B: Ilmankosteudenpoistaja Clas Ohlsonilla

[chanteloup]

Käväsin tänään ostamassa ilmankosteudenpoistajan, ovat tarjouksessa tammi-helmikuun ajan. 115€ kapasiteetti on 10l/24h. Durakraft merkkinen.

[dsl]

Hmm. Yleensä suomalaisissa asunnoissa kosteus on pikemminkin liian pieni kuin suuri. Itse olen harkinntu ilmankostuttajan hommaamista. Tosin juuri tällä hetkellä ei ole yhtään akvaariota. Eikä myöskään mittaria, että oikeasti tietäisin, pitäisi hommata.

Eli ryöstänpä vähän jo aihetta liippaavaa ketjua kysymällä, mistähän ilmankosteusmittarin saisi kätevästi?

[sammari]

Kiitos chanteloupille vinkistä . Saako tuon liitettyä viemäriin vai pitääkö erikseen tyhjentää?

[chanteloup]

Voi laittaa suoraan viemäriin.

---------------------

Hmm. Yleensä suomalaisissa asunnoissa kosteus on pikemminkin liian pieni kuin suuri. Itse olen harkinntu ilmankostuttajan hommaamista. Tosin juuri tällä hetkellä ei ole yhtään akvaariota. Eikä myöskään mittaria, että oikeasti tietäisin, pitäisi hommata.

Eli ryöstänpä vähän jo aihetta liippaavaa ketjua kysymällä, mistähän ilmankosteusmittarin saisi kätevästi?

Clas Ohlsonilta löytyy sekin!

[optimistx]

Varsinkin talvella keskuslämmitystaloissa ilman kosteus on liian pieni, alle 50 %, jotta olisi ihmisille miellyttävä.

Aivan uteliaisuudesta kyselen ketjun aloittajalta, millaiseen tilaan kosteudenpoistajaa ajattelit ja paljonko siellä on kosteusprosentti nyt?

[VesiEläin]

Meidän entisessä 55 neliön kämpässä(kerrostalo vuodelta -52) oli kaksi yli 500-litraista(+pari satalitraista) avointa allasta, jokaisena pakkasaamuna oli makkarin(pienimmän huoneen) ikkuna täysin huurassa ja lattian (ikkunan edestä) sai kuivata vettä käsipyyhkeellä. (..Onneksi asutaan nyt toisaalla) Tarkkaa mittaria ei ollut, mutta kyllä siellä saattoi kosteutta jonniverran olla.

[optimistx]

Meidän entisessä 55 neliön kämpässä(kerrostalo vuodelta -52) oli kaksi yli 500-litraista(+pari satalitraista) avointa allasta, jokaisena pakkasaamuna oli makkarin(pienimmän huoneen) ikkuna täysin huurassa ja lattian (ikkunan edestä) sai kuivata vettä käsipyyhkeellä. (..Onneksi asutaan nyt toisaalla) Tarkkaa mittaria ei ollut, mutta kyllä siellä saattoi kosteutta jonniverran olla.

Veikkaanpa, että ilman suhteellinen kosteus tuossa huoneessa oli silti alle 50 %, jopa i alle suositusten 45 -65 %

N. 20 m2 allashuoneessani on lähes 3 m2 vapaata vesipintaa nyt ilman peitinlaseja, tavanomainen ilmanvaihto, lämpötila 21 astetta. Ilmastimia toiminnassa n. 8 kpl , osa kaiken aikaa, osa n. 20 % ajasta.

Ilman kosteus 48 %. Saisi olla enempi, jotta olisi mahdollisimman miellyttävä ihmiselle.

[sammari]

Itse kyllä luulen että Vesieläimellä on ollut ilmankosteus paljon korkeempi ja siis ihan liian korkea. Meillä oli 12 avointa allasta samassa huoneessa (130-160 litrasia). Ikkuna ei huurustunut ja kosteusvahinkoa tuli ihan omiksi tarpeiksi. Ilman erittäin tehokasta ilmanvaihtoa/kosteudenpoistoa en enää tekisi samaa. Tulee kallis akvaarioharrastus jos sillä pilaa talon.

Muistakaa myös tarkistaa kosteusmittareiden paikkansapitävyys!

[Adrianna]

Varmaan jollakin fiksulla olisi heittää suuntaa-antavaa laskukaavaa tähän ilmankosteuden määrittämiseen omin avuin? Jos tiedot ovat esim. 60 neliötä tilaa, altaat haihduttavat n. 30 l viikossa.

[optimistx]

Itse kyllä luulen että Vesieläimellä on ollut ilmankosteus paljon korkeempi ja siis ihan liian korkea. Meillä oli 12 avointa allasta samassa huoneessa (130-160 litrasia). Ikkuna ei huurustunut ja kosteusvahinkoa tuli ihan omiksi tarpeiksi. Ilman erittäin tehokasta ilmanvaihtoa/kosteudenpoistoa en enää tekisi samaa. Tulee kallis akvaarioharrastus jos sillä pilaa talon.

Muistakaa myös tarkistaa kosteusmittareiden paikkansapitävyys!

Kosteusmittari on hyvä ja halpa apuväline, ja on kyllä hyvä verrata miel. kahta erilaista.

Perustelen, miten vesieläimen huoneen kosteus on saattanut olla pieni:

Aivan normaali (45-65 %) ilmankosteus voi johtaa veden tiivistymiseen ikkunaan ja valumisen lattialle. Ilma voi sisältää vesihöyryä eri lampötiloissa enintään tämän taulukon mukaan:

http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/Hb ... ap.html#c1

Lämpötila Tiheys
astetta C g/m3
0 4,85
5 6,80
10 10,01
15 12,83
20 17,30
25 23,00
30 30,40

(merenpinnan tasalla)

Jos huoneen lämpötila on 20 astetta ja kosteus 50 %, on ilmassa vesihöyryä puolet 17,30 grammasta
eli 8,65 grammaa / m3.
Jos ikkunan lähellä lasipinnan ja ilman lämpötila on esim. 0 astetta, niin se voi enintään sisältää vesihöyryä 4,85 grammaa/m3, joten ylimäärä (8,65 g -4,85 g) tiivistyy vedeksi pinnoille. Koska ikkuna oli kuurassa, niin sen lämpötila on ollut alle 0 C.

Asiassa auttaisikosteuden mittaamisen jälkeen varmaankin ikkunoiden parempi tiivistäminen tai parempi lämmöneristys, ei niinkään ilmankuivurii.

Jos ilmanvaihto on niin huono, että kosteusprosentti on yli 70 %, niin silloin voi ilmankuivurista tai paremmasta ilmanvaihdosta olla hyötyäkin.

[sammari]

Olen aina ymmärtänut (ja uskon vieläkin) että akvaarioveden lämpö ja huonetilan lämpö vaikuttaa myös oleellisen paljon haitumisen määrään. Eli ei voi yleistää minkä verran mikäkin pinta-ala haihduttaa ellei tiedä lämpöjä.

Jos joku kumoaa tän niin toivottavasti perustelee niin että ymmärrän, muutoin en usko.

[sani]

Muistakaa myös tarkistaa kosteusmittareiden paikkansapitävyys!

Kosteusmittarit näyttävät ihan mitä tahansa, etenkin ne jotka eivät ole digitaalisia ja joita ei ole juuri kalibroitu. Kalibrointi pitäisi tehdä säännöllisesti (ja siltikin saattavat näyttää väärin).

Viime keväänä minulla oli 3 kosteusmittaria jotka näyttivät 60, 55 ja 50% vierekkäin ollessaan. Koska homman nimi oli hautoa tipusia oikeissa kosteuksissa (väärä kosteus aiheuttaa vaurioita tipuille), hankin sitten vielä neljännen, digitaalisen mittarin joka näytti takuulla oikeaa. Totesin että kallein ja uusin mittareista näytti eniten väärin.

[sammari]

Tipuja hautoessa olen juuri itsekkin "taistellut" noitten mittareitten kanssa. Kalibrointi on noin niinkuin helppoa, mutta kun tekee sen niin huomaakin helposti että mittarit näyttää silti mitä sattuu. Ja ihan sama uusien valmiiksi viritettyjen kanssa. Ja hautomisessa mittareihin luottamisessa on ollut vain haittaa.

[optimistx]

Varmaan jollakin fiksulla olisi heittää suuntaa-antavaa laskukaavaa tähän ilmankosteuden määrittämiseen omin avuin? Jos tiedot ovat esim. 60 neliötä tilaa, altaat haihduttavat n. 30 l viikossa.

Hyvä idea muuten, mutta ilmanvaihdon nopeus (suositukset 2-3 kertaa tunnissa!) tekee laskelmista aivan spekulaatiota. Luotettava mittari näyttää ilman kosteusprosentin, eikä silloin tarvitse välittää, mistä kosteus on lähtöisin.

---

60 m2, korkeus 2,5 m on 150 m3. 50 % ilmankostus 20 astessa merkitsee, että ilmassa on silloin noin 150 m3* 8 g/m3= 1.2 kg vesihöyryä.
Jos ulkoa tulee 50 % kosteutta sisältävää 0-asteista ilmaa (kuten nyt), niin siinä on alle 3 g/m3 vesihöyryä, eli yht. alle puoli kilogrammaa, alle puoli litraa vettä. Huoneeseen pitäisi siis saada lisää vettä noin 0.7-0.8 litraa kaksi - neljä kertaa tunnissa, jotta kosteus olisi riittävän korkea.

Mainitsemasi 30 litraa pitäisi siis haihtua jo reilusti alle vuorokaudessa viikon sijasta, jotta se voisi antaa kaiken tarvittavan kosteuden näillä edellytyksillä.

Virheiden oikaisusta kiitollisena

---

...
Ikkuna ei huurustunut ja kosteusvahinkoa tuli ihan omiksi tarpeiksi. Ilman erittäin tehokasta ilmanvaihtoa/kosteudenpoistoa en enää tekisi samaa. Tulee kallis akvaarioharrastus jos sillä pilaa talon.

Muistakaa myös tarkistaa kosteusmittareiden paikkansapitävyys!

Millaisia vahinkoja? Paljonko oli mitattu ilman kosteus ja oliko ilmanvaihto 2-3 kertaa tunnissa (vai esim. kanavia tukittu lämmön säästämiseksi?). Ei tarvitse kertoa, jos nämä ovat yksityisinä pidettäviä, mutta kiinnostaisi kyllä isojen vesipintojen harrastajana nämä ongelmat.

Esim. mätäni yhdessä paikassa katto, kun vesipintaa oli noin 15 m2, mutta ilmeni, että rakentajat olivat 'unohtaneet' katosta kosteuseristysmuovin ... ei kapsahtanut onneksi sillä kertaa omaan nilkkaani.

[chanteloup]

Aivan uteliaisuudesta kyselen ketjun aloittajalta, millaiseen tilaan kosteudenpoistajaa ajattelit ja paljonko siellä on kosteusprosentti nyt?

Olen tekemässä omakotitalon (rak.50 luvulla) kellariin akvaario/viini huoneen, ja akvaarioita on jo talossa yli kymmenen. Kosteusprosenttia en ole vielä katsonut, mutta ajattelen sen nousevan. Olen nyt maalannut lattian ja seuraavaksi pesen seinät(vanha kunnon tiili) ja pintakäsittelen ne saunalakalla. sitten kipsplevyt kattoon ja maalit päälle. (nyt laudat näkyvät.)

[optimistx]

...
Kosteusmittarit näyttävät ihan mitä tahansa, etenkin ne jotka eivät ole digitaalisia ja joita ei ole juuri kalibroitu. Kalibrointi pitäisi tehdä säännöllisesti (ja siltikin saattavat näyttää väärin).

Viime keväänä minulla oli 3 kosteusmittaria jotka näyttivät 60, 55 ja 50% vierekkäin ollessaan. Koska homman nimi oli hautoa tipusia oikeissa kosteuksissa (väärä kosteus aiheuttaa vaurioita tipuille), hankin sitten vielä neljännen, digitaalisen mittarin joka näytti takuulla oikeaa. Totesin että kallein ja uusin mittareista näytti eniten väärin.

Mitkähän kosteusmittarit olivat kysymyksessä?

Kävin juuri katsomassa Suomen Lämpömittari Oy:n huoneilman kosteusmittareita Tapiolan Kiva-kaupassa. Niitä oli siellä 4 kpl hyllyssä, ja näyttivät 32, 32, 34,34, prosenttia. Hinta 16,65 e - 20 %. Ohjeissa oli ilmoitettu mittaustarkkuudeksi +-5 prosenttiyksikköä. Mittausmenetelmä hiuksen pituuden vaihtelu kosteuden mukaan.

Vertailin netissä hakusanalla 'kosteusmittari' löytyviin usean sadan euron hintaisiin ammattilaisten mittareihin. Niissä näytti tarkkuudeksi ilmoitettavan +-2,5 %, +-3 %, mittausmenetelmä kapasitiivinen.

Se, onko näyttö digitaalinen tai analoginen ei vaikuta mittaustarkkuuteen. Vrt. digitaalikellot tai viisarikellot voivat olla aivan yhtä tarkkoja. Viisarilaitetta on osattava lukea oikein, kohtisuoraan edestä ja tarkasti arvoiden lukemaa. Esim. mainitsemasi 60 %, 55 % ja 50 % tuntuvat tarpeettoman karkeasti luetuilta, sillä tuskin sattumalta luvut olisivat juuri 0:aan tai 5:een päättyviä? Vaikka asteikkoa ei olisikaan piirretty todella pienin askelin, niin lukea voi silti tarkoin.

Kalibroin oman kosteusmittarini juuri uudestaan, se oli ryöminyt vuosien mittaan 2 prosenttiyksikköä (liian suureksi). Allashuoneen kosteusnäyttö nyt on 46 %.

Täytyy olla mielenkiintoinen tai ammattimainen sovellutus, jos mittaustarkkuus +-5 % pitää korvata mittaustarkkuudella +-2,5 % ja maksaa samalla monikymmenkertainen hinta. Kyllähän mittari näyttää kuitenkin aika johdonmukaisesti ja tarkasti muutoksia. Ts. virheet eivät ole pääosin satunnaisia, vaan eri mittauskerroilla on suunnilleen samansuuntainen ja samankokoinen virhe.

Miten muuten selvitit, että jokin mittareistasi näytti 'takuulla oikeaa'?

[Micke]

Yleensä noissa mittareissa on siellä takana ruuvi josta voi sen mittarin säätää näyttämään "oikeaa" lukua.
Kuten jo edellä mainittiin ei tuo laitteen elektronisuus takaa mitenkään sen oikeaa tulosta. Tarkkuuskosteusmittarit ovat laitteita joita tarvitsee kalibroida jatkuvasti ja noiden laitteiden kalibrointi on tarkkuutta vaativaa työtä ja on firmoja jotka tekee niitä. Vaatii laboratorio olosuhteet mutta onnistuu kotona jos ei tarvita alle 1% tarkkuutta.

Pari vinkkiä mittarin kotona kalibroinnista:
Suola menetelmä:
- laita merisuolaa noin ½-desilitraa noin 2litran astiaan (sellaiseen mihin mahtuu tuo kosteusmittari myös) pussi tms suljettava juttu.
- kostuta suolasta noin puolet pienellä vesimäärällä. Suolasta puolet on oltava kuivaa.
- odota noin 8 tuntia ( tai enemmän)
- tämän jälkeen kosteus pitäis olla jotakuinkin 75% ja mittarin pitäis näyttää niin
- korjaa mittarin näyttöä takana olevasta ruuvista kääntämällä.
Tämä suolamenetelmä on varsin tarkka

Märkäpyyhe menetelmä:
- kastele pyyhe märäksi ja puristele "kuivaksi" niin ettei vesi valu
- laita kosteusmittari pyyhkeen sisälle
- laita pyyhe mittareineen läpinäkyvään muovipussiin
- odota noin 5 tuntia
- mittarin pitäis näyttää noin 98% (97-99)