Niin, ilmeisesti rakas punasilmäplekoni on siis tullut jonkinlaiseen murrosikään. Aiemmin olin kiinnittänyt huomiota sen ulkoisen olemuksen muuttumiseen, eli massaa on tullut lähiaikoina lisää, raitoja on muodostunut reippaasti lisää sekä poskipiikit ovat alkaneet myös kasvaa hyvää tahtia. Nyt myös sen käytös on muuttunut.
Aikaisemmin niin lauhkea ja välillä arkakin pleko on muuttunut pikkuhiljaa yhä röyhkeämmäksi ja äksymmäksi. Eilen vettä vaihtaessani sain todella varoa käsiäni, se hyökki vedenvaihtoletkua päin ja olisi tullut siis käsillekin, mutta sain onneksi ajoissa kiskaistua näppini alta pois. Eihän se varmaan minua pystyisi edes naarmuttamaan, mutta ajatus käteen hyökkivästä piikein varustetusta panssarivaunusta ei hirveästi houkuttele. Vähän pelottaa kiekkojen puolesta, pleko majailee mielellään niiden seurassa oksankarahkan takana jä välillä painelee sinne melkoista haipakkaa tyylillä pois alta risut ja männynkävyt. Olen seuraillut tilannetta mutta ei ole ainakaan vielä osoittanut minkäänlaista vihamielisyyttä kiekkoja kohtaan. Että tämmöistä. Hyviä neuvoja otetaan ilolla vastaan ja jos jollain olisi kokemuksia vastaavanlaisesta plekon aikuistumisesta niin aina parempi.
