Milloin emokalat pois kutualtaasta ?

[Shadowman]

Minulla on 400 l kiekkoaltaasta päädystä erotettu 50 cm pätkä, jossa kiekkopariskunta sai kutea rauhassa. Poikaset ovat nyt kuukauden ikäisiä ja kaikki on tähän asti mennyt suhteellisen hyvin, poikasia jäljellä n 30-40 kpl. Eilen huomasin, että emokalat ovat alkaneet välillä käyttäytyä agressiivisesti toisiaan ja poikasia kohtaan. Epäilen jopa, että naaras olisi syönyt pari poikasta, en kuitenkaan kunnolla nähnyt tilannetta. Kuinka kauan olette emoja kutualtaassa pitäneet ? Joko poikaset pärjäävät omillaan, siirränkö emot pois ?

[Lunni]

Siirrä vaan emot jo pois, poikaset pärjäävät kyllä.

[chanteloup]

Luin toisesta forumista; Emot kannattaa siirtää kun pienet ovat 3-4 viikkoa. (En itse ole vielä saanut kutupuuhia kohdilleen, ovat juuri aloittaneet puuhat).

[Bucket]

Luin toisesta forumista; Emot kannattaa siirtää kun pienet ovat 3-4 viikkoa. (En itse ole vielä saanut kutupuuhia kohdilleen, ovat juuri aloittaneet puuhat).

Sitä ei voi sanoa suoraan näin,

joku kalat ei hermostuu lainkaan

ja joku hermostuu heti.

Kun vanhemat aloittaa "attackeramaan" poikasi, sitten on aika

[Shadowman]

Itseasiassa emot rauhoittuivat ja poikaset vähensivät kyljillä oloa siinä määrin, että ovat edelleen samassa tilassa. En ole viitsinyt kiusata emoja haavimalla niitä. Poikasilla ikää nyt n. 6 viikkoa ja syövät artemian lisäksi myös hienonnettua Tetra Diskusta.

[rullarapu]

Itelläni kävi aikoinaan kutupariskunnan kanssa seuraavilla tavoilla...

1. Muutaman kymmenen palleron käsittävä ensikutu kuoriutui, poikaset lähtivät uimaan ja löysivät hätäisesti kyljille. Molemmat hoitivat poikasia varsin mallikkaasti, mutta innostuivat kutemaan samantien uudelleen poikasten ollessa vielä kyljillä, ollen vasta muutaman päivän ikäisiä. Tuossa vaiheessa katsoin paremmaksi antaa vanhempien jatkaa kudunvartiointia, haavin varovarovasti jäljelle jääneet pienokaiset väliaikais-kellulaatikkoon ja jatkoin niiden ruokintaa ns hätäversiolla. TiHelle kiitokset äärimmäisen hyvistä neuvoista.

2. Edellisessä kohdassa pyöräytetty, about sadan palleron käsittävä kutu kuoriutui, poikaset lähtivät liikkeelle ja löysivät edellisiä paremmin kyljille. Kummatkin hoitivat poikasia, kunnes isipappa alkoi riehua ja hyökkäili niin poikasia kuin emoakin päin. Emo suojeli pikkuisia, ja otin ukon pois. Emo hoiti poikasia yksinkin varsin tunnollisesti.

Siinä vaiheessa suositeltavaa ottaa pois jos toinen alkaa hyökkäillä tai ei ole muuten enää kiinnostunut poikasten läsnäolosta. Emo pärjää kyllä yksinäänkin, mutta aina parempi jos molemmat pystyvät olemaan paikalla. Tai kuten kohdassa kaksi kävi eli alkaa uusi kutu... ja tarkennuksen vuoksi vielä tuosta kyljillenoususta: kutupariskuntani oli german red + keltainen, joten ne eivät pystyneet tummumaan. Onneksi kuitenkin luonto hoiti asian toisin, ja poikaset sitten löysivät oikeaan osoitteeseen.


Jotakuta varmaan kiinnostaa, kuinka poikasille loppujenlopuksi kävi. Kirjoitin aikanaan tuosta ketjua nimeltä Ilouutisia, siellä olen kertonut kutujen vaiheista ja poikasten kasvusta varsin yksityiskohtaisestikin. Kuvia ei valitettavasti enää kyseisistä linkeistä löydy