Taistelukaloille oma jaettu allas

[millia]

Lue nyt vaan se Apon viimeisin numero, kun siinä on niiden poikasboksien rakennusohje. Tai sama se mulle miten erotat koiraat. Pääasia että ne ei pääse toisiinsa kiinni ja että ne eivät jatkuvasti näe toisiaan (laita boksiin joku rehu, niin toinen koiras häviää silloin kun sattuu kasvi väliin ).

Väriltään puhtaita taistoja on todellan vähän myynnissä kaupoissa ja jos satut löytämään, niin se tuskin on sininen tai punainen. Todennäköisempää on löytää puhdas pastelli, kamputsealainen, keltainen tai valkoinen. Kuten itse totesit, monivärisiä on jo ja niitä saadaan kauppoihin helposti, eli sellaisille ei ole tilausta. Kannattaa siis mieluummin kasvattaa jotain sellaista mitä kaupoista ei ihan joka päivä löydä.

[Retuliini]

[quote="millia"] Siinä tapauksessa että valinnan varaa on runsaasti, laita kaikki vähänkin epämuodostuneet ja hitaasti kasvavat hengiltä./quote]

Miten nuo hitaasti kasvavat kehittyvät, tuleeko niistä joskus ihan "aikuisia" normaaleja kaloja? Mulla on ensimmäisestä poikueesta 2 normaalikokoista ja tänään löytyi kasvien seasta 2 paaaljon pienempää. Onko näillä kahdella mahdollisuus kasvaa normaalikokoiseksi?

Myös toisessa poikueessa on kovasti koko eroja. Yksi suurin, muutama hieman suurinta pienempää ja sitten siellä on joitakin ihan pikkuruisia. Isoin ajaa muut aina pois ruokintapaikalta, joten nämä pienet tuntuu aina jäävän hieman jalkoihin. Olisiko viisasta siirtää näistä pienimmät omaan altaaseen kasvamaan (kun yksi 60 litrainen olisi tyhjänä)? Listimään en ala, kun poikasten kokonaislukumäärä ei kuitenkaan ole kovin suuri.

[millia]

Kyllä niistä pienistäkin tulee joskus isoja...elleivät kuole nälkään ennen sitä. En tiedä, ne hitaasti kasvavat on jotenkin tyhmiä. Ne eivät tule samalla tavalla ahneesti ruokaileen jos nyt ikinä edes oppivat syömään kuivamuonaa. Tiedä sitten onko sellainen käytöshäiriö peritytyvää vai ei.
Aikaa hitailla kasvuun menee jopa yli vuosi. Ei ole mitään järkeä laittaa myyntiin niin vanhaa kalaa, ei ole reilua ostajalle kun se sitten kuoleekin heti vanhuuteen. Eli jos on kasvattamassa kaloja muille, niin silloin kannattaa laittaa pienimmät hengiltä. Jos taas ne on ihan omaksi iloksi, niin mitäpä siinä sitten, olkoot siellä vaan.

[Retuliini]

Omaksi iloksi näitä kasvattelen, ei ole tulossa myyntiin. Eli hitaasti kasvavat saavat uiskennella muiden joukossa . Molemmissa poikueissa on muutama tällainen jälkeenjäänyt yksilö. Kahdesta poikueesta ei ole kuin yhteensä noin reilu kymmenkunta poikasta, joten katsotaan mitä kitukasvuisista sitten tulee. En tiedä mikä meni vikaan, kun toisessa poikueessa kuitenkin oli reilusti näitä poikasia alunperin, mutta jäljellä enää noin kymmenkunta (ehkä hieman alle).
Mutta kyllä tämä on ollut hauskaa seurata nuorukaisten kasvua.

[peltsi92]

Mutta eikös ne hidas kasvuiset sitten myös hidasta muidenkin kasvua kun syövät ne kumminkin jonkun verran ja kuormittavat vettä? Mulla on tullut mun poikueesta aika paljon ainakin 10kpl semmosia poikasia jotka nykivät oudosti ihan kun niillä ei olis ilmarakkoa ollenkaan pitäskö ne lopettaa vai voiko ne parantua?

[millia]

Ei ne kääpiöt hidasta muiden kasvua, mutta muiden kasvu hidastaa kääpiöiden kasvua. Vahvemmat jyrää heikommat.

Laita hengiltä vaan jos ne on siis koko ajan vaan sätkinyt, eikä kyseessä ole jokin tauti.

[peltsi92]

Kalastan sätkivät pois kun ovat aika pienestä asti sätkineet!

[Joulutonttu]

Kiitos vastauksista!
Kun noista väreistä oli puhe, niin kuinka paljon värit sekoittuvat vaikka punaisella koiraalla ja kamputsealaisella naaraalla?
Värivirheisiä taitaa tulla ainakin sinisestä ja punaisesta?

[millia]

Punaisen ja punaisen kamputsealaisen jälkeläiset ovat joko punaisia kamputsealaisia tai punaisia, riippuu sen punaisen vanhemmista. Värit eivät sekoitu. Jos kamputsealaisessa on sinistä, se siirtyy punaiseen. Jos toinen vanhemmista olisi puhdas punainen ja toinen kamputsealainen jolla olisi myös sinistä väriä tai vaan valkoinen värikerros, tulisi n. 50% poikasista punaisia joissa on jonkin verran sinistä värivirhettä. Tässä on siis yksi tekijä mikä määrää sen, tuleeko punainen vai kamputsealainen ja sitten toinen tekijä mikä määrää tuleeko sinistä värivirhettä vai ei (kamputsealaisilla esiintyy valkoisena värikerroksena tai haalean sinisenä).

Puhdas punainen
Punainen jossa vähän sinistä värivirhettä
Punainen kamputsealainen
Punainen kamputsealainen jolla vaalea värikerros

[Joulutonttu]

Kiitokset!
Etsiskelin tietoa tuosta ruokinnasta. Mikromadoista luki, että ne uppoavat nopeasti, ja sopivat siksi kirjoahventen ja monnien ensiruoaksi. Vaikka ne uppoavat, ne ilmesesti käyvät kuitenkin yhtä hyvin labyrinttikaloille?

[Sami]

Kiitokset!
Etsiskelin tietoa tuosta ruokinnasta. Mikromadoista luki, että ne uppoavat nopeasti, ja sopivat siksi kirjoahventen ja monnien ensiruoaksi. Vaikka ne uppoavat, ne ilmesesti käyvät kuitenkin yhtä hyvin labyrinttikaloille?

Ensiruoaksi taistelukaloille käyvät (omena)viinietikassa elävät mikromadot. Sen sijaan puurossa kasvatettavat mikromadot ovat sopivaa ravintoa vasta hieman vanhemmille taistelukaloille.
Artemia ja moina-vesikirput ovat myös erinomaista poikasruokaa.

[millia]

Sen sijaan puurossa kasvatettavat mikromadot ovat sopivaa ravintoa vasta hieman vanhemmille taistelukaloille.

Taistelukalan poikaset pystyvät syömään puurossa kasvatettuja mikromatoja tosiaan vasta n. 5-6 päivän ikäisinä (kudusta laskettuna).

[Joulutonttu]

Sen sijaan puurossa kasvatettavat mikromadot ovat sopivaa ravintoa vasta hieman vanhemmille taistelukaloille.

Taistelukalan poikaset pystyvät syömään puurossa kasvatettuja mikromatoja tosiaan vasta n. 5-6 päivän ikäisinä (kudusta laskettuna).

Eli ensin likoeläimet (ruokin siis vain allasta?), sitten mikromadot ja vasta sitten artemia.
Ja kiitokset vinkeistä!

Onko mikromatojen ja moina-vesikirppujen kasvatuksessa paljon eroa, tai siis kummat ovat hankalampia/helpompia kasvattaa?

Moina-vesikirput pitää ilmeisesti hankkia myös kanssaharrastajalta, vai löytyykö noita kauppojen valikoimista useinkin?

[Sami]

Onko mikromatojen ja moina-vesikirppujen kasvatuksessa paljon eroa, tai siis kummat ovat hankalampia/helpompia kasvattaa?

Moina-vesikirput pitää ilmeisesti hankkia myös kanssaharrastajalta, vai löytyykö noita kauppojen valikoimista useinkin?

Lisää tietoa elävän ruoan kasvatuksesta löydät J. Järven sivuilta.

Noiden kahden kasvattaminen on melko helppoa ja viljelmä täytyy uusia n. kuukauden välein. Mikromatoja ei tarvitse ruokkia erikseen, mutta moina -vesikirppujen kohdalla olen huomannut, että parhaaseen lisääntymistulokseen pääsee, kun ruokkii viljelmää pienellä määrällä veteen liuotettua hiivaa parin päivän välein (hiiva-lientä lisätään siten, että vesi muuttuu läpikuultavan sameaksi).

Moina -vesikirppuja taitaa parhaiten saada muilta harrastajilta. Itselläni on kolme toimivaa viljelmää ja voin lahjoittaa ympin, jos joku vaivautuu hakemaan sen Itä-Helsingistä (postitus ei valitettavasti onnistu näillä ulkolämpötilalukemilla).

[Joulutonttu]

Kiitos avusta!
Minä en ainakaan Helsinkiin saakka pääse hakemaan. Ehkä löydän niitä jostain lähempää.

Kauheasti on alkanut taistojen kudetus nyt kiinnostaa, ei millään malttaisi odottaa altaan käyttöön ottoon saakka.

Onko vielä jotain vinkkejä tai muuta, joka pitäisi taistojen kasvatuksessa ottaa huomioon?

Ja muuten, en tuosta Aposta löytänyt oikeaa kohtaa, olenko siis tyhmä vaiko sokea?

-------------------

Muoks:
Oikea kohta taisi löytyä, mutta se ei suostu aukeamaan. Voisiko joku ystävällinen ihminen kopioida tänne kohdan, jossa noista koiraiden eristys yksiöistä olisi puhe? Tai kertoa edes mitä ko. asiasta kerrotaan?

Suuret kiitokset!