ParratonMonni kirjoitti:esim. tarvitse tehdä kissan kynsien poistoleikkauksia
Toinen, Suomessa kielletty, mutta monessa muussa maassa sallittu operaatio on koiran äänijänteiden katkaisu/poisto, vai mikä se operaatio nyt tarkalleen ottaen onkaan. Estää koiraa haukkumasta, tai oikeastaan kyllä se koira vielä haukkua voi, mutta ääntä ei tule kuin pieni pihaus/vinkaus.
Minulla on avokkini kautta tuttuja Singaporessa ja heillä on pieni sekarotuinen koira, Banjo, jolle he teettivät kyseisen operaation. Arvatkaa purnasinko asian kuultuani tästä avokkiparalle?
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Avokki-Raukka oli vieläpä aivan syytön tapahtuneeseen. Tutuille itselleen en kuitenkaan viitsinyt alkaa esitelmöimään oikeastaan mitään, sillä kyseessä on sen maan lainsäädännön mukaan ihan laillinen toimenpide, ja totesin myös, ettei asia moraalittomuus tässä tapauksessa ollut ihan tuosta vaan selvä juttu. Banjo on nimittäin rescue koira, eli perhe on hakenut sen jostain rankkurilta tai eläinsuojeluyhdistykseltä, tai mikä asianomainen taho nyt Singaporessa onkin. Aivan ihana pikkuotus muuten, sellainen villakoiraa ja maltankoiraa sisältävä energinen karvakasa.

Mutta todella vallaton ja sanoisinpa ettei sitä ole juurikaan koulutettu. No, ongelmaksi muodostui tietysti se, että pikkukoira haukkui ja haukkui ja vaikka asuvatkin omakotitalossa, niin jossain vaiheessa naapurit valittivat. (Jollen nyt aivan väärin muista, niin Banjo joutui kiertoon nimenomaan tuon haukkumisensa vuoksi.) Vaihtoehdoiksi jäi sitten joko koiran lopettaminen tai "debarking" eli tuo leikkaus.... No jaa, itse olisin nähnyt tuossa myös vaihtoehdoksi koiran kouluttamisen, sillä Banjo ei vaikuta mitenkään tyhmältä. Mutta ilmeisesti koiran kouluttaminen olisi ollut liian vaativaa tai jotain, ja koska eivät halunneet koiraa lopettaa, se menetti äänensä. Ihmettelen kyllä miksi otuksen ylipäätään ottivat, jos eivät sitä viitsi tavoille kouluttaa, mutta ehkä heitäkin vaivaa se omituinen ei-pikkukoiraa-tarvitse-kouluttaa -ajattelutapa.
Banjon menoa tuo äänen menetys ei näytä ulkoisesti mitenkään haittaavan. Se sanoo sanottavansa aidan takana ihan vastaavanlaisella energisyydellä kuin ennenkin - ääntä ei vain juurikaan kuulu - ja vipeltää ympäri pihaa ja asuntoa yhtälaisella innolla. Sitä en toki tiedä miltä se koirasta tuntuu, sattuuko siihen kentien jotenkin. Suurimmaksi ongelmaksi koiran kannalta näen, ettei se enää kykene kommunikoimaan toisten koirien kanssa kunnolla. Banjo ei kuitenkaan ole juurikaan muiden koirien kanssa tekemisissä, paitsi perheen toisen, isomman, pystykorvan kokoisen koiran kanssa. Ne asuvat molemmat etupäässä pihalla. Isompaa en ole kertaakaan nähnyt käytettävän lenkillä, Banjo pääsee joskus satunnaisesti kävelylle.
Että tällaista koiranpitoa Singaporessa. Enemmän itseasiassa säälin sitä perheen isompaa koiraa. Se viettää elämänsä muutaman metrin mittaisen narun päässä ulkooven edessä. Piha on aidattu, eli ei koira sieltä karkuun pääsisi, mutta se on narun päässä ilmeisesti koska on jotenkin arvaamaton (perheen lapset yms. se kyllä hyväksyy). Banjo sentään saa juota ympäri pihaa ja pääsee myös käymään talossa sisällä, alakerrassa.
Viitsinköhän enää tässä kertoa perheen kultakalasta (pienessä muovitankissa ilman suodatinta - lämmitintä Singaporessa ei sentään tarvita) tai punakorvakilpikonnasta, joka asuu toisessa muovitankissa (pienempi kuin 80 litrainen akvaarioni), jossa on sisutuksena kivi ja 5-10 senttiä vettä.

Kilpparia eivät sentään ole ostaneet vaan se löytyi takapihalta. Ottivat sen talteen - ja ovat kerran pari tietääkseni yrittäneet vapauttaa sen paikallisen puiston lammikkoon, mutta puistonvartija näki ja kielsi. Kuulemma liian suuriksi kasvaneiden kilpikonnien sujauttaminen puistojen lammikoihin on aika yleistä. Kilppari jatkaa siis elämäänsä pienessä purkissa. Kalan ja kilpikonnan kohtaloa olen hienovaraisesti kritisoinutkin, mutta siihen on vaikea sanoa mitään, kun perhe kokee esim. kilpikonnan tapauksessa pelastaneensa sen huonommalta kohtalolta (=puutarhojen perukoilla kulkemiselta).
Tuota kissojen kynsien poistoa tehdään muuten Singaporessakin. Eräät varjelevat siten kuulemma parkettia ja hienoja huonekaluja. Noissa tapauksissa kyse on kyllä niin selvästi turhamaisuudesta, etten jaksa ymmärtää. Miksi ottaa kissa, kun tietää että se kuitenkin käyttää kynsiään? Vaikka on sielläkin varmasti joukossa jokunen rescue kissa, jonka omistaja kokee valitsevansa paremman vaihtoehdon kuin kissan lopettamisen... Sano niille siinä sitten, että tekevät väärin.
Edit: Kirjuvihruja ja tarkennuksia.