Lipeä hanavedessä

[zalmari]

Yritin jo haullakin etsiskellä, mutten onnistunut löytämään selkeää vastausta. Kysymykseni kuuluu siis: minkälaisia lipeäpitoisuuksia akvaariokalat kestävät?
Asun pienellä paikkakunnalla, jossa talousveden ph:n nostoon käytetään lipeää. Klooria/klooriamiinia käytetään vain poikkeustilanteissa.
Meillä on kolme allasta, ja usein olen huomannut, että kalat alkavat välittömästi vedenvaihdon jälkeen säntäillä, hengittää kiivaammin ja joskus jopa hangata itseään. Tätä ei kuitenkaan tapahdu jokaisen vedenvaihdon yhteydessä. Vedenparannusaine on käytössä, samoin tippatestit. Minkäänlaista "järkevää" syytä kalojen käyttäytymiseen en keksi - ph, kovuus, nitraatti tai nitriitti eivät heittele.
Joskus pari vuotta sitten asuinkunnassani talousvesi oli hetkellisesti käyttökiellossa, koska vesijohtoverkostoon oli päässyt liikaa lipeää. Tästä tiedotettiin radiossa ja paikallisissa lehdissä.
Olen soittanut vesilaitokselle, josta on vakuutettu "kaiken olevan kunnossa ja lipeää vedessä niin vähän, ettei siitä ole haittaa". Mutta voiko olla sittenkin niin, että jokin määrä on kaloille liikaa? Voiko tällaisia "hupsis, nyt lorahti vähän liikaa" -tilanteita kuitenkin toisinaan sattua, mutta lipeäpitoisuudet olisivat kuitenkin niin pieniä ettei niistä lähdetä tiedottamaan?
Pyysin vesilaitokselta kaikki tarkemmat pitoisuudet kirjallisena, niitä vielä odottelen.

Tällaisenkin artikkelin löysin, katsokaapa etenkin toisen väliotsikon alta:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisu ... n_ongelma/

Kertokaahan kommentteja, jos löytyy kokemuksia aiheesta.

[Tuukkis]

Oletko verrannut akvaariosi ph:ta ennen vedenvaihtoa ja sen jälkeen eli onko suurta muutosta sillä suuri muutos aiheuttaa samankaltaisia ongelmia. Tuota lipeää ilmeisesti käytetään kaikissa vesilaitoksissa ph:n nostoon eikä siitä ole haittaa koska määrät on pieniä.

[zalmari]

Olen toki, mittaan ph:n (ja muutkin vesiarvot) ennen vedenvaihtoa ja sen jälkeen, ja tietenkin mittaan myös hanasta tulevan veden arvot.
Kuten sanoin, millään tavanomaisella ja loogisella "akvaristin syyllä" en ole tätä onnistunut selvittämään. Altaita meillä on jo vuosien ajan ollut useita yhtä aikaa, tällä hetkellä niitä on kolme. Vettä vaihdan 5-8 päivän välein kolmasosan tai vähän enemmän.
Ja toistan siis vielä: kalat oireilevat välittömästi veden vaihdon jälkeen - eivät aina, vaan ainoastaan silloin tällöin - ilman mitään tavanomaisilla tippatesteillä havaittavaa syytä.

Joskus muutama vuosi sitten hoidin isoimman altaan säikähdyksissäni jopa loislääkkeellä. Jo silloin tuttu alan kauppias arveli, että vedessä on jotain pielessä, koska uusia kaloja ei ollut tullut aikoihin eikä mitään muutakaan muutoksia altaassa ei ollut tapahtunut. (Kyseinen kauppa sijaitsee naapurikaupungissa, meidän pikkukunnassamme ei sentään tällaisia liikkeitä ole...)

Kyllä se mielestäni jostain kertoo, että vesijohtoverkostoon on varmuudella jo kerran päässyt lipeää niin paljon, että ihmisiä kehotettiin olemaan käyttämättä vettä ja käymättä suihkussa. Jos ei muusta, niin ainakin se kertoo siitä, että mokat ovat mahdollisia. Juuri siitähän tuossa ensimmäisessä viestissä laittamassani linkissäkin puhutaan - ja tässä tapauksessa lähde on niinkin luotettava kuin THL.
Käsittääkseni kaikki kunnat eivät käytä lipeää, sillä happamuuden vähentämiseen käytetään myös kalkkia:
"--lipeän käyttö pitäisi saada pian loppumaan kaikissa vesilaitoksissa, sillä liika lipeä voi aiheuttaa terveyshaittoja. Automaattiset vesipumput eivät ole täysin luotettavia, ja lipeää voi päästä veteen liikaa. Toistaiseksi olemme säästyneet pahoilta onnettomuuksilta, mutta vakavia tilanteita on jo ollut. Lipeä voi polttaa varsinkin lasten ruokatorvet. Veden happamuuden vähentäminen kalkilla on turvallista, sillä kalsiumin puskurivaikutusten takia sitä ei voi tulla veteen liikaa."
Tuossa lainaus em. THL:n artikkelista.
Kaiken lisäksi asumme alle 200 metrin päässä vesilaitoksesta ja vesitornista, joten jonkinlaisella naisen logiikalla voisi kuvitella, että kaikki mahdolliset veteen työnnettävät kemikaalit ovat meidän nurkillamme putkistossa vahvimmillaan.

Lähinnä nyt kiinnostaisi se, onko lipeä (oli sitä vähän tai enemmän) millään tavoin poistettavissa vedestä - edes varmuuden vuoksi. Tietääkö kukaan?

[tso]

Vastaus menee pitkän kaava kautta, mutta teoriaa pohjaksi...

Lipeä, eli NaOH (Natrium Hydroksidi) on erittäin emäksinen aine. Vesilaitokset käyttävät sitä tekemään vedestä emäksistä. Lipeän liukoisuus vedessä on erittäin hyvä. Se liukenee Na+ ja OH- ioneiksi/kationeiksi. Muitakin keinoja veden happamoittamiseksi on.

Sitten asiaan. Koska lipeä liukenee veteen helposti monet vesilaitokset käyttävät sitä kompensoimaan veden happamuutta. Siinä ei mitään väärää ole, mutta annostelun kanssa pitää olla tarkkana.

pH testi kertoo H+ (H3O+) ja OH- suhteesta liuoksessa.

Sana lipeä kuulostaa pahalta, mutta itse asiassa se on vain eräs kemiallinen yhdiste, jolla vesiarvoja muutetaan tarpeeseen sopivaksi.

Et voi suodatuksella muuttaa veden pH arvoja, mutta tuota lipeän lisäystä on helppo kompensoida suolahapolla (HCl) auts, fosforihapolla (jo vähän turvallisempi) tai turvelisäyksellä, hiilarilisäyksellä (CO2), kannoilla, mantelipuun lehdillä, jne.

Voisi varmaan todeta, että lipeää on aina ja kaikessa vedessä.. Vaikea löytää Na vapaata vettä ja OH- ioneita on aina.

Eli ongelmasi ei ole lipeä vedessä, vaan veden pH arvo. Turhaan murehdit. Jos pH on sopivaa niin unohda koko ikävä sana "lipeä". Sanalle on tullut paha maine kun lapset aikanaan popsivat NaOH kiteitä suuhunsa sokerina ja saivat pahoja palovammoja. Normaali kemiallinen yhdiste, ei kannata pelätä. Minulta löytyy pieni apteekkipullo lipeää "työkalulaatikossa" kaiken varalle.

[Tuukkis]

Kokeile laittaa täyttövesiletkun väliin aktiivihiilisuodatin, näitähän saa isommista rautakaupoista sikäli kun täytät altaasi suoraan vesiletkun kautta.
Luultavasti syy noihin ongelmiin löytyy läheisyydestä vesilaitokseen ja saat hieman raaempaa vettä aika ajoin. Kannattaisi ehkä pienentää tuota veden vaihtomäärää viidesosaan kerralla, mutta kerran pari viikossa tapahtuvaksi,sekin voi olla hyödyllistä.

[zalmari]

Täytän altaat suoraan vesiletkusta. Aktiivihiilisuodatin siihen väliin kuulostaa hyvältä idealta, kiitos Tuukkis! Katsotaan minkälaisen virityksen saan aikaiseksi. Ja ennen kaikkea katsotaan, onko sillä mitään vaikutusta.

En ole tästä lipeä-teoriastani aiemmin viitsinyt tänne kirjoitella, koska lipeän mainitseminenkin kuulostaa pelonsekaiselta vouhkaamiselta. Ja sitähän se osittain onkin, varmasti, myös omassa tapauksessani. Olen vain ihmetellyt tätä jo niin monta vuotta, että alkaa jo ärräpäitä päästä...
Hanasta tulevan veden ph on yleensä 7, joskus harvoin korkeintaan 7,5, joten ei kai sitä lipeää sitten voi niin sanotusti liikaa olla. Silloin kun täällä se taannoinen parin päivän "lipeä-kriisi" oli, en hoksannut mitata kraanaveden ph:ta. Liekö sitten ollut jossain ysin pinnassa, tiedä häntä.

Altaiden ph:n kanssa ei sinänsä ole ongelmia: kaikki kalamme ovat neutraalin ja kovahkon veden kaloja, joten kraanasta tuleva tavara ei tarvitse kuin pienen GH:n ja vielä pienemmän KH:n noston. Vedenvaihtojen välillä altaiden ph pysyy stabiilina hyvin.

Lipeä on tietysti vain yksi teoria, kokonaan toinen juttu on sitten se muu, mitä tuolta vesilaitoksen käyttämän pohjaveden mukana mahdollisesti kulkeutuu. Aika vanha rivitalo eikä mitään tietoa mitä materiaalia putket ovat, kunta on Suomen pahimpia radon-alueita, vesilaitoksen lähellä on vanha ampumarata jonka maaperä on taatusti täynnä raskasmetalleja... onhan näitä mahdollisuuksia. Mutta jotenkin tuntuu, että tällaisissa vaihtoehdoissa ongelma ilmenisi jokaisella kerralla kun vettä vaihtaa.

No, mutta kiitos teille! Pistetään aktiivihiilisuodatin hankintaan ja katellaan kuin ämmän käy.

[ninuska]

En ole tästä lipeä-teoriastani aiemmin viitsinyt tänne kirjoitella, koska lipeän mainitseminenkin kuulostaa pelonsekaiselta vouhkaamiselta. Ja sitähän se osittain onkin, varmasti, myös omassa tapauksessani. Olen vain ihmetellyt tätä jo niin monta vuotta, että alkaa jo ärräpäitä päästä...
Hanasta tulevan veden ph on yleensä 7, joskus harvoin korkeintaan 7,5, joten ei kai sitä lipeää sitten voi niin sanotusti liikaa olla. Silloin kun täällä se taannoinen parin päivän "lipeä-kriisi" oli, en hoksannut mitata kraanaveden ph:ta. Liekö sitten ollut jossain ysin pinnassa, tiedä häntä.
Lipeä on tietysti vain yksi teoria, kokonaan toinen juttu on sitten se muu, mitä tuolta vesilaitoksen käyttämän pohjaveden mukana mahdollisesti kulkeutuu. Aika vanha rivitalo eikä mitään tietoa mitä materiaalia putket ovat, kunta on Suomen pahimpia radon-alueita, vesilaitoksen lähellä on vanha ampumarata jonka maaperä on taatusti täynnä raskasmetalleja... onhan näitä mahdollisuuksia. Mutta jotenkin tuntuu, että tällaisissa vaihtoehdoissa ongelma ilmenisi jokaisella kerralla kun vettä vaihtaa.

Asia on tosiaan niin, että jos pH on kunnossa, niin lipeää ei ole liikaa vedessä. Vesilaitoksilla on nykyään valvontatutkimusohjelmat, jotka ovat viranomaisten hyväksymiä ja vettä tarkkaillaan hyvinkin tiiviisti. Jos joitakin vuosia sitten on sattunut joku annosteluvirhe vesilaitoksella, niin todennäköisesti sen aiheuttanut virhe on eliminoitu tähän päivään mennessä. Kukaan ei siis ole siellä käsipelillä lisäämässä lipeää kaivoon, vaan automatiikka hoitaa homman. Yleensä järjestelmä pysäyttää itsensä ja hälyttää ihmiset paikalle, jos pH ei pysy asetetuissa raja-arvoissa. Tosin mitkään järjestelmä ei ole aukoton, mutta vesilaitoksilla on virheiden mahdollisuus pyritty minimoimaan. Jos pohjavesialueella on ampumarata, niin sen vaikutusta veden laatuun seurataan jatkuvasti, raskasmetallit kuuluvat vakioanalyyseihin. Radon on lähinnä porakaivojen ongelma. Minkähänlainen kaivo teidän vesilaitoksella on? Harvemmin on porakaivoja muuten kuin yksityiskäytössä. Valitettavasti pahin uhka veden laadulle on monissa paikoissa verkosto tai kiinteistön oma putkisto. Huonokuntoiset putket missä tahansa matkan varrela voivat pilata vettä. Ole onnellinen kun saatte pohjavettä, pintaveden käyttäjien riesana on kloori. Ikävää ainakin akvaarioharrastajan kannalta. Valitettavasti en osaa antaa ratkaisua ongelmaasi, mutta ensimmäisenä en syyttäisi vesilaitosta. Toivottavasti ratkaisu löytyy.

[sakosa]

Voisit testata esim. kuparitestillä, jospa sitä olisi vedessä? Se on kaloille melko myrkyllistä tavaraa. Kuparia liukenee joskus vesiputkista.

Lipeästä sen verran vielä, että sehän on saippuan valmistuksessa pääaine rasvan kanssa, mutta se saippuamassassa neutralisoituu jo parissa viikossa ihoystävälliseksi (toki maistuu pahalle, jos suuhun erehtyy laittamaan ). Jos katsot saippuan tuoteluetteloa, niin kaikki sodium-alkuiset ovat alunperin lipeästä muuntuneet. Eli me käytämme lipeää sisältävää tuotetta jatkuvasti.

Terveisin, saippuantekijä

[Malys]

Ja jos et jo käytä, niin siirry Tetra aquasafeen vedenparannusaineena. Minulla oli ongelmana kupari vesijohtovedessä ja kalat olivat heikossa kunnossa aina vedenvaihtojen jälkeen. Tein testejä useammalla vedenparannusaineella ja Aquasafe sitoi kuparin kaikista parhaiten.

[zalmari]

Tuota kupariasiaakin olen miettinyt. Lähimpien akvaarioliikkeiden hyllyiltä ei kuparitestejä löydy, mutta nettikaupasta sellaisen jo bongasin, kiitos vinkistä Sakosa.
Vedenparannusaineena olen käyttänyt sekä Aquatania että Aquasafea, riippuen siitä, missä liikkeessä satun kulloinkin asioimaan. Lähimmässä putiikissa on ainoastaan Seran tuotteita, joten Aquatan on yleisempi ostos, mutta kun muihin liikkeisiin satun niin yleensä ostan reilumman satsin Tetran Aquasafea. Koskaan en ole hokannut seurata, onko vedenparannusaineen merkillä mitään tekoa kalojen käyttäytymisen kanssa... katsellaanpa tätäkin asiaa, thanks myös sulle Malys!

Pettämättömällä blondin logiikallani jäin miettimään vielä sitä, minkälaisella "portaikolla" lipeä veden ph:ta nostaa. Toisin sanoen pitääkö veteen lisätä sitä enemmän lipeää, mitä happamampaa alkuperäinen vesi on. Jos siis alkuperäinen esim. 5,5 ph halutaan nostaa tasolle 7, pitääkö lipeää lisätä huomattavasti enemmän, kuin jos alkuperäinen ph olisi 6,5? Eikö lipeällä tosiaan ole aineena muuta vaikutusta kuin ph:n nosto, vaikka sitä olisi vedessä minkälaisia pitoisuuksia? Haen tällä siis sitä, että entäpä jos vedessämme onkin suhteessa enemmän lipeää kuin monissa muissa kunnissa. Osaako saippua-Sakosa sanoa tähän mitään?
No, odottelen vielä niitä tarkempia kirjallisia vesilaitoksen tietoja erilaisista pitoisuuksista. En minä niistä mitään tajua, mutta kyselen täällä sitten taas tollona lisää...

Ja Ninuska: en suinkaan tässä ensimmäisenä ole vesilaitosta syyttämässä, olen ainoastaan spekuloinut ja lisäksi yrittänyt vuosien varrella sulkea pois erilaisia vaihtoehtoja. Vesilaitoskin tulee väkisin mieleen. Naapureiden mukaan rivitalomme putket eivät ole kuparia, mutta taloyhtiöstä en ole sitä vielä varmistanut. Ampumarata on vanha ja käytöstä poistettu, ja siihen aikaan kun siellä on ammuskeltu ja nykyinen vedenottamokin rakennettu, ovat ympäristömääräykset ja -valvonta olleet aika toisenlaisia kuin nykyisin. (Työni puolesta seuraan viranomaistoimintaa ja tiedän, että kyllä niitä laiminlyöntejä sattuu valvonnassa sielläkin...)
Niin, ja kuten tuossa edellä laittamassani THL:n artikkelissakin todetaan: "Automaattiset vesipumput eivät ole täysin luotettavia, ja lipeää voi päästä veteen liikaa. Toistaiseksi olemme säästyneet pahoilta onnettomuuksilta, mutta vakavia tilanteita on jo ollut."
Pyydän anteeksi että toistan itseäni, mutta teen sen silti.

No joo, eiköhän tämä lipeä-vaihtoehto ole jo loppuun käsitelty. Katsellaan miten elämä etenee letkuun asennetun aktiivihiilisuodattimen kanssa.

[sakosa]

Pettämättömällä blondin logiikallani jäin miettimään vielä sitä, minkälaisella "portaikolla" lipeä veden ph:ta nostaa. Toisin sanoen pitääkö veteen lisätä sitä enemmän lipeää, mitä happamampaa alkuperäinen vesi on. Jos siis alkuperäinen esim. 5,5 ph halutaan nostaa tasolle 7, pitääkö lipeää lisätä huomattavasti enemmän, kuin jos alkuperäinen ph olisi 6,5? Eikö lipeällä tosiaan ole aineena muuta vaikutusta kuin ph:n nosto, vaikka sitä olisi vedessä minkälaisia pitoisuuksia? Haen tällä siis sitä, että entäpä jos vedessämme onkin suhteessa enemmän lipeää kuin monissa muissa kunnissa. Osaako saippua-Sakosa sanoa tähän mitään?

En ole kemisti, mutta blondi kylläkin. Käsittääkseni veden pH muuttuu silloin kun lipeä siihen on jo vaikuttanut eikä ole enää samassa muodossa (NaOH?). Lipeä itsessään on kiinteää ja liukenee veteen ja vapauttaa siihen kemiallisen reaktion seurauksena lämpöä. Enemmän lipeää -> korkeampi pH:n nousu. Näin maalaisjärjellä.. Varmaan ne vesilaitoksella odottaa, että lipeä liukenee veteen ja sitten vasta päästävät verkostoon..?

[ninuska]

En ole kemisti, mutta blondi kylläkin. Käsittääkseni veden pH muuttuu silloin kun lipeä siihen on jo vaikuttanut eikä ole enää samassa muodossa (NaOH?). Lipeä itsessään on kiinteää ja liukenee veteen ja vapauttaa siihen kemiallisen reaktion seurauksena lämpöä. Enemmän lipeää -> korkeampi pH:n nousu. Näin maalaisjärjellä.. Varmaan ne vesilaitoksella odottaa, että lipeä liukenee veteen ja sitten vasta päästävät verkostoon..?

Vesilaitoksella lisäävät lipeän nestemäisenä veteen eli ovat jo liuottaneet sen valmiiksi. Kiinteitä rakeita olisikin vekkuli työntää verkostoon Ja kyllä, kun NaOH liukenee veteen syntyy Na+ -ioni sekä OH- -ioni (ja vapautuu myös lämpöä). Tuo hydroksidi-ioni (OH-) tekee vedestä emäksisistä. Ja enempi lipeää nostaa enemmän pH:ta. Tosi pienet määrät riittää meikäläisen veden pH:n säätöön. Luonnon vedet on luokkaa pH 6-6,5 ja vesilaitosten tavoite pH on yleensä 7-8 (koska hapan vesi syövyttää putkistoja). Riippuu tietysti mm KH arvosta paljonko emästä tarvitaan pH:n nostoon, koska korkea KH tarkoittaa isoa puskurikapasiteettia eli silloin pH muuttuu nihkeämmin. Olikohan tämä nyt yhtään ymmärrettävää?