Corydoras Barbatus:n ympärille rakennettu 260 l

[tunpi]

Akvaarioita on tullut harrastettua usean pöntön voimalla vuosikaudet, mutta viimeiset viisi vuotta olen ollut "kuivilla". Nyt olisi tarkoitus aloittaa uudestaan. Vanha akvaarioni (260 l) on ollut sukulaisella hoidossa, jonka asensin viikko sitten olohuoneeseeni.

Toistaiseksi akvaariossa ei ole kuin soraa, vettä ja kaksi isoa miekkakasvia ja konnanputkea. Suodattimessa ja sorassa pitäisi olla sopiva bakteerikanta tallella, joten käyntiin pääseminen pitäisi olla vaivatonta.

Nyt pitäisi etsiä pönttöön mieluisia kasveja ja kaloja. Olen päättänyt, että akvaarioon ei tule mitään muita kuin etelä-amerikkalaisia kaloja kasveja. Kalavalikoiman suhteen en ole päättänyt mitään muuta kuin corydoras barbatus. Niitä on pakko saada! Ihailin aikoinaan tutun altaassa eleleviä, todella suureksi venähtäneitä barbatuksia ja nyt olisi tarkoitus kasvattaa itselle samanlaiset.

Alustavasti ajattelin hankkia 20 kpl barbatuksia. Muut kalalajit valitsen sitten sillä tavalla, että ne soveltuvat parhaiten näiden barbatusten kanssa.

Olisi hienoa kuulla teidän kokemuksia ja kommentteja...

1. parven koko 260 l altaaseen? onko 20 kpl sopiva pidemmän päälle? enemmän / vähemmän?

2. seuraksi sopivat kirjoahvenet? lehtikaloja/viivakirjoahvenia ei... niitä on tullut kasvateltua ihan riittämiin. joku sopiva laji, 1-2 pariskuntaa? rauhallisuus on plussaa... todella värikkäät kalat eivät viehätä, "muotoilu" ja rauhallinen/erikoinen käytös miellyttää enemmän. olisi kai paras jättää isommat väliin ja katsella suosista kääpiökirjoahvenia?

3. seuraksi sopivat monnit? ajattelin hankkia jokusen pienemmän plekon... helposti lisääntyvät lajit miellyttää eniten (esim. partamonnit).

4. seuraksi sopivat tetrat? "joku muu kuin neontetra" on hakusessa. joku kookkaampi/rauhallisempi, kuten kulmatetra?

5. kasvitietous on vuosien varrella päässyt lähes täysin unhoittumaan. hakusessa on helppohoitoiset ja nopeasti kasvavat etelä-amerikkalaiset lajit. ei siis melalehteä ja vallisneriaa. vinkkiä/linkkiä?

6. muuta kommenttia barbatuksesta? vinkkejä/neuvoja, huolia/murheita ja hyvä tietää asioita?

[dth]

Kalastoon nyt sen enempiä kommentoimatta, niin minkä kokoista tuo sora on? Kun monniset mielellään penkoisivat hienossa hiekassa ettei niiden viiksille käy kalpaten.
Soran vaihto hiekaksi ei todellakaan ole iso homma ja se on nyt vielä helpompaa kun altaassa ei ole vielä kaloja.

Muoks:
Hiekaksi käy rautakaupoista löytyvä hiekkapuhallushiekka, Bilteman hiekan olen itse todennut vähätöisemmäksi kun sitä ei juurikaan tarvitse pestä ennen altaaseen kippaamista. 25kg:n säkki maksaa noin 5e.
Tässä myös yksi tuore keskustelu aiheesta:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=75897

[7330]

Pikainen "100 Akvaariokasvia"-kirjan selailu kertoi eteläamerikkalaisiksi ainakin seuraavat kasvit:
Karkeaviuhkalehti, argentiinanvesirutto, vesiasteri, karttulehti, konnanputki, amerikanvesitähdikki, suikeavesitähdikki, hapsuruoho, rikkoärviä, ruosteärviä, kaikki miekkakasvit, vesisalaatti, brasiliankääpiöruoho, limaskasaniainen, vesihyasintti ja kellussaniainen.
Lisäksi maailmanlaajuisia, eli yhtä hyvin myös Etelä-Amerikkaan sopivia ovat karvalehti, papukaijalehti, liuskavesisaniainen, vesisaniainen, kellusvesisanianen, pikkulimaska, pistia ja kellushankasammal.
Vaihtoehtoja ainakin riittää.

Muuhun en kommentoi, paitsi että tetraksi suosittaisin timanttitetraa. Kasvaa aika isoksi, ei ole värikäs mutta sitäkin viehättävämpi ja kutee aika helposti.

[Höpötys]

Heips!

1. Parven kokoon vaikuttaa altaan mitat, erityisesti pohjan pinta-ala. Tuo 20 kpl kuulostaa joka tapauksessa aika suurelta määrältä, jos kala (pikaisen googletuksen jälkeen) todellakin kasvaa 12 cm. Ehkä 10 voisi olla sopivampi määrä.

2.-4. Mielestäni kääpiökirjoahvenet eivät oikein sovi seuraksi, koska monninen on isompi kuin kääpiöt ja lisäksi niitä tulee iso parvi. Ehkä jokin 10-15 cm ei-ihan-pohjalla-elävä sopisi paremmin, kuten ne lehtikalat, viivakirjoahvenet, avainkirjoahven jne. Lisäksi ruutumonniset vaativat aika viileetä vettä 20-26 (oli googletuksen tulos), joten se rajoittaa jo jonkin verran muun kalaston valintaa.
Noi mainitsemasi partamonnit sopivat oikein hyvin sekä nuolimonnit (otocinclus sp.) ovat erittäin hyviä leven syöjiä samoin katinkultamonnit. Partamonnit syövät sitten miekkakasvit (vink!).
Tetroiksi voisi sopi mm. safiiritetra, mustatetra, sitruunatetra, mustaneontetra, timanttitetra, korutetra, keisaritetra, kerritetra...(varmista lämpötilat)

Ja muutama muu vinkki. Tuota bilteman hiekkapuhallushiekkaa ei Vaasasta saa ( ), mutta ainakin starkilta löytyy sopivaa, 25kg 6-7e. Vaasassa on sitten veden kokonaiskovuus 8 dGH, eli ota tuo huomioon valitessasi kaloja (kaikki pehmeään-keskikovaan veteen sopivat käy, koska 8GH on noiden raja). Kalaostoksille kannattaa mennä kirkkopuistikon akvaliikkeeseen, sieltä saa pääsääntöisesti terveitä kaloja, eläinkeskuksen kalat ovat aika huonossa jamassa.

[tunpi]

Tuo 20 kpl kuulostaa joka tapauksessa aika suurelta määrältä

no joo, kyllä tuo 20 kpl taitaa olla aika raakasti yläkanttiin mitoitettu. etenkin jos pohja ei jää hyvin auki sisustuksen jälkeen. 10 taitaa olla sittenkin parempi.

päädyin hankkimaan pinnalle 20 kpl kulmatetroja. mutkaton ja mukava kala. pidän sen erikoisesta uima-asennosta.

akvaarion keskipaikkeille pitäisi keksiä jotain mukavaa...

viivakirjoahvenet

upea kala, josta on kokemusta aika paljon. edellinen viivakirjoahvenparveni viihtyi todella hyvin. tulivat niin hyvin toimeen keskenään, että oppivat saalistamaan ryhmässä isoja tetroja. popsivat viiden kalan "yhteislaukauksella" täysikasvuisen musta-aavetetraparveni parempiin suihin. tetra oli moninkertaisesti viivakirjoahvenen suun kokoinen, joten porukallahan paloiksi.... ensin ahvenet piirittivät parvesta erilleen uskaltautuneen tetran. kun kala oli piiritetty, ahvenet iskivät kalaan kiinni kuin piraijat. yksi nappasi puolet päästä, toiselle meni pyrstö, kolmannelle kylki. vedessä erottui pienet verivanat. tetrasta ei ehtinyt palaakaan akvaarion pohjalle, kaikki syötiin heti. täytyy myöntää, että olipa komeaa katseltavaa kun älykkäät kalat toimivat ryhmässä. harmi vain hyvinvoivalle musta-aavetetraparvelleni, joka lakkasi muutaman päivän sisällä olemasta kun pojat pääsivät vauhtiin...

erikoista tässä oli se, että samaiset ahvenet ja tetrat olivat eläneet rauhallista yhteiseloa pari vuotta ennen kuin homma muuttui - ja oli ohi parissa päivässä. kalat olivat hyvin ruokittuja, mutta kai se elävä ravinto maistuu aina parhaiten.

osittain tästä johtuen, jätän viivakirjoahvenet kauppaan.

[Höpötys]

Apuva, ja mulla kun oli hiukan toisenlainen käsitys viivakirjoahvenista !

Itsekkin pähkäilen tässä 240L amazon-geotooppini lopullista kalastoa. Alku jo on: sysievämonnisia ja korumonnisia 11, ottoja 3+7, loistokääpiöahven koiras (naaraat osoittautuivatkin ukoiksi), sekä lehtikala pariskunta. Tetraparvi on vielä hakusessa. Altaasta löytyy 6 safiiritetraa, mutta ovat aika isoja ja epäilen niiden kiusaavan tulevia lehtarin poikasia. Siispä mietin vielä punapäätetran ja kulmatetran väliltä . Kasvisto tulee olemaan n. 10 erilaista miekkasvia sekä rusolehti pusikko (ehkä konnanputkia pari vartta) ja muuna sisustuksena kantoja sekä männynoksia.

Laita ihmeessä kuvaa sitten valmiista altaasta.

Ai juu, oletkos kypsyttänyt altaan ja miten?

ps. muista isot kirjaimet, muuten joku modeista huomauttaa asiasta ikävästi ja uhkaa varoituksella, vink, vink

[Ilkka T]

Lajin hoitoon sinänsä liittymättömänä yksityiskohtana mainittakoon ruutumonnisen vuodesta 2003 jälleen tulleen luetuksi Scleromystax-sukuun, joten lajista tulisi nyt käyttää nimeä S. barbatus.

[Kaiku]

Mites olisi ahveneksi lippukirjoahven (Laetacara curviceps)? Mulla oli näitä joskus vuonna kivi ja keppi ja olivat erittäin mukavia & kilttejä ahvenia. Lämpötilakin menisi yksiin tuon ruutumonnisen kanssa.

Tuonne monniosastolle suosittelisin levänsyöjiksi oikein kunnon parvea, vaikka 10-15 kpl, ottoja (siis nuolimonneja), joita parempia levänsyöjiä ei mielestäni ole... Ja sitten lisäksi esim. 3-6 kpl jotain noitamonneja: ovat kilttejä, kutevat suht helposti, näkösällä päivisinkin ja etenkin punaiset noitamonnit ovat ihan näyttäviäkin.

[prboy]

Lajin hoitoon sinänsä liittymättömänä yksityiskohtana mainittakoon ruutumonnisen vuodesta 2003 jälleen tulleen luetuksi Scleromystax-sukuun, joten lajista tulisi nyt käyttää nimeä S. barbatus.

Nykykäsityksen mukaan aikaisemmin lajiin S. barbatus luetut yksilöt edustavat kahta lajia: S.b. ja S. kronei. Kannattaa olla tarkkana, että tulee hankkineeksi vain yhtä lajia.