Maitoa akvaariossa

[Blue Berry]

Kuinka myrkyllistä mahtaa akvaarioon lorautettu maito olla kaloille?

[Anniquu_]

En pitäisi sinänsä myrkyllisenä, mutta kun maidossa on valkuaista, niin suosittelisin kyllä vedenvaihtoa, jotta akvaan tullut ylimääräinen valkuainen ei missään nimessä ehdi muokkautua nitriitiksi. Siitä voisi tulla myös pintaan rasvakalvoa, jonka voi poistaa vaikka sanomalehdettä tai talouspaperilla, jotta hapen liukeneminen veteen ei vaan esty.
Se tietysti vaikuttaa, että onko sinne kaatunut pisara, lasillinen val tölkillinen...

[Blue Berry]

Pikkuinen tuli sanomaan, että antoi kaloille maitoa juotavaksi ja totta tosiaan oli vesi sen verran samentunut, että uskoin ja vaihdoin samantien n. 75% vedestä. Korkein mahdollinen määrä maitoa olisi noin 2dl (60l akvaarioon), mutta en usko sitä pullossa enää niin paljon olleen, vaan ennemmin ehkä puolisen desiä. Minkähän lukkosysteemin tuohon kanteen keksisi tulevien onnettomuuksien välttämiseksi? Ihan pelkkä kielto kun tehoaa vain noin 90% varmuudella . Kalojen kotiutumispäivänä muuten pikkuinen päätti antaa kaloille ruokaa ja kippasi sellaisen pari ruokalusikallista kalanruokaa akvaan. Oli siinä mamilla itsehillintä koetuksella (ja taisi se pettääkin), mutta hyväähän se pentu (3v.) vain tarkoitti eikä oltu vielä ehditty asiasta keskustella. Kaikki akvakama on nyt varmuuden vuoksi lukollisessa kaapissa eikä ole lapsukainen ennen tätä maitojuttua sitten muuta hölmöä yrittänytkään - uskoo tosiaan yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Se kymmenennen kohdalle sattuminen voisi kuitenkin olla kaloille kohtalokasta!

[ÄmHoo]

Kaikkia mahdollisia uhkatilanteita ei lasten kanssa voi mitenkään etukäteen estää, mutta pitkälle pääset juuri tuolla, että selität asiat lapselle. Ja toistat ja toistat ja toistat jne. Ihanaa, kun omat mukulat on jo murkkuikäisiä. Ne on niin fiksuja ja viisaita...

[Blue Berry]

Tässä yhteydessä tuli mieleen miten ihanaa on huomata omissa lapsissa heräävän samaa kiinnostusta akvaarioharrastusta kohtaan kuin itsellä. Tämä 3-vuotias huomaa nyt pienetkin kalankuvat missä tahansa kokonaisista akvaarioista puhumattakaan. Hän katselee Youtubista akvaariovideoita kuin piirrettyjä konsanaan, samoin hartaasti istuu sylissäni kun selailen tällä palstalla kuvia muiden kaloista ja akvaarioista ja riemu on suuri, kun jossain vilahtaa kuva "meidän" kaloista. Alkuperäinen kalakirjani, josta ensitiedot hain, on jo aivan hiirenkorvilla hänen ja yhtä innokkaan pikkusiskon jäljiltä. Aamulla kysytään heti herättyä saako laittaa jo valon akvaarioon (ja lupaa odotetaan malttamattomina sinne kymmeneen asti) ja ruokinnalla seurataan innoissaan, kun yhtäkkiä kaikki kalat tulevat näkyviin. Huoli "pienestä", joka isompien pelossa aina piilottelee kasvien suojassa, on yhtä suuri kuin mamilla ja iloisia ollaan molemmat joka päivä tämän "pienen" näkemisestä terveenä.

Itse huomaan akvaariolla olevan stressiä poistava vaikutus. En ole aikoihin pystynyt rentoutumaan samalla tavalla minkään asian ääressä ja tuntemaan yhtä syvää mielihyvää kuin nyt jakkaralla akvaarion ääressä kahvia hörppien. Katselen sitä enemmän kuin televisiota. Uskomatonta, että pelkkien kalojen elämä voi olla niin mielenkiintoista seurattavaa... Vasta nyt olen tajunnut kuparitetrojen muodostaneen reviirejä ja siinä on kyllä äksöniä vaativaankin makuun . Rakastan akvaani, vaikka pieni ja vajavainen onkin! Isompi on tulossa ja maltan tuskin nahoissani pysyä, kun suunnittelen jo siihen sisustusta ja muuta tarpeellista. En olisi ikinä ennen uskonut, että joskus vielä koen suodatinarvostelujen lukemisen jännittävänä ja laadin taulukkoa kalojen tieteellisistä nimityksistä - taidan olla tulossa ihan höperöksi...

[Lurunen]

Et ole tulossa höperöksi, tämä harrastus vie mukanaan Itsekin aloitn tuollaisella 60 litraisella ja parin vuoden päästä oli sitten pystyssä lisäksi 100l, 250l ja 1200l! Mä olen noukkinut akvaariosta punaisen puuvärin katkenneita teriä, näyttivät ilmeisesti ihan niiltä pelleteiltä, joita laitan akvaarioon...