Koska kasveissa näkyy kuplia?

[elisabeth73]

Hiilidioksidi oma-tekele on nyt viikon porissut. Koska niitä kuplia alkaa näkyä kasvien lehtien pinnalla merkkinä vilkkaasta yhteyttämisestä.. tai koska yleensä kasvien innostunut kasvu näkyy? Kuukausi, kaksi?
Olen joo malttamaton mutta myös kiinnostunut tietämään onko tuo yksi pullo liian vähän 375l altaassa.

[lafe]

Kuplia ei välttämättä näy koskaan. Käsittääkseni nehän syntyvät silloin kun veteen on jo liuennut kaikki mahdollinen määrä happea ja "ylijäämähappi" ilmestyy sitten kupliksi kasvien lehdille.

Onko sinulla aktiivinen vai passiivinen levitys käytössä?

[sani]

Passiivisella levityksellä tuskin saat kuplia aikaiseksi, mutta aktiivilevittimellä onnistuu. Mutta sitten pitää olla myös valaistus + lannoitus kunnossa.

[Hermen]

Meillä kasvit kuplii ihan passiivisella levittimellä. Mutta kyseessä onkin 10l kasvimalja, joten eipä ole kauheasti sitä vettäkään, mihin sitä happea ja hiilaria imeytyisi.

[viken]

Minulla on 40l altaassa passiivinen ja kuplia kyllä riittää.

[-Alix-]

Minulla 300 -litraisessa kaksi hiivatepulloa aktiivilevittimellä eikä kyllä kupli (jos ei laske vedenvaihtojen jälkeisiä tunteja ). Kun oli semiaktiivi 27 -litraisessa kasvikuutiossa niin jaavansammalkin "kupli". Sen jälkeen tulikin aivan mieletön rihmaleväinvaasio, eli tuo tasapaino on kovin herkkä kun mennään niin yhteyttämisen äärirajoilla...

[Hermen]

Mistä muuten johtuu tuo vedenvaihdon jälkeinen hirmuinen kupliminen? Itsellä ei nyt maalaisjärki pelaa... Muut kasvit syttyvät aina tuolloin vedenvaihdossa, riccia on aina vaan yhtä kuplamössöä...

[Jario]

Mistä muuten johtuu tuo vedenvaihdon jälkeinen hirmuinen kupliminen? Itsellä ei nyt maalaisjärki pelaa... Muut kasvit syttyvät aina tuolloin vedenvaihdossa, riccia on aina vaan yhtä kuplamössöä...

En nyt muista mistä johtui mutta se ei kai liity mitenkään kasveihin, ainakaan minulla.

[sani]

Mistä muuten johtuu tuo vedenvaihdon jälkeinen hirmuinen kupliminen? Itsellä ei nyt maalaisjärki pelaa... Muut kasvit syttyvät aina tuolloin vedenvaihdossa, riccia on aina vaan yhtä kuplamössöä...

Vaihdetun veden mukana tulee paljon liuenneita kaasuja ettei kasveista vapautuva happi enää liukene vaan kuplii pois.

[rain-]

Hanavesi kulkee vesijohdoissa kovan paineen alaisena ja siihen sitten liukenee paljon enemmän kaasuja kuin vaikkapa lasissa lilluvaan veteen. Kun hanavettä sitten päästetään akvaarioon, kaasut vapautuvat. Ei ole mitenkään liitoksissa yhteyttämiseen.

[sani]

Ei ole mitenkään liitoksissa yhteyttämiseen.

Kyllä sen yhteyttämisenkin siinä näkee silloin helpommin, meillä ainakin kasvien kärjistä tulee kuplavanoja ja ne kuplavanat tulevat lehtien suonista sisältä. Jos kovalla paineella laskee veden altaaseen niin toki niitä kaasuja muuttuu kupliksikin eivätkä ne kaikki yhteyttämisestä ole peräisin.

[RPekka]

Kyllä sen yhteyttämisenkin siinä näkee silloin helpommin, meillä ainakin kasvien kärjistä tulee kuplavanoja ja ne kuplavanat tulevat lehtien suonista sisältä.

Siltähän se näyttää koska kaasu irtoaa helpoiten terävästä kulmasta. Koitappa samaa valot sammutettuna jolloin yhteyttämistä ei tapahdu, kulpii silti.

[elisabeth73]

..eli isossa altaassani kuplia ei välttämättä tule koskaan.. Lukuunottamatta vedenvaihdon "kaasukuplia". Tässä on siis vaan odoteltava josko kasvit kasvaisivat jos meinaa saada jotain taetta että PASSIIVINEN levitin auttaa.
Jostakin vain sain päähäni että niistä kuplista voi päätellä et kaikki on hyvin.. Pitäisköhän siirtää 60 litraiseen se levitin niin näkyis ehkä kupliakin.

[sani]

Siltähän se näyttää koska kaasu irtoaa helpoiten terävästä kulmasta. Koitappa samaa valot sammutettuna jolloin yhteyttämistä ei tapahdu, kulpii silti.

Tiedän myös tuon. Mutta jos kerran yhteyttämisessä tuleva happi ei voi enää liueta veteen koska se on niin kaasuista kylläinen, onhan sen kaiken järjen mukaan pakko siinä näkyä helpommin.

[rain-]

Juuri noin. RPekka, kiitos kovasti yksinkertaisesta selityksestä, mietin tässä itse pitkään miten sen selittäisi keksimättä mitään lyhyttä selitystä.

Sani, tulloin vedenvaihdossa on sitä kaasua niin paljon vedessä, että ei kukaan pysty sanomaan mikä siitä on yhteyttämistä ja mikä ei, ihan varmasti suurin osa vapautuvasta kaasusta on silloin siitä vesijohtovedestä tullutta. Yhtään sen selvemmin sitä yhteyttämistä ei silloin näe.

Toinen tapa saada aikaan "leikkiyhteyttämiskuplia" on vahingoittaa kasvia, vaikkapa leikata lehti tai varsi poikki. Vahingoittuneesta kohdasta nousee söpö kuplavana.

[sani]

No mulla on nytkin ihan samanlaisia kuplia ja kuplavanoja kuin vedenvaihtojen jälkeen vaikken ole vettä vaihtanut...

Suosittelen kaikille isomman akvaarion omaaville aktiivilevitintä. Itselläni on tunzen aktiivilevitin (allas siis 325 l). Sen saa kätevästi kytkettyä yöksi pois kellolaitteella.

[rain-]

Tässä on nyt vähän kuin sanoisit, että vedenkierron näkee paremmin, jos akvaariota heiluttaa. Tai jos myrskytuulen aikana puhaltaa vaikkapa paperinpalasen suuntaan, niin näkee paremmin miten se puhaltaminen siihen vaikuttaa.

Kyllä, ne näyttävät samoilta. Ei, ne eivät ole sama asia. Vedenvaihdon jälkeistä kuplimista ei voi sanoa yhteyttämiseksi, koska se ei ole sitä, vaan tällöin niitä kuplia muodostuu kaikille pinnoille ja suurin osa kuplimisesta tulee siitä hanaveteen liuenneitten kaasujen nukleaatiosta (lasin pinnalta niitä kuplia ei muodostu yhtä paljon kuin kasvien lehdiltä). Oikea yhteyttäminen on solujen metaboliareaktio.

Jos kasvit kuplivat jatkuvasti, eivätkä vain vedenvaihdon jälkeen (itselläni muuten kestää jonkin aikaa ennen kuin kasvit rupeavat yhteyttämään vedenvaihdon jälkeen), niin silloin kasvit yhteyttävät niin paljon, että sitä happea kasuuntuukin. Jos kasvit kuplivat vain vedenvaihdon jälkeen, niin ei voi sanoa, että kasvit yhteyttäisivät niin paljon, että sitä happea kaasuuntuisi normaalitilanteessa.

[-Alix-]

Tämä menee nyt OT, mutta kun kuplista puhutaan...

Kannattaa myös muistaa mitä tämä vedenvaihdon yhteydessä tapahtuva "kupliminen", eli ylipainekaasujen vapautuminen, tarkoittaa kaloille. Kuplat muodostuvat hiljalleen ja hitaammin mitä varovaisemmin vesi on laskettu altaaseen. Tämä tarkoittaa, että kalan kiertoon on voinut jo siirtyä ylipaineistettuja kaasuja. Nämä sitten "kuplivat" kalan sisällä, ajautuvat kalan kiduksiin ja kala alkaa ensin kieppumaan holtittomasti ja pahimmassa tapauksessa tukehtuu kuoliaaksi. Vesi kannattaa siksi lorisuttaa mahdollisimman paljon, jotta kaasut vapautuisivat ennekuin joutuvat kalan verenkiertoon. Tällöin allas on paljon kuplaisempi hetken, mutta kuplat ovat jo vapautuneet vedestä. Kuplaton vesi ja hiljalleen vapautuva kaasu on se kaloille paha juttu.

Luulen, että kasvit eivät yhteytä hetkeen vedenvaihdon jälkeen siksi, että ensinnäkin hiilidioksidimäärä tuuppaa laskemaan ja happipitoisuus nousemaan. Tämä tosin on ihan oma mutuni

[rain-]

Juu, mietin itsekin tuota siksi todennäköiseksi syyksi, miksi kasvit eivät ihan heti vedenvaihdon jälkeen yhteytä. Toinen ajatus, mikä tuli mieleen on se, että onhan se aikamoinen shokki kasveille kun ensin vedet lorotetaan pois ja uudet laitetaan tilalle, että jo pelkästään se muutos saa ne hetkeksi nikottelemaan. Tiedä sitten onko tuolla jälkimmäisellä teoriallani mitään pohjaa.

Ja sitten itse aiheeseen ja alkuperäiseen kysyjään. Noin isoon altaaseen kannattaa tosiaan laittaa aktiivilevitin, yhdellä pullolla pärjää periaatteessa jos se tuottaa hiilidioksidia hyvin ja litkun vaihtaa uuteen tarpeeksi usein.

Lisähiilidioksidi rupeaa kyllä auttamaan kasveja heti, joten jos mitään huimaa eroa ei näy, niin sitä ei ehkä liukene tarpeeksi (sen taas näkee esimerkiksi pH-arvosta, pH:n pitäisi vähän tippua jos hiilidioksidia lisää merkittävästi, toki jos on korkea KH, niin silloin ei pH hetkahda ihan pienistä).

Itselläni on aktiivilevittimet jo 54-litraisissa akvaarioissani. KH on noin 3, pH normaalisti noin 7, levittimien kanssa 6,5-7. Tuo Tunzen aktiivilevitin on kiva, mutta pienessä altaassa vie ihan liikaa tilaa (30 cm korkeisiin altaisiin se ei meinaa edes mahtua suorana) ja se peruskiinnityssysteemi on aika hankala (mutta käsittääkseni Tunzella on tarjolla helpompiakin, tietenkin erikseen tilattuina), mutta se toimii kuitenkin.

[sani]

Tuo Tunzen aktiivilevitin on kiva, mutta pienessä altaassa vie ihan liikaa tilaa (30 cm korkeisiin altaisiin se ei meinaa edes mahtua suorana) ja se peruskiinnityssysteemi on aika hankala (mutta käsittääkseni Tunzella on tarjolla helpompiakin, tietenkin erikseen tilattuina), mutta se toimii kuitenkin.

Jos sen kiinnittää kuten ohjeissa sanotaan, se on vaarallinen vehje. Itselläni ja parilla muulla tuota käyttävällä se on taka-alalla kasvien takana vinossa ja näin ylimääräinen hiilidioksidi pääsee pulpahtelemaan pois jos levitin täyttyy liikaa. Ja se pumppuosakin taitaa olla "väärinpäin" jotta hiilidioksidi pääsee sen kautta pois yöaikaan kun ei ole päällä.

Joskus täällä olikin puhetta että moni muutkin käyttää tuota "väärin asennettuna".

[S.M.R]

Itselläni altaassa (720 litranen) 2 aktiivilevitintä hiivasydeemillä ja kyllä noissa kasvien lehtien pinnoissa on paljonkin kuplia aina illemmalla ja kuplavanojakin välillä nousee.

Tuntuisi yhteytys toimivan kasveilla...