Missä osassa akvaariota uivat

[Fanitus]

sinileukakirjoahven, timanttitetra ja intiaanisulka?

[Miss_Molton]

Markku Varjon Akvaariokalat-kirjan mukaan sinileukakirjoahven porskuttaa keski- ja pohjakerroksessa, timanttitetra ja intiaaninsulka kumpikin on keskikerroksen väkeä. Poikkeukset vahvistavat sääntöjä.

Mulla miekkisten kanssa yksin elänyt seeprakala (ei oo ollu tilaa kavereille) käyttää melko aktiivisesti jopa pohjakerrosta... Tiedä sitten, onko tavallista (ei tarvii vastata mun kyssäriin).

[Fanitus]

mikäs tetralaji olisi pintakerroksen sakkia?
joka sopisi ph 6,8. kh3. gh4 ja 25 astetta.

[Miss_Molton]

Kulmatetra (pinta ja keski), sitruunatetra (pinta ja keski) ja kongontetra ( tarttee vähintään 160 L). Noi tetrat taitaa olla pääasiassa semmoisia keski- ja pohjakerroksen porukkaa. Jos pintaan haluat väkeä, niin ainakin tuo hohtorasbora näkyisi asuttavan pintaa ja keskivettä (ja on riittävän iso, ettei sinileuka syö sitä). Tapparakalat on ihan pintaliitojengiä, noin muuten aika vaikee sanoa. Seeprakalat, rasborat ja suppusuut ainakin taitavat viihtyä pinnan lähellä, ainakin joskus. Noista lajeista mulla ei oo kokemusta kuin seeprakalasta.

Lajien vesivaatimuksia voisit tsiigailla vaikkapa näistä:
www.akvaariokeskus.fi ja www.pieniakvaariokauppa.fi

Sekä kirjaston kirjat ja kalalehdet. Vanhemmissa matskuissa onpi liian pieniä tilasuosituksia, mutta ei kai ne vesivaatimukset kauheesti ole muuttuneet.

[phanny]

Edelliseen kommenttiin viitaten omat sitruunatetrani kyllä viihtyivät keski ja pohjakerroksen välissä. Tuskin koskaan pinnan lähellä.. Mutta seeprat kyllä pysyivät erittäin uskollisesti pintakerroksessa. Tokikaan seeprat eivät ole tetroja joita tässä haettiin..

[Miss_Molton]

Kuten itse tuumailin, että poikkeuksiakin varmasti on (en väitä, että sitruunasi olisivat olleet outoja). Ja painovirhepaholainenkin kirjassa on mahdollinen tekijä.

Toi mun seepris nytkin kekkuloi pohjan tuntumassa, eikä ole ikänään tetraa nähnytkään (viittaan jonkin sortin oppimiseen). Muuttaakohan se tapojaan, kun saa lajitovereita...

Juu, tetroja haettiin, mutta eipä näyttänyt kirjallisuuden perusteella olevan montaakaan pinnan tuntumassa viihtyvää tetraa, joten arvelin ehdottaa vähän muita pintakerroksessa elostelevia lajeja .

[Fanitus]

kaikki ehdotukset otetaan vastaan...jos nyt huomiseksi saisin aikaan päätöksen kalojen suhteen-nyt olen ihan kahden vaiheilla..taitaa väritön allas tulla tällä hetkellä:(
jotenkin en halua sinileukakirjoahvenista luopua-kauniin näköisiä kuvissa(niitä 2 tulisi)
timanttitetraa ihaillut olen kuvista.
intiaanisulka vaan ollut alku mietinnöistä asti messissä..(sekin erikoinen,vaikka kropaltaan väritön)
pohjalla kupari,albiinommonnisia+monni

[adaina]

Suppusuut on aika paljon pinnan tuntumassa.

[Fanitus]

päädyin jättään inkkarit(oli niin värittömiä liikkeessä) ja timanttitetrat pois ja otin 12 sitruunatetraa-osalla jo ihan kelt.väri.uivat kaikissa osissa.
Otin 6 musta-aavetetra poikasta-ihan pieniä vielä,joten ei vesiruton takaa esille uskalla:(en tiedä oisko auttanut jos oisin 12 niitäkin ottanu

[tetra67]

Vaikka olet jo valintasi tehnyt, niin annanpa kuitenkin vinkin pinnassa viihtyvästä tetrasta: lasitetra. Pinnassa viihtymisessä on sitten se kääntöpuoli, että saattaa myös hypätä ulos (yhden olen saanut pelastettua lattialta, kun tuli turhan innokkaasti syömään, mutta yksi on löytynyt kuivuneena, tiedä sitten, oliko sama yksilö).

[7330]

Sitruunat ja musta-aaveet ovat varmaan hieno yhdistelmä.
Kannattaa muuten pitää tarkkaan silmällä niitä musta-aaveita. Niillä tuntuu olevan harmillisen usein "pahkataudiksi" kutsuttu sairaus, joka muistuttaa kovasti kalatuberkuloosia (tai saattaa ollakin se), ja joka näköjään kerran ilmestyttyään tappaa koko parven. Sen oireina ovat pahkamaiset kyhmyt esimerkiksi pyrstön tai selkäevän tyvessä, ajan mittaan niitä ilmestyy muuallekin kalaan. Itse jouduin lopettamaan ensimmäisellä yrityksellä koko parven yksi kerrallaan, mutta toinen, kotimaassa kasvatettu parveni on ollut terve jo puolisen vuotta. Haulla löytyy paljonkin kokemuksia pahkataudista.

Noista pintavedessä viihtyvistä tetroista sen verran, että niiden kanssa ovat sitten tiiviit kansilasitkin aika pakolliset. Sitruunatetraa en kyllä osaisi pitää millään muotoa pintakalana, mutta pinnan lähellä liikkuvat esimerkiksi kaikenlaiset suppusuut, kynäkalat, roiskuttajatetrat, tapparakalat ja kulmatetrat. Harvinaisemmista lajeista vastaavia lienevät kulmatetran serkut selkäjuovatetra ja pingviinitetra sekä palettisukkulatetra ja silmäjuovatetra.

[Fanitus]

kiitos vinkeistä.
mä täällä jo paniikilla seuraan,että joko jokin tauti niihin on iskeny.Koskahan mä pääsisin nauttiin tästä harrastuksesta?
Kun ahven uidessaan tökkäs itseään kiveä vasten-tuli heti mieleen et joko pilkkutauti iskenyt-sillä nehän kiehnää silloin kaikkea vasten.Mutta pilkkuja en ole nähnyt.Pelottaa se et ne musta-aaveet tuolla piilossa uiskentelee (pimeällä uskalsi vägän esille tulla) että enhän mä näe jos pilkkuja tulee johonkin niistä.
Enpä olisi musta-aaveita ottanut jos oisin ton pahkataudin tienny

en ostanu eilen 5 kuparimonnista ,jotka kalastosta puuttuu-tyhmä minä.
nyt en sitten enää uskalla sinne mitään ostaa jos noi terveinä pysyy.
vedensuosikki oli loppu-eli kasviostos vielä edessä.

[Miss_Molton]

Älä nyt sentään vielä ole ihan paniikissa ja tautipelossa. Jotkut kalat on herkempiä joillekin taudeille kuin toiset. En missään nimessä halua peloitella, jos muistelen, että joko mustatetrat tai musta-aaveet olisi herkkiä kalatuberkuloosille. Mutta samaan sarjaan kuuluvat kuulemma myös mm. synnyttävät hammaskarpit ja kuparitetrat.

Mun miekkapyrstöparvesta tehtiin hiljattain diagnoosi kalatuberkuloosista, ja vatsojen pienestä kuopasta päätellen se on kaikilla 14 (jotka jäljellä ovat) tauti on kroonisessa vaiheessa. Tulosten mukana tulleen tautiartikkelin mukaan vähempiarvoinen parvi, josta diagnoosi on tehty, olisi hyvä hävittää. Mulla tuo parven teurastus on vielä edessä, sillä isompi allas on kypsymässä ja yksinäinen seeprakala jää muuten ihan tosissaan ypöyksin, eli sille eka kavereita.

Eli, jos tauteja jännität (mullakaan ei ole karanteenia), niin odottele ja hoida kaloja normaalisti kuukauden pari. Sitten, jos kaikki on ok, niin mun mielestä voit ne kuparimonniset hakea.

Tsemppiä, ja toivotaan, ettei pahat pöpöt iske!

[Fanitus]

Miss_Molton
mulla tuo pelko johtuu siitä että n.2,5kk sitten kun akvaario haettiin ystäviltämme,muutamien kalojen kera.(ei siis kypsytelty ym.)..menin innoissani sitten osteleen kaloja ja saatiin n.4vko akvaarion oston jälkeen pilkkutauti johon kuoli kaikki 30 kalaa,vaikka lääkettä ostin.Siitä johtuu pelkoni ja tuntuu että jos taas jotain tulee niin tää ei nähtävästi ole mun juttu..
Kun akva puhdistettiin uusi hiekka ostettiin,vanu ym.niin aloitettin kypsytys ja arvojen mittailu.Eli "oikein " nyt tehtiin ja 3vko albiinomonniset ja partamonni onnellisena jo altaassa elelly,mutta heti kun muita hain tuli pelko taudeista(tai en tiedä tuleeko kyseisestä kalaliikkeestä-ei siistein mahdollinen)

Voimia miekkapyrstöparven teloitukseen ensi kerralla parempi onni!

[7330]

Ei toki ollut tarkoitus paniikkia lietsoa tuolla edellisellä viestilläni.

Viime yrityksellä taisi olla suurin vika siinä, ettei allasta oltu kypsytetty. Käytännöllisesti katsoenhan jokaisessa altaassa on koko ajan taudinaiheuttajia, mutta kun olosuhteet ovat kunnossa, kalat pystyvät ihan ongelmitta vastustamaan niitä, eikä ongelmia tule. Kypsyttämättömässä altaassa uudet kalat ovat luultavasti saaneet ensimmäisenä nitriittimyrkytyksen, joka on sitten altistanut ne kaiken maailman taudeille. Siirtostressi ja vesiolojen muuttuminenkin saattaa aiheuttaa taudin puhkeamisen, ja siksi suositellaan uusien kalojen karanteenausta ja hidasta totutusta uuden kotinsa veteen.
Toisaalta, kuten sanottu, herkkyys taudeille on lajikohtaista ja voi riippua paljon siitäkin, kuinka jalostetuista yksilöistä on kysymys. Jalostushan perustuu sukusiitokseen, joka yksipuolistaa perimää ja heikentää sitä myöten vastustuskykyä. Mikään altaassasi asustavista kalalajeista ei kuitenkaan ole erityisen herkästi sairastuvan maineessa, lukuun ottamatta tuota musta-aaveiden pahkatautia. Sekään ei tunnu kovin herkästi tarttuvan muihin lajeihin, ainakaan oman kuolleen parveni allastovereissa ei näkynyt mitään samantyyppisiä oireita.