Sairauden diagnosointia

[Hermis]

Voisin esitellä tässä altaani ongelmat, jospa se auttaisi minua päättämään, mitä tehdä seuraavaksi. Tässä ensin altaan perustiedot:

1. akvaarion tilavuus ja mitat: 112 l, 80 x 40 x 30 cm (l x k x s)
2. valaistus: 2 x 18 W (putkien merkistä en nyt osaa sanoa), valaistusaika 12 h/pvä
3. suodatus: Eheim Pickup 2010
4. akvaarion hoito: 50 % vedenvaihto viikottain. Pohjamateriaali on suht pienirakeista soraa, joten en lappoa sitä, vaan kierteiset hoitavat möyhimisen. Suodattimen patruunaa huuhtaisen, kun menee tukkoon (ehkä parin kk välein). Ruokinta kerran päivässä: kaloille hiutaletta (TetraBetta) ja ravuille pari pellettiä/pohjaraetta (vaihdellen Hikarin Sinking Waffers, Dupla Rin, Tetra Waffer Mix). Vedenparannusaineena EasyLife FFM (1,5 korkillista vedenvaihdon yhteydessä). Kasvilannoitteena toimii JBL Ferropol (10 ml/vko vedenvaihdon yhteydessä).
5. akvaarion asukit: Taistelukalauros, 9 smaragdirasboraa, tulisuka- ja kirsikkasukarapuja
6. vesiarvot: pH 6,5; GH 3, KH 0-1, NO2- 0 mg/l, NO3- vaihtelee vedenvaihtojen välillä 12- < 25 mg/l, lämpötila 27 astetta (mitattu tippatesteillä, pH mittarilla)

7. Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
No niin, sitten päästiin asiaan. Ongelmat alkoivat siinä huhti-toukokuun vaihteen tienoilla, kun sukarapuja (ja varsinkin tulisukarapuja) alkoi kuolemaan oikein urakalla. Tahti oli pahimmillaan kolme-viisi yksilöä päivässä. Viime viikkojen aikana rapuja ei ole kuollut kovinkaan montaa. Olen kuitenkin alkanut epäilemään, voisiko niillä olla jotain häikkää kuorenvaihdossa, sillä olen nähnyt viime aikoina useita yksilöitä, joilla on ollut epätäydellinen kuorenvaihto ts. osa vanhasta kuoresta ei ole irronnutkaan. Kuolleet yksilöt ovat olleet sekä pienempiä poikasia että aikuisia yksilöitä. Myös muutama kirsikkasukarapu on menehtynyt. Varsinaisesti en odota, että tähän sukarapuongelmaan kukaan osaisi vastata, sillä sukarapujen taudeista ei taideta yhäkään oikein tietää paljoakaan.

Maaliskuun alkupuolella kasvatin silloista seitsemän smaragdirasboran parvea kymmenellä yksilöllä, joista yksi kuoli muuttoa seuraavana päivänä. Sen jälkeen parvi on harventunut pikku hiljaa nykyiseen yhdeksään. Pari rasboraa "harvensin" itse, kun olivat uineet verkkolehteen ansaan. Kaloilla olen huomannut seuraavia oireita: laihtumista, värien tummumista, alaleuan "sijoiltaan" menoa, joillain kaloilla on suun kärjessä jotain valkoista (ei näytä homeelta), evien rispaantumista, nyt yhdellä laihtuneella törröttää kiduksesta/silmästä (vähän vaikea erottaa pieneltä liikkuvalta kalalta, kummasta törröttää) jotain valkoista, pyrstöevässä vaaleita laikkuja.

Altaassa majaillut pieni linnunratapleko kuoli pari päivää sitten. Se oli myös laihtunut (maha kuopalla) ja sen pyrstö- ja toisen puolen sivuevistä ei ollut kuin rangat jäljellä. Minulla noin kolme kuukautta ollut pleko ei oikeastaan kasvanut lainkaan täällä asustellessaan (oli kuollessan n. kolmesenttinen).

Vanha taistelukalaukko Antero on terveennäköinen ja voimissaan.

Tässä nyt sitten oikeastaan mietin, että voisikohan tuolla olla jokin loistartunta? Pitäisiköhän tuonne laittaa jokin lääkitys? Olen ymmärtänyt, että ravut eivät oikein siedä noita loislääkkeitä, mutta pitäisikö tässä nyt sitten valita kalojen ja rapujen välillä?

[Mari Kurki]

Safiirirasborat ovat kökköä porukkaa. Niiden sopeutuminen on äärimmäisen hidasta ja melko hankalaakin. Kolmesenttisen plekon kuolemaan en pidä millään tavalla omituisena, ihme mielestäni olisi ollut jos noin pienenä uuteen kotiin myyty lapsiparka olisi selvinnyt Sen kuolema ei siis välttämättä ole missään tekemisissä näiden muiden ongelmien kanssa.
Vaaleat laikut kalojen kyljissä kuulostavat siltä, että niillä voisi todellakin olla jonkinlainen alkueläintartunta. Tetrahymena, Chilodonella tmv. Ikävä uutinen näiden kohdalla on se, että ne ovat huomattavan hankalia tappaa, edes formaliinikuuri ei välttämättä auta jos tartunta on edennyt pitkälle. Sitä lähtisin itse yrittämään ja kun akuutein tilanne on ohi, sisäloiskuuri voisi myös olla hyödyksi. Ravut eivät satavarmasti formaliinikuurista pidä, mutta vaihtoehtojakaan ei oikein ole. Alkueläintartuntojen varmaan toteamiseen pitäisi olla mikroskooppi.
Alkueläintartuntaa vastaan sen sijaan puhuu se, että oireet ovat jatkuneet noin pitkään. Alkueläimet yleensä tekevät kaloista selvää jälkeä varsin järkyttävää vauhtia. En tiedä onko rapujen kuolemalla mitään tekemistä tämän kanssa, onko kyseessä sattuma, vai voisiko esim hanavedestä olla liuennut jotain altaaseen jolloin herkemmät rapuset olisivat reagoineet ensin ja kalojen vastustuskyky olisi laskenut ja alkueläintartunta olisi päässyt iskemään.
Mikroskooppitutkinta olisi kova sana tässä vaiheessa, muuten tämä on puhdasta spekulaatiota.

[Hermis]

Laittelen tässä hieman tarkennoksia (niinpä, jotkut kutsuvat minua pilkunviilaajaksi noin kauniimmin muotoiltuna)...

Safiirirasborat ovat kökköä porukkaa. Niiden sopeutuminen on äärimmäisen hidasta ja melko hankalaakin.

Nuo mun kalat on smaragdirasboroita, en ole ainakaan täällä törmännyt juttuihin, joissa muilla olisi näiden kalojen kotiuttamisen kanssa ollut ongelmia.

Kolmesenttisen plekon kuolemaan en pidä millään tavalla omituisena, ihme mielestäni olisi ollut jos noin pienenä uuteen kotiin myyty lapsiparka olisi selvinnyt Sen kuolema ei siis välttämättä ole missään tekemisissä näiden muiden ongelmien kanssa.

Olin ostaessani tuota plekoa itsekin hieman yllättynyt sen pienestä koosta, mutta kun ostin sen harrastajalta, jolla on noita ollut enemmänkin myynnissä, ajattelin hänen osaavan asiansa. Itselläni kun ei ole aiempaa kokemusta muista plekoista kuin partamonnista.

Vaaleat laikut kalojen kyljissä kuulostavat siltä, että niillä voisi todellakin olla jonkinlainen alkueläintartunta.

Lähinnä olen laikkuja huomannut pyrstöevissä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niitä voisi olla muuallakin kalan ruumiissa. Nuo ovat väriltään sen verran kuitenkin vaihtelevia ja vikkeliä ovat liikkeissään.

[Wyrda]

Laittelen tässä hieman tarkennoksia (niinpä, jotkut kutsuvat minua pilkunviilaajaksi noin kauniimmin muotoiltuna)...

Safiirirasborat ovat kökköä porukkaa. Niiden sopeutuminen on äärimmäisen hidasta ja melko hankalaakin.

Nuo mun kalat on smaragdirasboroita, en ole ainakaan täällä törmännyt juttuihin, joissa muilla olisi näiden kalojen kotiuttamisen kanssa ollut ongelmia.

Tuolta löytyy nimenomaan smaragdirasboroiden siirtoherkkyydestä useammaltakin kokemuksia.

[Hermis]

Laittelen tässä hieman tarkennoksia (niinpä, jotkut kutsuvat minua pilkunviilaajaksi noin kauniimmin muotoiltuna)...

Safiirirasborat ovat kökköä porukkaa. Niiden sopeutuminen on äärimmäisen hidasta ja melko hankalaakin.

Nuo mun kalat on smaragdirasboroita, en ole ainakaan täällä törmännyt juttuihin, joissa muilla olisi näiden kalojen kotiuttamisen kanssa ollut ongelmia.

Tuolta löytyy nimenomaan smaragdirasboroiden siirtoherkkyydestä useammaltakin kokemuksia.

En nyt halua inttää, mutta tuossa ketjussa puhutaan nimenomaan safiirirasboroiden kotiuttamiseongelmista. Smaragdirasborat siellä mainitaan hyvinä pintaruokasyömäreinä .

[Wyrda]

Laittelen tässä hieman tarkennoksia (niinpä, jotkut kutsuvat minua pilkunviilaajaksi noin kauniimmin muotoiltuna)...

Safiirirasborat ovat kökköä porukkaa. Niiden sopeutuminen on äärimmäisen hidasta ja melko hankalaakin.

Nuo mun kalat on smaragdirasboroita, en ole ainakaan täällä törmännyt juttuihin, joissa muilla olisi näiden kalojen kotiuttamisen kanssa ollut ongelmia.

Tuolta löytyy nimenomaan smaragdirasboroiden siirtoherkkyydestä useammaltakin kokemuksia.

En nyt halua inttää, mutta tuossa ketjussa puhutaan nimenomaan safiirirasboroiden kotiuttamiseongelmista. Smaragdirasborat siellä mainitaan hyvinä pintaruokasyömäreinä .

Voisin ehkä opetella lukemaan.

[Hermis]

Kun en nyt halunnut laakereillekaan jäädä lepäämään, laitoin daktymor-kuurin (vaikuttava aine pratsikvanteeli, pitäisi tehota iholoisiin, kidusloisiin ja heisimatoihin) altaaseen. Lääkkeen ohjeissa tosiaan oli, että selkärangattomat ei sitä siedä. Joille lääke ei ole tuttu, ennen kuuria (sunnuntaina) vaihdoin 3/4 vedestä. Annostelin lääkettä 5 ml (ohje on 5 ml/100 l) ja kuuden tunnin kuluttua vaihdoin taas 3/4 vedestä. Ja seuraavana päivänä (eilen) vaihdoin taas puolet vedestä.

Olen nyt tarkkaillut allasta tiuhaan (jotain hyötyä tästä äitiyslomasta, voi tuijotella altaita päivät pitkät ). Lääkehoidon aikana menetin yhdeksästä rasborasta kolme. Yksi näistä oli niitä niitä laihtuneita, joiden parantumisesta en niin ollutkaan toiveikas. Yksi rasbora on voinut välillä heikommin, uinut pelkästään pohjan tuntumassa, mutta nyt on näyttänyt piristyvän. Eilen ruoka ei maittanut (TetraBetta), tänään aamulla annoin Bassleria, joka maistui jo osalle. Yksi rasbora, joka on kovin laiha ja se yksilö, jolta tulee jotain valkoista kiduksesta/silmästä, voi aika heikosti. Tämän kanssa olen nyt miettinyt, pitäisikö se lopettaa, koska luultavasti ei taida selvitä kumminkaan. Ajattelin tarkkailla tilannetta vielä tämän päivän.

Taistelukala Antero ei vaikuta olevan moksiskaan lääkekuurista. Tänään löysin altaasta yhden kuolleen tulisukaravun. Tuostakaan ei oikein tiedä, johtuiko kuolema vanhoista ongelmista vai lääkkeestä. Olin itseasiassa varautunut hirmuiseen rapujen ja kierteisten massakuolemaan tuon lääkekuurin johdosta, mutta sellaista ei ainakaan vielä ole tullut.

Huomasin tuossa vedenvaihtojen yhteydessä, että rasborat hakeutuvat pintaan ilmaa ottamaan. Ovatkohan nuo smaragdirasborat kovin herkkiä hapenpuutteelle? Kestääkö mulla toi vedenvaihto liian kauan niin, että joutuvat tosiaan hakemaan jo ilmaa pinnalta? Aiemmin en ole tuollaista käytöstä huomannut, tosin en ole viimeaikoina niin tarkkaan aina ollut altaan vieressä töllöttämässä, paitsi nyt lomalla. Vedenvaihdon ajaksi olen laittanut sisäsuodattimen pois päältä ja vedenvaihto tapahtuu kuitenkin alle tunnissa. Olen täyttänyt altaan aika hitaasti, ettei virtaus pöllyyttä koko pohjamateriaalia pitkin allasta.¨

Tästä mua nyt kyllä täällä höykyytetään, mutta mahdollisesti altaaseen olisi tulossa uusi asukkeja tällä viikolla . Olen jo aikoja sitten pyytänyt akvaliikettä tilaamaan mulle kultasinisilmiä ja nyt niitä pitäisi tulla kuulemma liikkeeseen huomenna. Tässäkin on yksi syy, miksi haluaisin selvittää altaan ongelmia mahd. pian. Tietenkin otan itsekin riskin noiden sinisilmien kanssa, koska eivät tosiaankaan ole mitään halpoja kaloja. Minulla olisi kyllä tuolla tyhjänä n. 30-litrainen allas, johon voisin lykätä sinisilmät karanteeniin. Aiemmin en ole kaloja karanteenannut, mutta olen käsittänyt, ettei karanteenialtaan tarvitsisi olla kypsä? Tuo 30 litraa on kyllä auttamattoman pieni sinisilmille, mutta menisikö se karanteenitarkoituksessa?

[Adrianna]

Tästä mua nyt kyllä täällä höykyytetään, mutta mahdollisesti altaaseen olisi tulossa uusi asukkeja tällä viikolla . Olen jo aikoja sitten pyytänyt akvaliikettä tilaamaan mulle kultasinisilmiä ja nyt niitä pitäisi tulla kuulemma liikkeeseen huomenna. Tässäkin on yksi syy, miksi haluaisin selvittää altaan ongelmia mahd. pian. Tietenkin otan itsekin riskin noiden sinisilmien kanssa, koska eivät tosiaankaan ole mitään halpoja kaloja. Minulla olisi kyllä tuolla tyhjänä n. 30-litrainen allas, johon voisin lykätä sinisilmät karanteeniin. Aiemmin en ole kaloja karanteenannut, mutta olen käsittänyt, ettei karanteenialtaan tarvitsisi olla kypsä? Tuo 30 litraa on kyllä auttamattoman pieni sinisilmille, mutta menisikö se karanteenitarkoituksessa?

Eikä ees höykytetä .

Vähän huonoa tuuria että nuo uudet kalat tulivat juuri nyt. Kauppias ei varmaan suostu niitä pitämään hoivassaan x määrää aikaa? Jos olisin sinä, niin pistäisin ne kotona siihen 30 l karanteeniin. Suodattimeksi riittää vaikka pillifiltteri, koska kaloja voi ruokkia tosi minimaalisesti ja vettä vaihtaa vaikka ämpärillisen per päivä. Ihan kypsyttämätön allas on vähän riski, itse tapoin ensimmäiset karanteerattavat kalani karanteeniin . Hanki siis käsiisi kukkamultaa ja hss:aa, tai SafeStarttia puteli.

Riippuen sinisilmien koosta, niille voisi tarjota karanteeniruoaksi vaikka elävää safkaa. Piristyisivät kovasti ja kotiutuisivat rivakkaan. Mikromadot ovat ainakin helppoja kasvatettavia ja pienet kalat niitä mielellään napsivat (jopa aikuiset punapäätetrat tajuavat niiden päälle). Jos mikroja ei ole saatavissa mistään lähituntumasta ja haluat kokeilla, niin laita yv. Voin pistää minigripillisen kuhisevaa massaa postiin .

[Zissou]

tai SafeStarttia puteli.

Mutta riittääkö vuorokausi karanteenin perustamiseen, vaikka olisikin SafeStarttia?

[Hermis]

tai SafeStarttia puteli.

Mutta riittääkö vuorokausi karanteenin perustamiseen, vaikka olisikin SafeStarttia?

Mun käsittääkseni ei. No joka tapauksessa, kultasinisilmät on tänään kotiutettu suoraan altaaseen. Meni syteen tai saveen. Päätöksentekoon vaikutti juuri tuo riski kypsymättömän karanteenialtaan käytöstä, kun karanteenausaika on kuitenkin useampi viikko. On siinä aikamoisesti hommaa ja vedenvaihtoa päivittäin. Mun pitää kuitenkin pitää mielessä, että synnyttämään tässä pitäisi itsekin piakkoin mennä . Lisäksi olin tuota 30-litraista ajatellut pandamonnisten vauvalaksi, kunhan ne tuosta vielä pikkuisen kasvavat.

[Soldieri]

Olen kuullut yhdeltä akvaariokauppiaalta, että safestartti vaikuttaa lähes välittömästi, jos ei ole pilalla. Koska siinähän on nimen omaan käsittääkseni niitä eliöitä, mitä akvaarioon tarttee. Itse jäin odottamaan moneksi päiväksi, vaikka heti ensimmäisen päivön aikana löyty jo No3.