaapissa muovipussissa?

Olen ajatellut istuttaa siemenet pesemättömään hiekkaan, jonka alla on turvetta, sellaiseen taimien kasvatukseen tarkoitettuun minikasvihuonelaatikkoon, ja kenties tavallisiin purkkeihinkin kelmun alle riippuen siitä kuinka paljon siemeniä tulee (jos tulee). Onkohan tämä hyvä idea? Muita vaihtoehtoja itselläni ei oikein ole astioissa...

- Pitäisikö mielestänne minun yrittää leikata heteet pois emokasvin kukasta ennen kuin yritän pölytystä? Ajattelin että näin voisi yrittää varmistaa sen, ettei tule itsepölytystä. Kukka varmaankin vähän kärsisi tästä, mutta kestäisi kenties sen. Ongelmana on se, ettei minulla ole kunnon luuppia eikä saksia, joten ongelmia voisi tulla – eikä tuolla akvaarion takaosassa ole niin helppo toimia. Näkökin on vähän heikonlainen...

Lisää seuraa kun uutta kerrottavaa löytyy.

Muuten, tiesittekö että Echinodorus grandiflorusta käytetään perinteisesti lääkekasvina Etelä-Amerikassa. Vesipohjainen lehtiuute kuulemma on mm. diureettista, antireumaattista ja tulehdusta poistavaa. Sitä käytetään myös raaka-aineena virvoitusjuomassa!

[m.n]

Ihan mielenkiintoisia kokeiluja. Itse uskoisin siitepölyn säilyvän kohtuullisesti kuivassa huoneilmassa tai pakastimessa. Tärkeintä siitepölyn säilömisessä olisi se, että se saadaan nopeasti jäätymään. Esim. nestetypellä jäädytys, jonka jälkeen voi säilyttää pakastimessa.
Vähän oikein hävettää kun en osaa tuohon vastata vaikka pääaineena onkin kasvifysiologia ja molekyylibiologia Kylmäkäsittelyn tarpeesta voisi saada vihiä jos selvittää kasvin luonnollisen kasvualueen vuosittaisia olosuhteita. Tosin niitäkin tietoja voi olla vaikea löytää.
ps. toivottavasti en kopioinut jo jonkun sanomaa asiaa kun luin kiireessä viestit läpi ja ohitin joitakin.

[Danny]

Satuin löytämään netistä sivut (http://www.echinodorus-online.de), jossa kerrotaan saksaksi miekkojen kasvattamisesta siemenestä. Kyseinen kirjoittaja - Curt Quester - on kasvattanut ilmeisesti vain luonnon muotoja, mutta sanoo, että tämän pitäisi toimia myös risteytyskokeiluissa. Käännän tähän vapaasti:

Siemenet ovat kypsiä muutaman viikon kuluttua pölytyksestä. Tällöin ne ovat ruskeita ja ne voidaan korjata, kun ne ovat kuivia. Niitä tulisi säilyttää ei liian lämpimässä.
Kirjoittaja lämpökäsittelee siemenet seuraavasti: Hän laittaa muutamia siemeniä ja jonkin verran akvaariovettä koeputkeen ja sulkee sen tulpalla. (Oma huomio: Tällaisena voisi toimia vaikka suljettava vesitestin mittalasi.) Sitten hän lämmittää putken veden maksimissaan 50 asteeseen 10 minuutiksi. Sen jälkeen putkea säilytetään 26-30 asteessa muutamia päiviä, joiden jälkeen ensimmäisten itujen pitäisi alkaa näkyä.

Tällöin kirjoittaja asettaa itäneet siemenet purkkeihin saviseen multaan [auf einen lehmige Bodengrund = saviselle pohjalle] ja peittää ne muutamalla millimetrillä hienoa hiekkaa. Purkkien päälle hän laittaa kelmun. Muutaman päivän päästä alkavat ensimmäiset taimet tulla esiin, kun purkkeja pidetään lämpimässä ja koko ajan kosteana. Hän koulii taimet kun ne ovat 2-3 cm kokoisia ja pitää niitä edelleen kelmulla suojattuna. Vasta kun taimet ovat vahvistuneet huomattavasti voidaan ne istuttaa akvaarioon tai paludaarioon/terraarioon. Siemenestä kasvatetut miekat ovat aikuisia vasta yli vuoden päästä!


Itse ajattelin nyt sitten kokeilla tätäkin vaihtoehtoa, jos omia siemeniä syntyy. Taidan laittaa sadon neljään osaan, joista
1 osan istutan heti käsittelemättä
1 osan lämpökäsittelen ja istutan
1 osan kylmäkäsittelen 2 kk ja istutan
1 osan kylmäkäsittelen 2 kk, lämpökäsittelen ja istutan

Jos tämä ei tunnu kovin järkevältä ratkaisulta – varsinkin tuo viimeinen neljännes mietityttää - niin sanokaa ihmeessä, etten turhaan haaskaa siemeniä!

P.S. Harmi, ettei ole mahdollisuutta nestemäisen typen käyttöön. Siinähän tosiaan siitepöly säilyisi hyvinkin. Käytetäänhän sitä ihmistenkin sukusolujen säilöntään...

[Danny]

(Monologia:)

Tänään aaltomiekka avasi ensimmäisen kukkansa puolenpäivän aikoihin. Yritin pölyttää sen pimeässä huoneenlämmössä säilyttämälläni siitepölyllä. Saa nähdä tuleeko mitään, sillä vanupuikossa ei näkynyt ollenkaan siitepölyä eikä se ollut siitä poiskaan varissut. Pakastelokerossa olevassa vanupuikossa sen sijaan näkyy selvästi keltaista pölyä.

Juttelin asiasta hortonomiystäväni kanssa ja hän epäili että siitepöly on tuhoutunut (tai sitten se on kuivunut värittömäksi). Eikä se ollut kuin 8 päivää vanhaa! Näin kuulemma käy usein, kun kyseessä ovat kukat jotka hyönteiset pölyttävät. Tällaisen siitepölyn säilyvyys on yleensä huono, ja miekkojen pääsääntöisiä pölyttäjiähän ovat hyönteiset, mm. mehiläiset. [Ks. lyhennelmä netissä. Milene Faria Vieira & Natália A. de Souza Lima 1998. Pollination of Echinodorus grandiflorus (Alismataceae).]

Siispä pakastakaa siitepöly heti, jos haluatte itse kokeilla sen säilyttämistä pölytystarkoituksiin!

Huomasin muuten, että kerätessäni ’Ozelotin’ pölyä olen ilmeisesti tullut pölyttäneeksi kukan. Jännittävää nähdä, josko siemeniä kehittyy, ovat itäviä ja syntyykö kenties jotain yllättäviä kasveja. Ystäväni sanoi, että on mahdollista, että risteytyksen pölyttäessä itsensä tuloksena on ihan muuta kuin risteymä. Alkuperäiset emokasvit saattavat tulla esiin, esimerkiksi. ’Kohta’ minulla siis saattaa olla E. x barthiita ja E. schlüteri ’Leopardia’ (= var. bicolor?)!

[Danny]

Siemeniä on tulossa!!!

Ja kolmas miekka alkoi viikko sitten kukkia, sekin...

[Kirsi]

Vaau!
Onneksi olkoon. Onnistumisen iloa parhaimmillaan.
Kyllä sä oot niiden kanssa jaksanu vääntääkin.
Sit kun sä saat jotain oikein vinkeetä aikaiseksi niin mä oon jonossa.

[Danny]

Kiitos, kiitos. Ja kumarrus.

Toivottavasti saan eden joitain siemenistä vielä itämäänkin kunhan kypsyvät...

Laputettuna on tällä hetkellä 87 aaltomiekan kukkaa. Vielä ei ole tietoa monestako tulee siemeniä, kun tässä juuri kohta poistun taas pölyttämään, mutta ilm. n. 10 ainakin on 'Ozelotilla' pölyttyneitä. Menee ensi kuuhun tuo sadonkorjuu.

Hyvässä lykyssä pitää hommata miekkakasveille oma kasvatusallas

Ei kukaan muu ole kokeilemassa risteystystä? Olisi mukava tietää, miten se sujuu.

[Danny]

Vihdoin saan vähän raportoitua risteyttämisen tuloksia...

Siemeniä tuli lopulta noin 350 kpl. Nyt ovat viimeisetkin olleet kahden kuukauden kylmäkäsittelystä jo 3 viikkoa ulkona istutettuna. Näistä kaikista 16 siementä tuli heti alussa Echinodorus ’Ozelot’ punaisen takaisin risteytyksen tuloksena. Niistä iti lopulta 6 kpl, ja hengissä on edelleen 3 (ja ½) – yksi on ollut akvaariossa jo yli viikon kuolematta. Ainakin kolmea fenotyyppiä (ilmiasua) tuli esiin.

’Ozelotin’ vanhemmathan ovat Echinodorus schlueteri ’Leopard’ ja Echinodorus x barthii, jonka vanhemmista toinen on punainen Echinodorus uruguayensis (horemanii). Ensimmäisenä itänyt taimeni osoitti punaisuutta ja uguruayensis-tendenssejä (se on tuo vain ½:ksi hengissä oleva) ja äärimmäisen huonoa kasvuintoa 3 lehden jälkeen. Loput taimista olivatkin sitten vihreitä, tosin ainakin kaksi punasteli kirkkaassa valossa. Kaikista parhain taimi kuoli pari viikkoa sitten, kuihtui pois ilman sen kummempaa syytä. Tästä pelästyneenä istutin viime viikolla parhaan jäljelle jääneistä pienempään altaaseeni. Se muistuttaa vähän uruguayensista sekin, tosin hieman oudolla tavalla... Se on tehnyt jo uuden lehdenkin, mutta ei vielä vedenalaista lehteä. Kaksi (ja ½) muuta on vielä ’labrassani’, mutta taidan nekin istuttaa piakkoin altaaseen, jos vaikka kasvaisivat siellä paremmin. Toinen on pystykasvuinen kapealehtinen ja toinen puolestaan osoittaa erikoista lättänää kasvua.

Näistä tulee kuvia, kunhan saan ladattua sivuille ja linkitettyä tänne.

Näitä taimia ei ole ihan helppo pitää hengissä kotioloissa, vaikka olenkin rakennellut ’laboratoriota’ jossa olisi mahdollisimman hyvät olot. Yksi neuvo tähän väliin: älä käytä savea kasvatusalustassa. Se tekee alustasta helposti hengittämättömän ja taimien juuret tukehtuvat. Kun vielä keksisi miten pitää levä poissa märästä kasvualustasta, niin olisi jo pitkällä...

’Ozelotin’ ja Echinodorus martii – aaltomiekan – lähes 300 siemenestä ei ole yksikään itänyt tähän päivään mennessä. Sen sijaan viime viikolla yllättäen, kun jo olin heittänyt toivoni kokonaan ja lopullisesti, oli yhden muun risteytyksen siemenistä yksi itänyt! Voi onneani! Vielä vaikuttaa hyvä kasvuiselta. Nyt jo neljättä lehteä tulossa. Kolmas lehti olikin yllättävän pyöreä. Jännittävää nähdä mitä siitä tulee jos saan pysymään hengissä!

[Danny]

Vanhemman ylpeydellä esittelen tässä näitä:

Ensimmäiset taimet 15.7.05
Oikean puoleisella oli vain sirkkalehti vasta tullut tuolloin. Vasemman puoleinen on se puoliksi hengissä oleva yksilö.
Tuolloin olivat kokoluokkaa noin 4-6 mm halkaisijoiltaan.

Noin neljä kuukautta myöhemmin:
Oikeanpuoleinen tänään 25.11.
Sen halkaisija on nyt n. 10 mm.
Tässäpä se mainitsemani pystykasvuinen taimi. Halkaisija kokoluokkaa 21-22 mm.
Ja tässä vähän yli viikon akvaariossa kasvanut taimi tänään.
Kotilosta ja Marsileasta (taustalla) näkee kokoluokan, n. 35 mm halkaisijaltaan.

Danny proudly presents:

Vähän yli viikko sitten itänyt uusi taimi 25.11.05.
Halkaisija on suunnilleen 10 mm, jonka voi yrittää todeta tuosta toisesta kuvasta. Sen yläreunassa on mittanauha (millin viivat näkyvät etäisesti).
Sama kasvi toisesta suunnasta.