lammikko

[-Mandell-]

Eli isot kultikset sai pikku kultiksia täs vähän aikaa sitten akvaarioon ja kun ei viittis niitä tappaakkaan niin tuli mieleen et mummolan takapihalla on iso luonnon lammikko saiskohan siitä niille altaan.. eli kokoo leveys ehk 6 metrii ellei enemmänkin pituutta ehkä saman verran. vesi on aika sameeta mut tulee lähteestä.. olisko mitään mahdollisuuksia saada kultakaloja viihtymään siellä, ehkä jopa talven yli koska akvaariossa ei ole enää tilaa uusille pikku kultiksille.. Eli siis elelisivät siellä omaa elämäänsä, söisivät ötököitä, joskus fisun ruokaa.. Eli ei suodatusta, ei annettavaa ruokaa.. onko mitään mahdollisuuksia?

[PieniPalikka]

Lammessa ei lienee lämmityksiä? Epäilen jalostetun kultakalan viihtymistä Suomen talvessa ulkosalla... Toisaalta mulla ei oo kyllä tietoa asiasta...

[JPuranen]

Ei taatusti selviä luonnonvaraisesti noin pienessä lammikossa, vaikka vesi vaihtuukin, jos eivät kuole nälkään, niin paleltuvat joka tapauksessa.. Vaatii panostusta enemmän. Jos kultakala eläisi luonnonvaraisesti suomen oloissa, niitä olisi meidän järvissä ja lammikoissa... Ne ei kestä isonakaan, vaikka poikasena ei edes alkutalvea, jo syksyn kohmeet pistää hengen pois poikasilta epäilisin vahvasti..

[-Mandell-]

no voi surku.. täytynee keksiä jotain muuta sitten.. korjaus. lammikolla leveyttä yli 8 metriä.. tuli taas tohellettua

[-Mandell-]

mut siis onko mitään järkee ees kasvattaa poikasia, vai kannattaisiko viedä vaikka eläinkauppaan myyntiin?

[-Mandell-]

siis jahka ovat isompia?

[PieniPalikka]

Mieluummin tarjoat niitä sinne eläinkauppaan myyntiin, kuin lopetat ne. Myös täällä A-W:ssä on myyntipalsta mitä kannattaa kokeilla

[hannu]

Ei taatusti selviä luonnonvaraisesti noin pienessä lammikossa, vaikka vesi vaihtuukin, jos eivät kuole nälkään, niin paleltuvat joka tapauksessa.. Vaatii panostusta enemmän. Jos kultakala eläisi luonnonvaraisesti suomen oloissa, niitä olisi meidän järvissä ja lammikoissa... Ne ei kestä isonakaan, vaikka poikasena ei edes alkutalvea, jo syksyn kohmeet pistää hengen pois poikasilta epäilisin vahvasti..

Kultakalat ovat ihan todistetusti eläneet järvissä, jotka jäätyvät talvella. Suomessa talvi voi olla liian pitkä, mutta muualla kultakalat leviävät harmiksi asti. Nälkä noille kaloille varmaan tulisi, lisääntyvä populaatio syö pienen lammikon äkkiä tyhjäksi.

[JPuranen]

Kultakalat ovat ihan todistetusti eläneet järvissä, jotka jäätyvät talvella. Suomessa talvi voi olla liian pitkä, mutta muualla kultakalat leviävät harmiksi asti. Nälkä noille kaloille varmaan tulisi, lisääntyvä populaatio syö pienen lammikon äkkiä tyhjäksi.

Tuo pitää paikkaansa, sillä monessa paikassa pintaan tulee jää viikoiksi, joskus jopa kuukaudeksi ja silti kalat pärjää (kiina-japani, ja myös keskiaurooppa)... Mutta kolme-viisi kuukautta jääkannen alla tappaa jokaisen varsin tarkkaan. Syy varmaan on aika pitkälle ravinnon puute, sekä vasta toisena liian pitkä horrosjakso, josta yleiskunnon lasku jota seuraa ennemmin tai myöhemmin kuolema. Eikä sekään ole ehto, että pitää lisääntyä, vaan se että selviääkö ylipäätään. On selvää, että mitä vanhempi/kookkaampi kala ja mitä vähemmän jalostettua kantaa sen paremmin kestää.

[pnurm2]

hei
en saanut tekstistä selville onko kultikset särjen näkösiä vai "jalostettuja" , itselläni on särjen mallisia
ja ovat olleet ulkona altaassa n.7 vuotta, ja ei menetyksiä koko aikana.
t.pn

[Pakke]

Jos kala kestää kylmää vettä niin se kyllä selviää pitemmästäkin talvesta, nimittäin kylmässä vedessä (0-5astetta) kala ei kuluta lähes lainkaan ravintoa (tutkittua henk.koht) ja jos kala on vaan ennen talvea hyväkuntoinen (= terve, ei nälkiintynyt) niin kyllä se pärjää hyvin pitemmänkin kylmäjakson. Trooppiset kalat, jotka eivät kylmää koe lainkaan ovat toinen juttu. En näe ongelmaa pitää ko. lammessa kultakaloja talven yli, jos vesiarvot ovat kohdillaan. LIsäksi jos vesi lähteestä, niin luultavasti lämpimämpää kuin normilammessa (riippuu tietenkin syvyydestä). Miinuspuolena on hapettomuus (pohjavedessä ei happea) mutta ilmastuksella kyllä selviää (lisäksi poistaa hiilaria tehokkaasti).

[iktys]

Moi vaan

kyllä pohjavesissäkin on happea. Varsinkin pintaanpurkautuvissa lähteissä happipitoisuudet ovat yleensä luokkaa 4-10 mg/l. Syvältä maaperästä, pohjavesiputkista mitatut happipitoisuudet saattavat olla sitten alhaisempia. Parhaiten selvyyden saa kun mitaa oman lähdevetensä happipitoisuuden mittarilla, testillä tai vie vettä vesilabraan analysoitavaksi. Happi täytyy kuitenkin sakkauttaa näytepulloon heti näytteenoton jälkeen. Siihen vaaditaan ammattilaista näytteenottajaa.

Happimittarit ovat käteviä. Minusta jokaisen akvaarioseuraksi itseään kutsuvan yhdistyksen tulisi omistaa jäsenistölleen lainattavissa oleva happimittari. OLen omissa tankeissani seuraillut miten happipitoisuudet vaihtelevat akvaarioissa eri vuorokauden aikoina, mattosuodattimen edessä ja takana, pönttö(ulko)suodattimessa, ilmastuskivien vaikutuksesta jne.

Ympäristöhallinnolla on olemassa ilmainen vedenlaaturekisteri OIVA, josta voi hakea eri vedenlaatuaineistoja sekä pinta- että pohjavesistä ympäri Suomen maan. Sieltä voit löytää vaikka kotijärvesi nitraatti, tai happipitoisuudet. Palvelu vaatii rekisteröitymisen mutta on muuten siis ilmainen kuten tämä mahtava aw:kin osoite http://www.ymparisto.fi/oiva käykäähän katsomassa niin ei tarvitse arvuutella. Kevään jatkoja Iktykselta

[Pakke]

Olet iktys oikeassa. Kyllä pohjavedessäkin on happea, mutta käytännön kokemusta omaavana tiedän että kun jääkansi tulee päälle, niin happea ei välttämättä ole kuin 2 mg/l.

[iktys]

Moi vaan

Luonnonvesissä 2 mg/l talviaikaan on usein aivan luksusta kaloille. Tänä talvenakin löytynyt useita lampia/järviä Uudeltamaalta, jossa hapet alle 2 mg/l. Kalojen hapentarve kylmässä vedessä on melko pieni. Mutta jos happipitoisuudet menee kovin alas niin pelivaraa ei hirveästi ole ja voi käydä kaloille kylmästi. Eli kyllä tässä happijutussa on niin että suuri on komeeta.

[-Mandell-]

Kultikset ovat mustan teleskooppisilmän ja melkein tavallisen kultiksen risteytyksiä.. Eivät varmaan selviytyisi joten menevät eläinkauppaan.

[Taistelu.kala]

Mieluummin tarjoat niitä sinne eläinkauppaan myyntiin, kuin lopetat ne. Myös täällä A-W:ssä on myyntipalsta mitä kannattaa kokeilla

Rohkenen olla asiasta eri mieltä. Minä mieluummin lopetan kalani kun vien eläinkauppaan. Eläinkaupassa antavat kalat helposti alle sen 500-litran seura akvaarioon, jonne en suo ainakaan omien kalojeni joutuvan. Mielestäni on armeliaampaa lopettaa kalat kuin antaa huonoihin oloihin.
Laita mieluummin tänne AW:hen tuonne lahjoitetaan tai myydään osastolle viesti ja kauppaa siellä kaloja.

Itse olen vähän samassa tilanteessa, minulla on n. 15 kappaletta komeetan ja luonnonmuotoisten risteytyksiä. Värikirjo on sekavaa ja niiden värit vaihtuvat koko ajan. Kaverit ovat nyt n. 200-litraisessa, mutta kesällä osalla on muutto 600-litraiseen ja jos tuuri käy niin muutama isoin voi ehkä päästä jopa lammikkoon kesäksi. Kolmelle on löytynyt koti jo. Edellytän kodilta valmiutta hankkia vähintään 600-litraisen akvaarion pelkästään kultakaloille, joka jo sinäällään on ongelmallista. Lisäksi haluan että ennen kuin ottaja antaa kaloja tilanpuutteen tai muun syyn vuoksi eteenpäin, niin minulle ilmoitetaan asiasta ja minulla on mahdollisuus ottaa kala/kalat takaisin jos haluan siinä vaiheessa.
Mielestäni olisi vastuutonta antaa kalat eläinkauppaan, mutta jokainen toki tekee niin kuin parhaaksi näkee , eikä ole minun asiani sanoa mikä on oikein ja väärin (onneksi!).