Fysiikkaa

[Hermis]

Kuulostaa oudolle kysymykselle, koska minulle on opetettu etteivät nesteet puristu kokoon. Siksi merenpohjan syvyyksissä veden tiheys olisi sama kuin pintapuolella.

Minun tietääkseni vain kaasuilla on kokoonpuristuvuutta, ei nesteillä eikä kiinteillä aineilla. Tai sitten ne ovat yliopistossa syöttäneet minulle pajunköyttä viime viikkoina .

[Adrianna]

OT:

Kaikkihan tietävät että kilogramman prototyyppiä säilytetään Pariisissa

Ja kaikkihan sen tietävät, ettei kilo painakaan enää kiloa .

[optimistx]

Veden kokoonpuristuvuus lienee 0.46 gigapascalia kohti 25 celsiusasteessa. 1 ilmakehä on noin 100 000 pascalia. Noin 10 metrin veden syvyydenlisäystä kohti paine lisääntyy tuon verran.

Vesi olisi siis 10 metrin syvyydessä puristunut kokoon

0.46* 0.1 megapascal/1000 megapascal = 0.000046 = 0.0046 %

Kilomerin syvyydessä vesi olisi puristunut 100-kertaisesti eli 0.46 %,
ja 10 kilometrinkin syvyydessä vain 4.6 %.

Saitko saman tuloksen?

---

Lukija voisi halutessaan tarkistaa ottamalla aika tukevan suljettavan astian ja noutamalla Mariaanien haudan pohjasta vettä vaikkapa litran. Jos vesi painaa noin 1,050 kg, niin stemmaa suurin piirtein. Astian on syytä olla todella jämäkkä.

-------------------------

...
Minun tietääkseni vain kaasuilla on kokoonpuristuvuutta, ei nesteillä eikä kiinteillä aineilla. Tai sitten ne ovat yliopistossa syöttäneet minulle pajunköyttä viime viikkoina .

Toivottavasti maistui. Aika yleinen ruokalajien ainesosa tuntuu olevan. Olen jo oppinut tykkäämään siitä: pajunköysikeittoa, sitten pajunköysimuhennosta (nam!), ja jälkiruoaksi pajunköysijäädykettä oliivien kera.

[111na]

Nyt on maailmankirjat sekaisin. Vai menikö ne sittenkin järjestykseen? Erikoista että siihen tarvittiin Aqua-Web. Kovia pyöristelemään asioita nuo oppilaitokset.

[RPekka]

Minun tietääkseni vain kaasuilla on kokoonpuristuvuutta, ei nesteillä eikä kiinteillä aineilla.

Hmm. Tuo on aika yleistä että uskotaan ettei neste puristu kokooon mutta entäs nuo kiinteät aineet. Otappa pala kumia ja kokeile

[try-out]

Vesi olisi siis 10 metrin syvyydessä puristunut kokoon

0.46* 0.1 megapascal/1000 megapascal = 0.000046 = 0.0046 %

Nonni.. Tarkaksi menee kalalla korkeuden muutos. 0.00046 % tiheyden muutos per metri. Akvaario keskimäärin 50cm eli 0.00023% tiheyden muutos uimarakolla pohjasta pintaan. Ihmekkö lipuvat akvassa niin keveästi kun ei tuon suurempaa työtä tarvita nousta ja laskea

Jos nyt vielä katsotaan, että syvemmällä paine kasvaa = kala puristuu kasaan = tiheys nousee. Eli kala pysyy aina siinä syvyydessä mihin sen laittaa ilman suurempaa työtä..

[Hermis]

Minun tietääkseni vain kaasuilla on kokoonpuristuvuutta, ei nesteillä eikä kiinteillä aineilla.

Hmm. Tuo on aika yleistä että uskotaan ettei neste puristu kokooon mutta entäs nuo kiinteät aineet. Otappa pala kumia ja kokeile

Kumi ei kai puristu kokoon, vaan joustaa rakenteensa vuoksi? Onko näillä termeillä jotain eroa?

No lueskelin tuossa vähän tuota kemian kirjaa ja olisi kai pitänyt ymmärtää asia niin, että kaasut ovat helposti kokoonpuristuvia ja nesteet ja kiinteät aineet puristuvat kokoon kaasuihin nähden vain vähän. Nappasin esimerkin, veden: 25 asteessa celsiusta veden tiheys muuttuu 1 atm:n paineessa 0,99797 g/cm3 -> 1,046 g/cm3 kun paine nousee 1065 atm:iin. Jäälle käy samalla tavoin eli paineen kasvaessa tiheys kasvaa aika vähän, vaikka paine nousee 1000-kertaiseksi. Vesihöyryn tiheys taasen 400 asteessa celsiusta muuttuu 0,000326 g/cm3 (1 atm) -> 0,157 g/cm3, kun paine nostetaan 242 atm. Eli kaasun ja kiinteän/nesteen käyttäytymisessä on selvä ero. Ei kai sitten pitäisi tulkita asioita niin absoluuttisesti.

[RPekka]

Otappa pala kumia ja kokeile

Kumi ei kai puristu kokoon, vaan joustaa rakenteensa vuoksi? Onko näillä termeillä jotain eroa?

Joustaminen ja kokoonpuristuminen on osin eri asioita. Aseta se kuminpala tyköistuvaan sylinteriin ja paina sitä sen jälkeen sylinterin kokoisella tapilla. Tappi painuu sylinteriin voimasta riippuvaisen matka eli kumin sylinterissä viemä tilavuus muuttuu.