Päivä poissa -> 5 fisua kuollut ja vesi ihan sakeaa

[Fish'n_Chips]

Kokeilen vielä kahta "kikkaa". Aerobisissa olosuhteissa nitriitti hapettuu nitraatiksi. Ilmapumput vain täysille. Veden lämpötilan vähittäinen nosto yli 86 fahrenheitin tappaa useita ei-toivottuja mömmöjä.

Myöhemmin pohjan totaalipuhdistus käyttäen pitkää 12 mm letkua joka menee pihalle ja samalla Eheimin vanhalla pumpulla kylppäristä tuoretta vettä tilalle. Vaikka vaihtuisi koko vesi pariinkin otteeseen. Sitten voisi kokeilla bakteerisuspensiota. Jotain puhdistusmotivaatiosta kertoi se, että ed. omistaja kertoi pumpun ulostuloputken pidikkeen olevan häviksissä. No pohjallahan se oli tietysti, olisi siivotessa tullut het kohta vastaan. Ulkosuodatin on Project PJF 1001.

Se pumppaa 1000 l/h eli ed. omistajan väite oli hevon kukkua. Ko pumppu on tosin tarkoitettu max. 300 litran akvaariolle. Siis alimittainen.

Lamput ovat pelkkiä kasvilamppuja ja vaihdan tilalle paremmat, 30 % tehokkaammat auringonvalolamput.

Akvaarioita ei ole muutettu, vaan se on kokoajan pysynyt samassa paikassa. Ed. omistaja saattoi olla aika ketku, ilmankos halusi luopua, koska luultavasti aavisti, että kyseessä on "aikapommi". Veitsikala ja kirjoahvenet eivät ilmeisesti sovi yhteen, koska kirjoahvenet pelkäävät em. ja lymyilevät. Nyt kun veitsikala on kuollut ne uivat vapaasti parvessa.

Kiitos paljon vielä vinkeistä, on tämä kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen harrastus.

[Maisu]

Kokeilen vielä kahta "kikkaa".

Kaikenlaiset "kikat" kannattaa unohtaa, varsinkin sellaiset joissa puhutaan Fahrenheiteista. Vai haluatko todellakin olla yhtä pöljä kuin se aiempi omistaja?

Jollain tapaa altaan hajottajabakteerikanta on saatu sekaisin tai tuhoutumaan kokonaan, ja se pitää nyt saada uudestaan kuntoon. Siinä eivät auta "kikat" vaan vedenvaihdot ja bakteeriymppi.

[Taju]

Ja tässähän on edelleen ongelmana se, että kunnon ilmastuksella, kalkkitableteilla ja ruokasoodalla pH-arvo nousee. Se on nyt jo liian korkealla kalojen hyvinvoinnin kannalta, ja vaikka nitriitti hapettusikin nitraatiksi, ammoniakki saa jyllätä vapaasti altaassa. Ammoniumyhdisteet ovat kaloille vielä myrkyllisempiä kuin nitriitti, eli edelleen jankutan siitä, että äkkiä pH happaman puolelle (jolloin vapaan ammoniakin altaassa pitäisi alkaa hajota) ja bakteeriymppi, hätävarjeluksi esim. kukkamultaa purkista pari kourallista kangaspussiin, huljuutellaan vedessä, ja mieluummin jätetään sinne vielä pariksi päiväksi likoamaan! Kukkamullasta löytyy näitä tärkeitä bakteereita myös!

Kannattaa ihan ehdottomasti käydä nyt tutustumassa tähän:

http://www.aquahoito.info/suomi/index.html.

Jarvij:n sivuilta löydät todella paljon tärkeää tietoa mm. kypsytyksestä! Hyvät perussivut, suosittelen!

[Fish'n_Chips]

Akvaariokauppias soitti vesianalyysistä, joka otettiin silloin kun kriisivaihe oli vielä päällä. Se on aivan hyvää; ei nitriittejä, ei ammoniumia, pH 6.8. Liuskatestit ovat ilmeisesti hyvin suuntaa antavia. Mietiskeli itsekin, mikä siinä voisi olla. Keijulevä tuli hänelle mieleen. Liuskatestit joutavat mäelle. Ilmeisesti niiden tarkkuus ei ole lähellekään samaa luokkaa verrattuna esim. lääketieteessä käytettäviin liuskatesteihin, tai sitten herkkyys on jouduttu virittämään niin suureksi, että vääriä positiivisia tulee...Siinä mielessä asiallinen akvaariokauppias, ettei tyrkyttänyt yhtä sun toista tuotetta.

En ole enää tehnyt vedenvaihtoja tai puhdistuksia, kun alkuperäistä vettä on jäljellä vaan arviolta 1/4 jos sitäkään, vaan odottelen mitä tapahtuu. Kalat voivat oikein hyvin, ei merkkejä hapenpuutteesta.

Nyt juuri äsken huomasin, että se kuolleeksi luultu toinen monni ilmestyi jostain. Jippii Missähän se on onnistunut lymyilemään usean vuorokauden. Katselin veden ollessa vähissä Xenon valolla joka nurkan ja kasviston läpi, enkä löytänyt raatoa mistään. Voiko ne joskus kaivautua soran alle? Se mutustele altaan reunojakin ja kasveja, jota en ole nähnyt sen koskaan tekevän. Harmi että sen kaveri kuoli.

Kalat ovat lisäksi ripeämpi-liikkeisiä kuin aiemmin. Olisikohan niillä ollut krooninen happivaje? Ilmastuspumpun jälkeen ne piristyivät. Ehkä kierto on ollut puutteellista alitehoisella ulkosuotimella ja aiemmin ovat nipin napin kestäneet. Mitä järkeä ostaa alimitoitettu ulkosuodin isoon akvaarioon. Nyt mitä olen verrannut muihin akvaarioihin, on niissä selkeästi nopeampi virtaus.

Opiskelin netistä vielä sen verran, että kasvit eivät tykkää kasvilampuista vaan sellaisista, joissa on mahdollisimman laaja spektri. Kasvit näyttävätkin kärsineen valon puutteesta. Fotosynteesi on heikompaa, eli pääasiallinen funktio koristuksen lisäksi eli hapen tuotto jää vähäisemmäksi. Eri asia ehkä huonekasvien kanssa. Noita kalliita tasaspektrisiä auringonvalolamppuja onneksi kököttää kaksi kappaletta itse tehdystä kirkasvalolampusta vailla käyttöä. Niistä lähtee hieman UVB-säteilyä, mikä ei tosin paljoa veden pinnan alapuolelle uppoa ja toisaalta sitä saa luonnossakin. Jos saisi suo kasvitkin taas kukoistamaan.
PS. 2x36 W laajaspektrilamppua (True-Lite II) elektronisen liitäntälaitteen kanssa (mikä poistaa ärsyttävän 50 Hz värinän valosta) saa noin 100 eurolla sellaisenaan, pohja ja heijastimet sitten erikseen. CRI=96, eli lähes paras mahdollinen (Color Rendering Index, eli tavallaan se, kuinka tasainen valon spektri on). Akvaarion valaistus muuttuu samalla miellyttävämmäksi, värit ovat luonnollisempia, luonnossakin ne saavat auringonvaloa, eikä pinkkiin sävyttynyttä kasvilamppua (5000 Kelviniä). Nuo lamput antavat n. 30 cm päähän 10000 luxia ja vielä akvaarion pohjallekin abt. 2000 luxia. Mikä ei sekään ole kovin paljoa, vastaa tavallista aurinkoista päivää suomessa. Kasvilampun teho on vain murto-osta tästä, lisäksi taustavalona se on tympeä 50 Hz:n värinän vuoksi.
Tuosta http://www.freshwateraquariumplants.com/plant_care.html löytyy jotain tietoa, samoin suomessa ainoa maahan tuoja Ad-Lux (turkulainen liike).


Vesi on kirkastumaan päin ja sameasta maitomaisesta muuttunut aavistuksen vihertäväksi ja näkyvyys on nyt melkein lähellä normaalia. Hajukin on normaalistunut. Läheltä haistettuna tuoksuu vain miedosti "kalalle", mutta silti raikkaalle. Sijoittelin kasveja uudestaan virtauksen parantamiseksi.

Ed. omistaja oli siis ostanut alitehoisen pumpun (max 300 litraa) vs. tämä altaan koko 400 litraa. Tarkan euron mies vaikuttaa muutenkin olevan. Ilmeisesti kaiken pitäisi olla tip top kunnossa tai muuten käy huonosti tuolla vehkeellä. Jätän ilmastuspumpun pienelle teholle. Ilmastuspumpuista muutenkin veteen liukeneva happi on marginaalista suhteessa kasveihin isossa akvaariossa.

Akvaarion bakteerikanta saattanee kehittyä tässä ajan kuluessa, onhan siellä se vanha biologinen suodin edelleen olemassa.

Madot ovat hävinneet tyystin ja samoin se valkoinen nöyhtä ikkunasta ja kasvien pinnalta.

Sen vuoksi tuon lämmön nostin tilapäisesti korkealle, yli 86 Fahrenheitin, koska suuri osa akvaarion ei-toivotuista oliosta eivät tykkää tuosta. Bakteerienkin lisääntymissykli kiihtyy 32 Celsius asteessa eli yli 86 fahrenheitissa, ja samalla myös toivottujen bakteerien. Korkeassa lämpötilassa myöskään happi ei liukene niin voimakkaasti veteen = pH ei nouse radikaalisti ainakaan hapen vuoksi, vaikka paikallisesti kalat saavat happea ilmastuspumpun lähellä, jossa ne viihtyivätkin. Kasvien fotosynteesi kiihtyy samalla eli se tarkoituksenmukaisin paremmin liekeneva hapen lähde, joka on puhdasta happea, eikä ilmaa.
Ei se mielestäni mikään "kikka" ole vaan puhdasta biokemiaa. Lämpötila kannattaisi mielestäni pitää niin korkealla, missä akvaariossa olevat kalalajit vain viihtyvät.

Odottelen nyt, että normaalistuuko tuo akvaario ajan mittaan. Akvaarioliikkessä jos allas samentuu tuolla (vihreällä) tavalla, niin käyttävät joskus ainetta, joka tiivistää samentumat, jotka hajoavat sitten suotimessa. Kun nyt ei mitään akuuttia hätää ole, niin jään odottelemaan ja hoitelen puhdistuksen kerran kuussa. Nyt toisaalta kuormituskin on vähäisempää, kun kaloja on vähemmän. Pitää miettiä tehokkaamman ulkosuotimen hankintaa sitten, kun varat sallivat. Nyt tähän akuuttiin kriisiin paloi 150 euroa.

Kiitos paljon neuvoista. Alku aina hankalaa... vain neljä ruumista kahdeksasta

Ainakin tässä saman aikaisen A-influenssa -sairausloman aikana on ehtinyt pikaopiskelemaan jotain akvaarion hoidosta. Mukava harrastus. Onneksi jotain vanhoista tiedoista pystyy soveltamaan. Kalat täytyy näköjään valikoida tarkkaan, kirjoahvenet ja muut pelkäsivät veitsikalaa ja liikkuvat nyt paljon vapaammin. Se itse asiassa ehti vetää poskeensa suurimman osan safkasta, ennen kuin muut saivat mitään, mikä ehkä lisäsi ruokintaa liikaa.

[Taju]

No kiva kuulla, että vika oli testeissä eikä vedessä. Nuo liuskatestit ovat valitettavan usein ihan hanurista. Mielestäni kaikki kielii siis siitä, että soppa nyt alimitoitetusta suodatuksesta johtuva, ja akvaario on pysynyt kypsänä, eli ammoniakki- ja nitriittimyrkytyksen pelko voidaan unohtaa. Nitriittitesti tosin kannattaa hankkia, ja sitä nyt hiukan aikaa seurailla, nitraattia mielellään myös.

Jos olet akvaarioiden kanssa puuhailusta todella innostunut, niin eikun mattosuodatinta rakentelemaan.

Osaatko sanoa, onko monni imumonni, panssarimonni, ripsimonni, tai jokin nuoliainen? Koko sentteinä? Väritys ja kuviointi? "Partaa" tai viiksiä? Olisi kiva selvittää, onko kyseessä tavallinen partamonni, jokin pleko, tai mahdollisesti joku joka kaipaisi seuraa... Kuva ois kiva ylläri!

Eli kalasto on nyt tällä neljä papukaijakirjoahventa ja tämä tunnistamaton monni? Oletko ajatellut kalastoa lisäillä, kun suodatus ja samennukset on saatu kuntoon?

[Fish'n_Chips]

Monni on pienikokoinen, n. 8 cm pitkä ja 2 cm paksu. Kauttaaltaan tumma, lähes huomaamaton, ei viiksiä, ei partaa. Normaalisti lähinnä on lymyillyt, mutta nyt kun veitsikala on kuollut, näen sen mm. puhdistavan kasvien lehtiä yllättävän tehokkaasti ja akvaarion seinämiä. Sympaattinen ja hyödyllinen tyyppi. Yllättävän nopealiikkeinen, kuvan ottaminen vaatii tuuria ja aikaa, ponkaisee haluamaansa paikkaan niin ettei silmät ehdi perässä. Kaveriksi toinen samalainen putsari olis ihan jees. Luulen, että veitsikala ei aivan sopinut yhteen muiden kalojen kanssa, kun lähes kaikki pelkäsivät ja välttelivät sitä.

Katsotaan, mitä kaloja tuonne menisi, kunhan tuo tilanne rauhoittuu tuosta. Melkein annan muutaman viikon olla nykyisellään ja hoitaa kasvit ja valaistusasiat kuntoon.

[Taju]

Saattaisi olla naaras partamonni, tummasta väityksestä, koosta ja imutusominaisuudesta päätellen... Näyttääkö yhtään tältä?

[Fish'n_Chips]

Kylläpä taitaa olla just tuo. Sen partainen uroskaveri kuoli.

[7330]

Vaihdatko siis vettä altaaseen vain kerran kuussa? Tuo tapa on useamman kymmenen vuoden takaa, ja nykyään suositellaan n. kertaa viikossa. Onko altaasta mitattu nitraattipitoisuutta? Siitä vedenvaihtojen tarpeen voisi määritellä.
Ulkosuodatinta sen sijaan ei pitäisi joutua puhdistamaan kuin jokusen kerran vuodessa, mutta sehän todettiinkin pahasti alimitoitetuksi. Ei tuo yksi 1000 l/h riitä edes 300-litraiseen. Omassa kolmisatasessani on yhteensä 1700 l/h suodatusta ja se on selvästi liian vähän. Uusi ulkosuodatin/mattosuodatin/sisäsuodatin, mihin päädytkin, kannattaa siis hankkia vanhan kaveriksi, ei sen tilalle.

Keijulevistä ei akvaariosi ongelmissa voinut olla kyse, koska vihersamennus on nimensä mukaisesti vihreää, ei maitomaista, kuten kuvailit.

Taitaa olla vain hyvä, että tuo partamonnikoiras kuoli. Olojen parantuessa ne olisivat takuulla alkaneet lisääntyä, ja olisit pian hukkunut poikasiin joita kukaan ei huoli.

Niin, ja pakko vielä sanoa mielipiteeni tuohon kohtaan, jossa sanoit, että vedenlämpö kannattaisi aina pitää niin korkealla kuin kalat vain kestävät.
Kypsässä ja hyvinhoidetussa akvaariossa ei ole ongelmia levistä tai loisista sen vertaa, että niitä kannattaisi alkaa noin rajuilla keinoilla karsimaan. Levien kasvua heikentää tehokkaammin veden ravinnepitoisuuden pitäminen kurissa ja hyvinvoivat kasvit. Myöskään bakteerien lisääntymistä ei tarvitse valmiiksi kypsässä altaassa edesauttaa. Kalojen vastustuskyky taudinaiheuttajia ja loisia vastaan on parhaimmillaan ihannelämpötilassa, oli se sitten 18 tai 28 astetta. 32 asteen lämpötila alkaa olla monille kaloille jo tappava.

[Maisu]

Minusta tässä ei tullut vielä selville mitä sellaisia toimenpiteitä akvaariolle on tehty, joiden vuoksi tasapaino järkkyi noin äkillisesti. Parempi olisi jos akvaario palautettaisi alkuperäiselle omistajalleen tai myytäisiin kokonaan pois, kun kunnollista hoitoa ei oikein kuulostaisi olevan luvassa.

[7330]

Minusta tässä ei tullut vielä selville mitä sellaisia toimenpiteitä akvaariolle on tehty, joiden vuoksi tasapaino järkkyi noin äkillisesti. Parempi olisi jos akvaario palautettaisi alkuperäiselle omistajalleen tai myytäisiin kokonaan pois, kun kunnollista hoitoa ei oikein kuulostaisi olevan luvassa.

Älä nyt ole liian jyrkkä.
Ketjun aloittajahan kertoi olevansa aloittelija, eikä voida olettaakaan, että tässä harrastuksessa olisi heti kaikki hallinnassa. Aloittajan viestit ovat korkeintaan vähän sekavia, mutta kaikki tarpeellinen tieto on kyllä pyritty antamaan.

Vaikuttaisi aika tavalla siltä, että alkuperäinen syy ongelmiin oli tukkeutunut pohja ja kenties sen jälkeen liian tehokas siivous -> bakteerikanta järkkyi. Olenko oikeassa, Fish'n_Chips?

[Taju]

Jos noita imuttelijoita haluat lisää, kannattaa hankkia aikuisia, varmasti naaraita. Lisääntyvät kuin viimeistä päivää, jos tosiaan partiksesta on kyse. Hyviä leväntuhoajia myös nuolimonnit ja katinkultamonnit.

Minäkin käsitin, että tukkeutunut pohja olisi nyt kaiken pahan alku ja juuri, mutta nitriitti on onneksi hallinassa, eli nyt vaan lisäsuodatusta ja vedenvaihtorutiinit kuntoon. Toisaalta puhutaan nyt reilun kokoisesta tankista, jossa neljä kalaa... Eli en usko, että tuolla kalastolla nitraatit ihan hirveää vauhtia nousee...

Kannattanee kuitenkin alkaa vaihtaa vettä n. kolmanneksen verran kerran vikossa, jotta rutiini tulee tutuksi. Sitten vaan reilusti lisää kasveja (jos niitä sisustukseen halutaan, ja tippatestit käyttöön. Siinä alkaakin olla jo hyvä alku käsillä. Kun vesiarvot ja sisustus on saatu haluttuun kuosiin, ja vedenvaihtorutiinit ja suodatus toimimaan, voikin jo alkaa miettiä, haluaako papukaijoille kavereita.

Maisu: Edellinen omistaja ei selvästikään ole nähnyt pytyn eteen minkäänlaista vaivaa, miksi allas pitäisi palauttaa sellaiselle ihmiselle? Sen sijaan tämän ketjun aloittaja kysyy neuvoja ja pyrkii ottamaan asioista selvää. Eikö kokeneempien pitäisi yrittää neuvoa, eikä lannistaa? Luulin, että se on yksi syy, miksi koko foorumi on olemassa...

[Maisu]

Maisu: Edellinen omistaja ei selvästikään ole nähnyt pytyn eteen minkäänlaista vaivaa, miksi allas pitäisi palauttaa sellaiselle ihmiselle? Sen sijaan tämän ketjun aloittaja kysyy neuvoja ja pyrkii ottamaan asioista selvää. Eikö kokeneempien pitäisi yrittää neuvoa, eikä lannistaa? Luulin, että se on yksi syy, miksi koko foorumi on olemassa...

Minä ymmärrän lauseen "Ilmeisesti kaiken pitäisi olla tip top kunnossa tai muuten käy huonosti tuolla vehkeellä" ja sen, että uusi omistaja on saanut puolet kaloista tapettua, siten, että aiempi omistaja on pitänyt altaasta parempaa huolta kuin nykyinen.

Nykyinen omistaja käyttää menetelmiä jotka eivät todellakaan ole tältä foorumilta peräisin vaan ovat jotain kaikkein valistumattomimpien jenkkien valkaisuainetasoa. Ei se auta että kysyy neuvoa jos kuitenkin tekee aivan toisin.

[Taju]

Aloittajalta lainaamassasi lauseessa puhuttiin edellisen omistajan ostamasta alimitoitetusta ulkosuodattimesta. Itse käsitin lauseen siten, että mitään pelivaraa tuon ulkosuodattimen kanssa ei ole. Ja akvaarion nykytilasta voi päätellä, että vaikka tuollainen ulosuodatin on ostettu, ei ole sitten välitetty pitää niitä asioita siinä "tip top kunnossa", joka olisi mielestäni aika tärkeää, jos kerran suodatin ei tahdo jaksaa muutenkaan pyöriä.

Jos kaloja alkaa putoilla kunnollisessa pohjanlappoamisessa ja kunnon puhdistuksessa, voisi veikata, että aikalailla löytyy tavaraa pohjasta. Kyse on kaiken lisäksi sorapohjasta, jonka saa kyllä jättää muutaman kerran putsaamatta, ennen kuin menee tukkoon asti. Tämä on minun käsitykseni nykyisestä tilanteesta. Olisi tietenkin mukava kuulla aloittajan välitiedotetta tankin nykyisestä tilasta.

[Fish'n_Chips]

Onpa suorastaan fanaattista meininkiä Akvaarionomistajien kannattaisi suuntautua terveysalalle

Niin, kyse oli siis edellisen omistajan opettamista hoitometodeista. Pienten ihmislapsien vuoksi häneltä oli puhdistus jäänyt välillä kolmen kk:n frekvenssille, mikä on ymmärrettävää. Itse en tehnyt mitään akvaariolle ennen kalojen kuolemaa, ennen edellisen omistajan suosittelemaa _kuukauden_ huoltoväliä. En käsitä, miksi vettä pitäisi vaihtaa ja pohjaa puhdistaa näin isossa akvaariossa sen useammin, ja jos pitäisi, niin miksi?
Itse ajattelisin myös tuon pohjan pöllähtäneen.

Akvaariota on vaikea palauttaa minnekkään, kun se on alkuperäisessä perustamissijainnissaan, siellä on 400 litraa vettä ja painaa muutenkin ihan kiitettävästi, sitä paitsi sen entinen omistaja halusi luopua siitä ostetun asunnon mukana ja halusin itse aloittaa uuden harrastuksen.

Hoitomenetelmistä huolimatta vesi on hyvää (niinkuin se oli ollutkin akvaarioliikkeen analyysin mukaan), mutta luuloni mukaan se oli ollut hapetonta, sitähän ei liikkeessä voitu testata. Kaikilla eukaryooteilla ihminen mukaan lukien yleisin kuolinsyy on hapensaannin vaikeus hermostossa.

Tetratecin isoimman mahdollisen ilmapumpun jälkeen hapenpuutosongelmia kaloissa ei ole esiintynyt, vaikka pärjäävät nykyään ilmankin. Ilmasta ei noista kuplista ehdi kovinkaan paljon happea siirtyä veteen.

Huonot kasvit on heitetty pois ja jäljelle jääneet aseteltu uudestaan virtaukset huomioon ottaen. Olen nyt puhdistellut pohjaa ahkerammin, kun se ei ota tuntia kauempaa. Jatkossa siirryn takaisin kk:n frekvenssiin. Kalanpaskaa löytyi vieläkin viimeksi pohjasta runsaasti, mutta nyt se alkaa olla aika puhdasta tavaraa.

Valon lähde on nyt paras mahdollinen, auringonvaloa vastaava truelite II, minkä vuoksi akvaario näyttää kaikin puolin paremman väriseltä. Pitkän päälle kasvit tulevat voimaan myös paremmin ja voivat jo nyt. Naarasmonni puhdistelee kasveja etc. tämän tästä, mistä olen sille kiitollinen. Nykyinen ulkosuodin pumppuineen riittää, kun sen suuntaa hyvin ja suunnittelee virtausvastukset akvaariossa mahdollisimman matalaksi.

Ihan turhaa ampua tykillä, ylimittaisenkin pumpun virtauksen saa torpedoitua erittäin tehokkaasti huonolla kasvien / kantojen sijoittelulla. Tässä mittakaavassa ei liene isompaa merkitystä, onko pumpun ilmoitettu teho 1000 l / h taikka 1700 l / h, viitteellinen pumpun teho on mitattu aivan muilla metodeilla kuin oikeassa akvaariossa. Virtausvastus ja virtauksen suunnat ratkaisevat, kuten yleensä.

Nyt tilanne on siis hyvä ja tasapainossa, vesi hajuton, nitriitit nollaa, pH riittävän matala 6.8, veden kovuus ja puskurikapasiteetti kohdillaan ja nitraatit sellaisia, mitä ne nyt pitäisikin tuollaisessa paskakasassa olla. Matoja ja kotiloita ei enää ole.

Ennen kaikkea, kalat näyttävät tyytyväiseltä.

Kiitos ohjeista

[7330]

Hoitomenetelmistä huolimatta vesi on hyvää (niinkuin se oli ollutkin akvaarioliikkeen analyysin mukaan), mutta luuloni mukaan se oli ollut hapetonta, sitähän ei liikkeessä voitu testata.
...
Jatkossa siirryn takaisin kk:n frekvenssiin. Tavaraa löytyi vieläkin viimeksi pohjasta, mutta nyt se alkaa olla aika puhdasta tavaraa.
...
Nykyinen ulkosuodin pumppuineen riittää, kun sen suuntaa hyvin ja suunnittelee virtausvastukset akvaariossa mahdollisimman matalaksi.
...
Nyt tilanne on siis hyvä ja tasapainossa, nitriitit nollaa, pH riittävän matala 6.8, veden kovuus ja puskurikapasiteetti kohdillaan ja nitraatit sellaisia, mitä ne nyt pitäisikin tuollaisessa paskakasassa olla.

Ennen kaikkea, kalat näyttävät tyytyväiseltä.

Kyllä on kieltämättä uudella harrastajalla itsevarmuutta alalla, josta nyt ei kuitenkaan oikein vielä tunnuta paljon tietävän.

Ensinnäkin, akvaarioliikkeen sanoma "vesiarvot ok" voi tunnetusti olla lähestulkoon mitä tahansa. Akvaarioliike jättää testaamatta paljon muutakin kuin happipitoisuuden - esimerkiksi hiilidioksidi-, ammoniakki- ja fosfaattipitoisuudet, joista niistäkin ainakin jompi kumpi jälkimmäisistä voi olla osasyynä akvaariosi ongelmiin. Jos akvaariossa olisi ollut happivajaus, kalat olisivat roikkuneet pinnassa haukkomassa happea, ja sen kyllä huomaa, kun ne tekevät niin. Et ole ainakaan maininnut kyseisistä oireista?

Toisekseen, jos nitraatit ovat niin korkealla, kuin niiden "pitäisikin" olla, miksi ihmeessä tosiaan aiot edelleen vaihtaa vettä kerran kuussa? Ja mistä olet saanut tiedon, että se olisi sopiva vaihtoväli?

Ja kyllä, ulkosuodatin voi riittää tekemään riittävän voimakkaan virtauksen ja liuottaa riittävästi happea veteen, mutta alimitoitettuna se tukkeutuu liian nopeasti ja sen biologinen suodatusteho on heikko. Nykyisellä muutaman kalan kalastolla se ehkä riittää, mutta kun kalastoa lisätään, se jää auttamatta alimitoitetuksi.

Jos vesiarvot on kerran testattu, miksi niitä ei voi ilmoittaa numeroina? pH on tosiaan kohdallaan, mutta mistään muusta ei voi nyt olla varma.

[Fish'n_Chips]

Kyllä on kieltämättä vanhalla harrastajalla itsevarmuutta alalla, josta nyt ei kuitenkaan oikein vielä tunnuta paljon tietävän.

Jos olisit viitsinyt lukea ketjun alusta, niin mainitsin niiden haukkovan happea ja sen kyllä huomasi. Akvaarioliikkeessä määritettiin kaikki oleelliset arvot ja enemmänkin.

Eiköhän se virtausnopeus ulkosuodattimessa (ml. biologinen suodatin) ole riippumaton hapetuksesta. Vai ajatteletko sen vaikuttavan suoraan hapetukseen ja asentanut sen ihan [sensuroitu]

Miksi ajattelet niin, että ulkosuodatin hapettaisi vettä? Miten? Eiköhän se happi siirry kuten luonnossakin suoraan absortoitumalla pinta-alan kautta veteen tai kasvien fotosynteesillä. Eivät luonnon kalatkaan tarvitse ulkosuodatinta

[Massi]

Täällä nyt yleensäkin on ihmisillä ihan väärä käsitys suodatuksesta ja veden virtauksista. Hirvittäviä litramääriä/h ihan turhan takia. Sitten lisäillään hiilidioksidia, joka haihdutetaan pois julmetulla veden kohinalla altaassa. Mutta onhan se uusi hieno tekniikka altaassa kauheen "kivaa"! Roskia kun leijuu altaassa, niin eikun lisää pumppuja. Kyllähän sillä saadaan liikkeelle vaikka pohjasorakin.

[7330]

Täällä nyt yleensäkin on ihmisillä ihan väärä käsitys suodatuksesta ja veden virtauksista. Hirvittäviä litramääriä/h ihan turhan takia. Sitten lisäillään hiilidioksidia, joka haihdutetaan pois julmetulla veden kohinalla altaassa. Mutta onhan se uusi hieno tekniikka altaassa kauheen "kivaa"! Roskia kun leijuu altaassa, niin eikun lisää pumppuja. Kyllähän sillä saadaan liikkeelle vaikka pohjasorakin.

Tämä nyt riippuu aika lailla kalalajeista, kalojen määrästä altaan koosta, pohjamateriaalista, ruokinnasta, kasvien määrästä ja hyvinvoinnista ja niin edelleen. 40-litraiseen rapualtaaseen riittää oikein hyvin minisuodatin, joka hädintuskin liikuttaa vedenpintaa, mutta 1700l/h lähes olemattomalla suodatusmateriaalin määrällä (2 sisäsuodatinta) 300-litraisessa seura-akvassa on selkeästi liian vähän. Ei sillä, että litroja tunnissa pitäisi saada lisää (virtausta on vähintäänkin riittävästi), vaan sillä, että suodatusmateriaalin pinta-alaa tarvitaan lisää, ettei jatkuva peseminen rasittaisi bakteerikantaa.

Se oli ajatuksena tuossa edellisessä viestissänikin.

[jarvij]

Vaikka noita lilliputtisuodattimia pesisi päivittäin, sillä ei olisi juuri mitään merkitystä altaan bakteerikantoihin. Jo liian kova virtaus huolehtii siitä ettei noissa suodattimisa ole juuri lainkaan typpibaktereita.

[JKE]

Miksi ajattelet niin, että ulkosuodatin hapettaisi vettä? Miten? Eiköhän se happi siirry kuten luonnossakin suoraan absortoitumalla pinta-alan kautta veteen tai kasvien fotosynteesillä. Eivät luonnon kalatkaan tarvitse ulkosuodatinta

Pintavirtaus lisää absorboitumista. Veden vaihtoja taas tehdään veden laadun ylläpitämiseksi. Tässä aiheesta lisää:
http://www.aquahoito.info/suomi/aloittelija/vaihto.php

[7330]

Joo, myönnän olleeni tuossa kohtaa liian laiska lukemaan koko ketjua alusta, mutten muistanut asiasta mainitun. Haukkoivat siis happea, selvä. Se voi siis tarkoittaa hapen puutetta, mutta kuuluu myös joidenkin myrkytysten ja ainakin kidusloisten oireisiin. Lisäksi happikato sinänsäkin voi johtua monesta syystä, tällä kertaa luultavasti mätänevän pohjan kuluttamasta happimäärästä.

Jarvij jo sanoikin tuosta ulkosuodattimen vaikutuksesta happipitoisuuteen. Tietysti suodattimen liikuttamaan vedenpintaan absorboituu enemmän happea kuin seisovaan. Tuosta, onko sisä- ja ulkosuodattimissa typpibakteereita, on jo väännetty täällä muutamaan kertaan kättä. Jarvij, jos sisäsuodattimessa ei kasva typpibakteereita, miksi suosittelet toisaalla pelkän suodattimen kypsyttämistä esim. ämpärissä?
Esimerkiksi täällä http://aquahoito.info/suomi/kypsytys/kalaton.php
Vai tarkoittaako termi suodatin tässä nimenomaan matto- tai biologista sisäsuodatinta?

Fish'n Chips, edelleen asian käsittelyä haittaa se, että kerrot arvojen olevan mitattu, muttet voi mitenkään kertoa, mitä kaikkia arvoja, ja mitä ne tulokset olivat numeroina.

[jarvij]

Tarkoittaa nimenomaan biologista suodatinta. Muunlaisiahan ei voi kypsyttää, koska niiihin ei typpibakteereita saa kunnolla kasvamaan. Poikkeus: isot pönttösuodattimet, joissa virtaus on kuristettu hyvin pieneksi.

[Fish'n_Chips]

Mä en tiedä, onko oma ulkosuodattimeni ns. pönttösuodatin, ainakin se on iso (abt 8 l sangon kokoinen halkaisijaltaan ja 1,5 kertaa korkeampi) ja pöntön mallinen Kyllä edellinen omistaja on ollut tarkan euron mies, tämä on tarkoitettu 300 litran akvaarioon, seuraava isompi malli olisi ollut 500 litran akvaarioon. Tosin "mahdollisesti asiantunteva", jo 1970-luvulta toiminut akvaarioliike oli mitoittanut tuon suotimen sopivaksi tuolle akvaariolle, en tiedä onko kalasto ollut tuolloin erilainen. Tietty kasvien määrä ja laatu vaikuttanee asiaan.

Tuo parempi absorbointikyky tuli itsellekin mieleen post festum, kun rupesin miettimään noita virtausasioita uudestaan.

Halkaisija tuossa suodattimessa on sen kokoinen, että suorastaan ihmetyttää, miten se saa puskettua tuosta 1000 l/h läpi, se on kuitenkin vajaa 3 desilitraa sekunnissa. Aikuisten oikeasti se ei todellakaan puske tuota 3 desiä sekunnissa, silloin kun pöntössä on mekaaninen suodin, kaksi kerrosta vanua ja säkillinen biologista suodatinkamaa. Nuo mainitut virtausmäärät ovat viitteellisiä ja ehkä vähän ylioptimistisia. Virtausvastusta olen minimoinut vetämällä letkut niin lyhyiksi kuin mahdollista, nehän siellä ahdistavat eniten.

Niistä arvoista; ammonium -, nitriitti 0 mg/l, KH 10 d, GH 7 d, nitraatti 10 mg/l, pH 6.8. Muitakin ne mittasi, en kirjannut paperille mitä ne olivat, ne olivat kuitenkin ok. Labraan voisin lähettää veden analyysiin tutun työpaikalle kaasukromatografi-massaspektrometri ilmaiseen testiin (normaalisti testi maksaa a 180 e, on testattu mm. onko pirtu juomakelpoista:) jolla näkee jokikisen aineen mitä vedessä on, mutta ei taida olla tarpeen, koska kaikki on nyt hyvin.

Ehkäpä sitten alan vaihtaa sitä vettä tiheämmin ja siivoan pohjan kerran kuussa. Luulisin, että sopivaan vedenvaihtotiheyteen ja määrään saa osviittaa nitraattimäärästä kait sitten. Nitraatti 10 mg/l vissiin on ihan ok, jotta kasveilla on ravintoa.

Kesällä vaihto lienee mukavaa puuhaa, kun pystyn virittämään pysyvämmän letkusysteemin huomaamattomasti siten, että saan samalla kasteltua vaikka takapihan kasveja sillä. Eheimin vanha tietokoneen vesijäähdytyksessä ollut pumppu voidaan valjastaa siihen käyttöön, jotta ei tarvitse lapota, sulkuventtiili vaan siihen. Samalla tuli idea siitä, että käytän nyt paikkakunnan vaihdoksen vuoksi pois käytöstä jäänyttä (nykyisellä paikkakunnalla suht hyvä vesi vakiona) Nerox-suodatinta (a 400 euroa) vaihdettavan veden suotimena, siinä on ammuttu laserilla kalvoon 0.3 mikronin reikiä, joista mahtuu lähinnä vesimolekyylit läpi, suuri osa sen isommista molekyyleistä, metallikomplekseista ja bakteereista sekä viruksista ei mene läpi. Ei tarvitse silloin edes vedenparannusaineita ja sen saa kiinteästi asennettua tulovesiliitäntään, suodatin alentaa sen verran vesijohtoverkon painetta, että täyttö on aika maltillista. Vastaavaa suodatinta käytetään kehitysmaissa tekemään kuravedestä täysin juomakelpoista. Kalat tykkää varmaan kun saa parempaa vettä kuin ihmiset hanasta Itse suodattimen vaihtoväli tuossa käytössä on 200 viikkoa, joten ei ole ihan jokavuotinen projekti.

Kyllä tää on vaan mielenkiintoinen harrastus, vie täysin mennessään

Ehkä tästä vielä "hifi-akvaario" saadaan ajanmittaan, ainakin parhaat mahdolliset täysspektrilamput elektronisella, 50 Hz värinän 30000 Hz:iin muuttavalla ja hyötysuhdetta 30 % parantavalla liitäntälaitteella ja vaihtoveden Nerox -suodatuksella on jo hyvä alku. Sen verran on tapana sijoittaa harrastuksiin, että tuo ulkosuodin taitaa vaihtua astetta parempaan kuitenkin, kun ne eivät kovin arvokkaita ole. Sinänsä n. 1000 euroa noihin kahteen ensimmäiseen mainittuun on aikanaan mennyt, onneksi niille on uusiokäyttöä, noiden hintaan suhteutettuna parempi ulkopumppu on täysin perusteltu. Näin sitä mennään p e r s edellä puuhun