Viljelykokemuksia kirjoviuhkapyrstöstä?

[inez59]

No nii... Missähän mulla on vika? 15 poikasta on heittänyt pyyhkeen kehään jo parissa päivässä. En toki uskonutkaan että kaikki selviäisivät hengissä mutta tänä aamuna onnistuin pongaamaan vain 4 elävää poikasta. Voipi olla että muut piilottelee jaavansammaleessa. Nuo 15 olen siis onkinut pois altaasta.
Vesiarvot katsoin pikaisesti aamulla liuskatestillä, nitraattia oli jonkin verran (rajoissa liuskan mukaan), nitriittiäkin oli inanen, vesi oli kohtalaisen kovaa ja pH 7 ja 7.2 välillä (en ehtinyt tekemään tippatestiä).
Allas on vaan 2 litranen ja siinä reilu puolet vettä, aluksi oli vähemmän mutta eilisen aikana lisäsin altaaseen 2pv seisonutta vettä reilun desin kerrallaan useamman kerran päivässä. Artemian toukkia olen antanut (huuhtonut ensin vedessä) sekä Nobil Fluid nestemäistä sapuskaa (2 tippaa kerrallaan suunnilleen 3 kertaa päivässä). Hiukan sitä heinäpurkista olevaa samennusvettä mutten sitten uskaltanu enempää laittaa kun ajattelin josko se kuitenkaan on hyväksi? Myös Seran Micronia olen hiukan sekoittanut veteen ja sitten pipetillä lisännyt altaaseen. Altaassa on pieni tukko jaavansammalta ja sitten toista kasvia, jonka nimeä en tiedä. Haarottuu aika reilusti eli kuvittelisin olevan hyvä suojakasvi poikasille.

Netissä on aika erilaisia tietoja tuosta vedenvaihdosta, eri lähteestä riippuen sellaisia kuin 50% joka toinen päivä, "uusi" vesi tulisi lisätä 1tippa/3sek. vauhdilla (Nothon poikaset kuulemma erittäin herkkiä vesivaihdolle), jotkut ei vaihda ollenkaan vaan lisäävät vain uutta pikkuhiljaa. Mulla oli tarkoitus siirtää poikaset isompaan altaaseen muutaman päivän päästä että olisko tuo vesimäärä sitten kuitenkin liian pieni poikasille? Edelleen guentherin kasvatusohjeista netissä 10-20 poikasta/ 2 L, myöhemmin 5-10poikasta/ 2L. Tuon pikkualtaan oli tarkoitus toimia lähinnä keräysaltaana, sillä mulla on on isompi 6 L pönikkä samaan aikaan laitettu valmiiksi mutta pidin sitä liian isona poikasten kokoon nähden.

[santanae]

Moi

Oletan että poikasesi ovat Nothopranchius suluisia, niillä on suuri herkkyys Oodium loisen saantiin ja se ei näy poikasista mitenkään päällepäin, ne vain kuolevat yht äkkiä. Ja ole tettavasti jos näin on Oodiumin puhkeaminen on johtunut oletettavasti kuolleista Artemian toukista poikas astiassa eli yli ruokinnasta, nee ovat hyvin herkkiä sille ja allas on puhdistettava jokaisen Artemia ruokinnan jälkeen ja ehkä lisättävä vettä. Vedenvaihdot Killeillä pitää suorittaa mahdollisimman hitaasti, switä hitammin mitä erilaisempi uusi vaihto vesi on. Vesi arvot on mitattava poikasten vedestä ja seisotetusta vaihtovedestä. pH on erilainen hanasta lasketussa ja seisotetussa vedessä, minulla esim. se nousee yönyli seisoessaan ja lämmetessään yli 1 pH asteen, eli vedestä poistuu hiilidioksidia.
On myös mahdollista että sinullakin poikaset eivät kestä pH muutosta vedenvaihdossa, tutki asian laita.

Suhtaudun suuresti epäillen Artemia viljelyyn poikas altaassa jos tämä on tavoite, en usko sen toimivan koska määrän hallinta on mahdotonta ja näin ollen kuolevien Artemia toukkien määrä pilaa veden ja puhkeaa Oodium, se on todellinen riesa jos näin käy.

Jaavansammal kasvattaa likoeläimä poikasille siksi se on hyväksi havaittu kasvi poikasakvaarioon.

Kirjoitat poikasten kuolleen kahdessa päivässä ??

Vika ehkä veden vaihdossa, altaan puhtaudessa ( Oodium )

Jos poikaset ovat kuoriutuneet normaalisti ja oikeaan aikaan sekä edellä mainitut asiat ovat kunnossa ei kuolemia pitäisi olla.

Minkälaiseen veteen laitoit munat ja mikä laji on kyseessä ?

Kuivasithan turpeen uudelleen talteen ja sopivan kuivaksi ?
Jos munapusissa ei ollut laskettuja munia niin arvaten niitä on 50-100 ja seuraavista vesityksistä kuoriutuu enemmän kuin nyt, pidä hyvä huoli turpeesta.


ik

No nii... Missähän mulla on vika? 15 poikasta on heittänyt pyyhkeen kehään jo parissa päivässä. En toki uskonutkaan että kaikki selviäisivät hengissä mutta tänä aamuna onnistuin pongaamaan vain 4 elävää poikasta. Voipi olla että muut piilottelee jaavansammaleessa. Nuo 15 olen siis onkinut pois altaasta.
Vesiarvot katsoin pikaisesti aamulla liuskatestillä, nitraattia oli jonkin verran (rajoissa liuskan mukaan), nitriittiäkin oli inanen, vesi oli kohtalaisen kovaa ja pH 7 ja 7.2 välillä (en ehtinyt tekemään tippatestiä).
Allas on vaan 2 litranen ja siinä reilu puolet vettä, aluksi oli vähemmän mutta eilisen aikana lisäsin altaaseen 2pv seisonutta vettä reilun desin kerrallaan useamman kerran päivässä. Artemian toukkia olen antanut (huuhtonut ensin vedessä) sekä Nobil Fluid nestemäistä sapuskaa (2 tippaa kerrallaan suunnilleen 3 kertaa päivässä). Hiukan sitä heinäpurkista olevaa samennusvettä mutten sitten uskaltanu enempää laittaa kun ajattelin josko se kuitenkaan on hyväksi? Myös Seran Micronia olen hiukan sekoittanut veteen ja sitten pipetillä lisännyt altaaseen. Altaassa on pieni tukko jaavansammalta ja sitten toista kasvia, jonka nimeä en tiedä. Haarottuu aika reilusti eli kuvittelisin olevan hyvä suojakasvi poikasille.

Netissä on aika erilaisia tietoja tuosta vedenvaihdosta, eri lähteestä riippuen sellaisia kuin 50% joka toinen päivä, "uusi" vesi tulisi lisätä 1tippa/3sek. vauhdilla (Nothon poikaset kuulemma erittäin herkkiä vesivaihdolle), jotkut ei vaihda ollenkaan vaan lisäävät vain uutta pikkuhiljaa. Mulla oli tarkoitus siirtää poikaset isompaan altaaseen muutaman päivän päästä että olisko tuo vesimäärä sitten kuitenkin liian pieni poikasille? Edelleen guentherin kasvatusohjeista netissä 10-20 poikasta/ 2 L, myöhemmin 5-10poikasta/ 2L. Tuon pikkualtaan oli tarkoitus toimia lähinnä keräysaltaana, sillä mulla on on isompi 6 L pönikkä samaan aikaan laitettu valmiiksi mutta pidin sitä liian isona poikasten kokoon nähden.

[inez59]

Nothobranchius guentheri eli siis tuo topiikin alussa mainittu kala.
Artemiaa olen antanut todella säästellen eli keräsin pipetin kanssa melkeenpä yksittäin liikkuvat toukat pikkuastiaan ja siitä sitten koko hoito haaviin (sellainen kahvisuodatin, ei kertakäyttönen) ja hiukan laskin puhdasta vettä päälle ja sitten kippasin suotimen nurinpäin ja altaaseen.
Jos kyseessä on toi Oodium niin onkos sitten enää mitään tehtävissä? Jos siirrän poikaset taas uuteen altaaseen, jossa samanikäistä vettä niin onko sitten taas muutos liian suuri. Siis mulla on ollut iso allas täynnä vettä jota olen seisottanut 2 pv ennenkuin vesitin turpeen. Tuo vesi on kaivovettä jonka pH on suunnilleen tuo 7. Pitänee mitata nyt seisoneen veden (vielä käyttämättömän siis) uudelleen illalla. Tätä vettä olen siis käyttänyt koko ajan. Lauantaina eli vesityspäivänä laitoin uutta vettä taas seisomaan toiseen altaaseen eli ajattelin käyttää sitä nyt alkuviikosta jolloin se taas olisi "samanikäistä" kun alunperin käytetty vesi.

Kuivasin turpeen mielestäni aika hyväksi (ainakin se tuntui aamulla hiukan kostealta muttei märältä, mielestäni se oli hiukan kosteampaa tullessaan. Mulla on myös N. eggersin ja N.korthausaen munat säilytyksessä ja niiden turve on hiukan kuivempaa. Nyt siis kuivatettu on suunnilleen samaa luokkaa.

Se artemia-automaatti mulla ei siis ole ollut koko aikana poikasaltaassa (ei edes mahdu sinne korkeudeltaan) vaan se oli seeprakotiloahvenaltaassa koekäytössä. Mielestäni se vaan ei toiminut tai sitten ne vähät toukat kerkes uimaan ahventen makupaloiksi ennenkuin hoksasin ne.
Nyt tilasinkin uuden, sitä ei ole tarkoitus laittaa ollenkaan altaaseen vaan se toimii kuten pullotkin erillisenä kasvatuslaitteena (näin ymmärsin).

[santanae]

Moikka

Selostuksestasi päätellen kaivovesi ei poikkea liikaa jos sen vedenlaadussa ei tapahdu jostakin syystä vaihtelua, näin voi tapahtua porakaivovedessä ja maaseudun pintakaivovesissä esim. kuivakauden , sateen ja lumien sulamisvesien vaikuttaessa kaivoveden laatuun. Eli omassa kaivossa voi olla tarvis seurata vedenlaatua säännöllisesti että näkee miten se vaihtelee eri vuoden aikana , mittaukset tulee tehdä aina 1-2 vrk seisotetusta vedestä joka on käyttölämpöistä jotta hiilidioksidin vaikutus pH-arvoon selviää.
Hidas vedenvaihto poikasille on tehtävä joka ttapauksessa vaikka vesi oliskin oletettavasti samanlaista, siis esim. ohuella 1 mm letkulla valuttaen hitaasti.
Teitkö vesityksen mealla vai suola vedellä ?
Jos varmuudella voi päätellä että se on Oodium niin silloin neuvotaan parannus lääkkeeksi Merisuolaa 1-2 tl / 10 litraa vettä, mutta en laittaisi suolaa ennen 2 viikon ikää ellei ole varma tiedosta.
Myös suolan lisäys normaali tapauksessa tehdään hitaasti totuttaen suolamäärää lisäten veden vaihtojen yhteydessä 2 viikon ikäisille poikasille.
Itse käytän 1 tl / 10 litraa.

Poikas kuolemiin voi olla syynä toki myös joku muu syy mutta Nothopranchius suvulla yleisin syy on Oodium ja epäsopiva vesi.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen koska Suomen vedet ovat hyvin erilaisia verrattuna Euroopan vesiin ja näin ollen ei ole sopivaa vertailu kohdetta samanlaisista olosuhteista olemassa.
Mitä tarkoitan tällä ?
No sitä että esim. samoilla ph- arvoilla ovat sähkönjohtavuus arvot aivan erilaiset esim minulla ph 8,2 ms 150 kun Etelä-Ruotsissa Perssoneilla 8,2 ms 500 . Ja yleiseti on todettu korkean sähkönjohtavuuden vähentävän Oodium riskiä mutta jos minä nostan karbonaateilla sähkön johtavuuden 500 ms on pH 9 tai yli. Joten tällä hetkellä ilman pidempiaikaista kokemusta asioiden vaikutuksesta en voi sanoa asiasta enempää.
Itse olen laskemassa Nothojen pH arvoa talousveden arvoon pH 8,2 ja sähkönjohtavuus 140 ms joka tuntuu olevan hyvä koska Nothot kutevat.
Poikasethan syntyvät luonnossa sadeveteen eli pH 7 tai hieman alle ja sähkönjohtavuus 0,00.
Tämä Nothopranchiusten kasvattaminen on kovin sekavaa osa sanoo kasvattaneensa niitä hyvin pehmeässä vedessä lisäten vain suolaa ja toiset taas hyvin kovassa vedessä ja korkeassa sähköjohtavuudessa, kumpikin hyvin tuloksin. Ota siitä sitten selvää.
Luonnossa on yleensä mitattu hyvin pehmeitä vesiä jotka ovat neutraaleja tai lievästi happamia pH 6,5 - 7,2 .

Yksinkertaisin ja toimiva astia Artemian kasvatuksessa on 1-2 litran lasipurkki jossa kannen läpi viedään letku ilmastin kivelle purkkiin
, niitä tarviitaan kaksi jotta vuorokasvatuksella on Artemiaa poikasille koko kasvuajan käytössä.

ik
pitkämielisyyttä ja onnea.

[annikki]

Älä vaan inez59 lannistu. Olet kyllä tosi pieteetillä kaikki tehnyt. Ihan mielessä hävettää, kun olen ollut paljon suurpiirteisempi. Menetyksiä on mullakin ollut muutaman lajin kanssa ensimmäisinä päivinä, tuntemattomista syistä.

On ollut ihmeteltävää parina päivänä Simpsonichthys constanciaeiden kanssa. Ne alkoivat valon syttymiseen ensin reagoida saamalla hillittömän sätkyn, poukkoilivat altaassa vinksvonks. Aiemmin ei moista ole ollut. - Vaihdoin eilen vedestä n 40 % ja sen jälkeen poukkoilu jatkui ja ei loppunut ensinkään ja poikaset kausautuivat nurkkiin läjäpäihin.
Tänään siirsin koko porukan uuteen puhtaaseen altaaseen, missä näyttävät rauhoittuvan. - Miksi poukkoilivat? Poikaset olivat hyvin suodatetussa altaassa, suodatin ei ollut tukossa. Porukkaa on syötetty samaan malliin jo pitemmän aikaa. Epäilin, että pohjalla oleva sora olisi tukossa, mutta ei se kuitenkaan haissut tukkeutuneelle ja vedessä ei ollut nitriittikuormaakaan. Jäjelle jää, että viimeinen vedenvaihto oli liian suuri. Näille olen vettä vaihtanut suoraan hanasta ja käyttänyt vedenparannusainetta. Aikaisemmin se ei ole aiheuttanut reaktioita. Seisottamattomaan veteen olen siirtynyt vähitellen. Kalojakaan ei pitänyt oleman liikaa (allas 80l), koska toinen puoli poikasista on ollut siirrettynä toiseen altaaseen. - Ainoa muutos viime ajoilta on ollut, että poikaset ovat tulossa sukukypsiksi ja vihdoinkin kuvittelen osaavani erottaa koiraat ja naaraat, mikä ei ole ihan helppoa tällä lajilla, kun erot eivät ole isoja. Mutta tuskin se törmäily kuitenkaan tästä johtui.
Ihmettelemään ja pohtimaan tässä jään.

[inez59]

Kiitos neuvoista, pitänee säädellä systeemejä ennen seuraavaa vesitystä. Niin ja poikasia on siis elossa tasan yksi Aamulla vielä oli 4 mutta tuon työpäivän aikana (työ haittaa harrastusta ) olivat lähes kaikki menehtyneet. Siirsin tuon ainokaisen sitten ihan suoriks kolme päivää vanhaan seisoneeseen veteen ja ainakin vielä se porskuttaa - saa sitten nähdä onko huomenna elossa......

Tsekkasin netistä että eggersin inkubointiaika on n. 10-16 viikkoa, Thaimaasta tulleessa satsissa on vesityspäivämääräksi merkattu jo 13-14.10 ja munat kerätty 15.9. Siis 4 viikkoa väliä, olisiko syynä Thaimaan korkea lämpötila (eikös se huitele jossain 30C:ssa?) Mun varmaan kannattaa odottaa kuitenkin noitten kanssa? Ovat nyt olleet tän viikon 23C:ssa (kuten muutkin Nothojen munat , korthausae ja guentheri)

Thaimaasta lähettivät eggersimunien mukana artemianmunia pienen pussillisen. Laitoin niitä eilen tulemaan poikasia varten ja onpa siellä vilinää! Ihan toiseen malliin ovat kuoriutuneet kuin nämä mitä ostin täältä. Menevät nyt sitten seeprakotiloahventen herkuksi.

[Retuliini]

On ollut ihmeteltävää parina päivänä Simpsonichthys constanciaeiden kanssa. Ne alkoivat valon syttymiseen ensin reagoida saamalla hillittömän sätkyn, poukkoilivat altaassa vinksvonks.

Samaa ovat tehneet mullakin pari päivää. Poukkoilevat pitkin allasta johonkin kulmaan piiloon aina kun laitan valot päälle. Myös jos huomaavat, että tulen altaan lähelle, niin piiloutuvat samantien. Välillä näyttää, että säntäävät suinpäin laseja päin, mutta sitten ne ovatkin hetkessä pienessä läjässä jossakin nurkassa. Sukukypsyyttä aloin itsekin miettiä. Pojat ovat myös alkaneet enemmän ja enemmän seurailla tyttöjä.

[inez59]

(Vielä tuohon N.guentherin turvesatsin vesitykseen liittyen:)

Ai niin, vesitys tehtiin ihan sillä seisotetulla vedellä (2vrk seissyttä) ja sitä samaa vettä oli myös kasvatusaltaassa johon poikaset siirsin. (Ei siis suolaa vedessä)

[annikki]

Retuliini, millainen sukupuolijakauma sulle osui? Pitäiskös tasoittaa?

[Retuliini]

En osaa varmasti sanoa noiden sukupuolista, kun osa on jostakin syystä kovin pienikokoisia vielä. Neljästä on tullut suuria ja väriä on tullut lisää (pilkut vahvistuneet) ja loput pienempiä (muutama näyttää vielä todella pienikokoiselta). Mietin, josko isommat olisi uroksia ja pienemmät naaraita. Ainakin isommat ovat välillä kovin kiinnostuneita näistä pienemmistä. Eli veikkaan että mulla olisi 4u + 6n.

[annikki]

Minä erottelen sukupuolta evien muodon ja kylkipilkun perusteella. Minusta näyttä siltä, että naarailla on kyljessä yksi voimakkaampi pilkku ja evät eivät kasva samalla tavalla pitkänmallisiksi kuin koirailla. Ja koirailla sininen vivahde evissä ja pyrstössä on voimakkaampi. Ja tämä kaikki omaa päättelyä...
Poikaset ovat turkasen eri kokoisia, pienimmät ovat tosi pieniä.

[inez59]

N.guentherin ainokainen poikanen elelee nyt 1,5 dl jugurttipurkissa Kas kun luulin sen kuolleen ja ongin sen pipetillä altaasta ja kun ei muutakaan ollut liki niin kippona käyttämäni jugurttipurkki toimi "jätealtaana". Huokasin että sinne meni sekin. Saman päivän iltana tulin töistä ja ajattelin että siivoampa sotkun mutta mikäs se siellä kipossa mennä viipotti kuin tämä poikanen! Laitoin pätkän jaavansammalta kippoon ja siellä se nyt sitten on elellyt nämä päivät. Hitaasti olen lisännyt seisonutta vettä siihen kuppiin että sais vettä riittämään peittämään pienen parin litran faunan pohjan! En nyt uskalla sitä siirtää suoriksi altaaseen jossa on enemmän "uudempaa" vettä kuin missä se nyt on. Kyllä on sitkeä sissi
Mielenkiintosta järjestää ruokinta n. 5mm pituselle yhdelle poikaselle..... Olen käyttänyt nestemäistä ruokaa ja lisännyt sitä tipan veteen josta sitten pipetillä ottanut ja tipan laittanut kippoon toivoen ettei ihan hirmu määrää mene kerralla.

[annikki]

No niin, kolme kuukautta kului. Loistoviuhkapyrstön, Nothobranchius guentheri, munat turpeessa kehittyivät. Vesitin turpeen, vuorokausi kului ja tuntui, ettei edes turve suostu kastumaan kunnolla, odottelin vielä iltaan eilen ja kun mitään eloa ei näkynyt, valutin turpeesta veden kippoon, pistin turpeen sanomalehden väliin ja jätin kipon seisomaan.
Tänä iltana, kun jo hiukan myöhässä muistin turpeen (pelkäsin, että kuivui liikaa) ja kakkulapiolla lapioin sen minigrippussiin ja vein takaisin varastoon pimeään. Olin heittämässä vesitysvettä kiposta jo menemään, kun siellä alkoikin vipinä! Kuoriutuneita poikasia oli koko joukko ja minä riemuissani. Historiallinen päivä, kun ensimmäiset itsekerätyt munat heräsivät eloon. Siis olin onnistunut kudettamaan kalat, keräämään munat turpeessa, kuivaamaan ne sopivasti ja vielä säilyttämäänkin ne passeleissa olosuhteissa. Edessä on sitten vielä näiden poikasten kasvatus hedelmällisiksi, hyvinvoiviksi ja kauniiksi aikuisiksi.

[inez59]

Onneksi olkoon! Nyt seuraankin tarkkaan sun systeemejä, josko mäkin sitten saisin guentherit seuraavasta vesityksestä jäämään henkiin. Oppia ikä kaikki!

[annikki]

Moikka SKS-165

Chromaphyosemion lajit aikuistuvat ja kasvavat hitaasti, odota rauhassa niiden aikuistumista jotkut koiraat voivat saada värityksen vasta myöhemmin joten nyt naarailta näyttävissä chrom. voi olla koiraita, tarkkaile kalojen ruumiin muotoa naarailla se on selvästi erilainen jo nuorena.

No niin siinä kävi, että tänään yksi 'naaraista' oli muuttunut koiraaksi, eli saanut eviinsä värit, jolloin muotokin erottuu paremmin. Ruumiinmuodossa en kyllä osaa nähdä eroa noilla nuorilla naaraan ja koiraan välillä vieläkään.
Ne neljä yksilöä ovat nyt taas kaikki yhdessä ja toivottavasti kutevat niin kauan kun vielä mulla ovat. Tästä joku halukas sais kaksi paria näitä viehättäviä killejä.