Merialtaan energiankulutus

[Kimmo S]

Varmasti jokainen meriakvaristi on miettinyt, että kuinka paljon merialtaan kuluttamasta sähköstä tulee hyötykäytöön lämmityksessä. Pääsin nyt mittaamaan melko kivasti sähkönkulusta, kun olen kolme vuotta seurannut asuntoni sähkönkulutusta suhteessa taloyhtiön muihin asuntoihin. Ensin minulla oli 450nen allas ja tämän jälkeen 1000nen. 450sen sähkönkulutusta en tiedä, mutta energiamittarilla mittasin 1000sen kuluttavan 17KWh per päivä. Kokonaisuudessaan minulla on mennyt noin 20% enemmän sähköä kuin muilla asukkailla, vaikkakin sähkönkulutus vaihtelee muutenkin asuntokohtaisesti huomattavan paljon. Samanlaisissa asunnoissa asuvilla saattaa olla jopa 50% eroja sähkönkulutuksessa, joka siis sähkölämmitteisessä rivarissa on aika iso raha. Meidän rivari muodostuu lipalla kytketyistä taloista ja käyristä voi kuvitella näkevänsä vieläpä sen, että reilustilämmittävän asukkaan naapuri pääsee keskiarvoa vähän halvemmalla

Mutta siis, akvaarion purkamisen jälkeen minun sähkönkulutus suhteesa naapureihin putosi 25%-yksiköllä, vaikka on talvi. Tästä päättelisin, että talvellakaan akvaarion tuottamasta lämmöstä ei hirveän suuri määrä mennyt lämmitykseen. Veikkaisin minulla olleen syynä akvaarion päälle vedetty ilmanvaihdon imuaukko, jonka tarkoitus oli imeä akvaarion tuottama kosteus pois. Tämä ei kuitenkaan toiminut, sillä akvaariosta haihtuva kosteus levisi tasaisesti koko taloon. Veikkaisin ilmastoinnin lähinnä imeneen akvaarion tuottaman lämpimän ilman pois. Vuositasolla laskeskelin, että akvaarion sähköstä vain 1/3 tuli hyötykäyttöön lämmityksessä. Onhan sekin tietysti jotain.

Seuraavan altaan kanssa tulen tekemään niin, että erottelen akvaarion tuottaman kostean ja lämpimän ilman niin, että imen kostean ilman suoraan vedenpinnasta sekä laitekaapista ulos talosta, ja annan lämpösen ilman vapautua asuntoon.

[cmmd]

Tai sitten hommaat ledit ja sähkönkulutus tippuu puoleen? No ei ehkä kokonaisuudessa puoleen, mutta valaistuksen osuudesta tipahtaa yli puolet pois.

[ssi]

Onko sulla Kimmo jotain mitattua dataa kuinka paljon altaan vaikutus on/oli huoneen/huoneiston ilmankosteuteen? Mulla nyt ei ole kuin 300l enkä muistanut kosteusmittaria katsoa ennen altaan asennusta, lisäksi vertailua häiritsee pakkasjaksot. lämpöä tosta kyllä lähtee. 6x54W T5 valaisin ei lämmitä vettä kuin noin asteen verran mutta tuo alumiinikoppa kyllä lämpee senkin edestä ja toimii kyllä hyvänä lämpöpatterina.

Toinen juttu, että jos imet sen kosteuden altaan pinnasta ulos niin samalla kyllä imet sen lämpimän ilmankin. Sitten jäähtyy vesi ja varmaan haihtuminenkin kasvaa. Vai olenko ihan väärässä? Mites jos siihen altaan päälle laittaisi ilmankosteudenpoistajan, jonka kondenssivesi palautuisi korvausvesisäiliöön. Lämpimän ilmankin voisi palauttaa huoneilmaan. Sähkölasku tosin kasvaa entisestään.

[mnbvcxz]

Seuraavan altaan kanssa tulen tekemään niin, että erottelen akvaarion tuottaman kostean ja lämpimän ilman niin, että imen kostean ilman suoraan vedenpinnasta sekä laitekaapista ulos talosta, ja annan lämpösen ilman vapautua asuntoon.

Olisiko ilmalämpöpumppu ratkaisu. Sehän otta lämmön talteen ja puskee kosteuden pihalle.

[K.F.]

Seuraavan altaan kanssa tulen tekemään niin, että erottelen akvaarion tuottaman kostean ja lämpimän ilman niin, että imen kostean ilman suoraan vedenpinnasta sekä laitekaapista ulos talosta, ja annan lämpösen ilman vapautua asuntoon.

Olisiko ilmalämpöpumppu ratkaisu. Sehän otta lämmön talteen ja puskee kosteuden pihalle.

Ja se pumppupa ei juuri tuota todellakaan tee, kosteutta poistuu ainoastaan viilennys/kosteudenpoistomoodissa joka siis viilentää asuntoa, lämmitysmoodissa ei tapahdu kosteudenpoistumista. Eikä se tavan ilpo ota yhtään mitään talteen huoneilmasta, kyllä se tuotettu lämpö haetaan ihan sieltä pihalta ulkoyksikön kautta... Poistoilmavehkeet toinen juttu, mutta eivät nekään lämmityksellä kosteutta poista.

Pikkusen tota faktaa haltuun ennen mutuilua

[mnbvcxz]

Taitaapi kuule löytyä eri malleja. Vanhemmilla on kellarissa pumppu juuri sitä varten, että se lämmittää ja kosteus saadaan ulos. Se myös ottaa poistoilmasta talteen lämmön. Sori nyt vaan bessevisser.

[K.F.]

Sinällänsä tuo kulutus on varmaan ihan normitasolla. Oma kulutus on ollut sama 17kW/vrk, kuluttajina 1100L makeavesiallas ja 128L miniriutta. Uutta kulutusta en vielä tiedä kun vaihtui tuo meripurkki 350L:ksi. Sinällänsä tekniikka muuten pysyi toistaiseksi samana, mutta vaahdottajan päivitin isommaksi.

Meillä nuo purkit on omassa huoneessa, jossa aikaisemmin oli poistoilmakanava. Viime kesänä muun rempan yhteydessä liitettiin myös tuohon huoneeseen tuloilmakanava ja toimii paremmin. Makeavesiallas katettu, ei haihtumista sanottavasti ja merialtaan haihtuminen ei häiritse puulla vuoratussa talossa, eipä ainakaan paneelit halkeile

[K.F.]

Taitaapi kuule löytyä eri malleja. Vanhemmilla on kellarissa pumppu juuri sitä varten, että se lämmittää ja kosteus saadaan ulos. Se myös ottaa poistoilmasta talteen lämmön. Sori nyt vaan bessevisser.

No tuota kylmäprosessia voit käydä opiskelemassa ihan omalla ajalla, en haaskaa siihen sen enempää. Kuten sanoin, poistoilmavehkeet luku sinänsä, mutta nekään eivät poista kosteutta lämmitysmoodilla. Toki siinä koneellisessa ilmanvaihdossa poistuu jonkin verran kosteutta jos vaihdetaan kosteaa ilmaa kuivaan ulkoilmaan, mutta se ei ole nyt se mitä tuossa varsinaisessa kosteudenpoisto/viilennysprosessissa tapahtuu. Ilmalämpöpumppu ei vaihda ilmaa yhtään mihinkään.

[cmmd]

No mutta mitä vikaa vähän kosteammassa ilmastossa? Asukkaiden ihot voi vähän paremmin ja astmaatikkojen on parempi hengittää. Itse ainakin nautin siitä, että asunnossa oli pikkuisen kosteampaa. (Tosin enää ei vettä haihdu niin paljon, kun poistin ala-altaan pois kierrosta)

Mitä asunnoissa saa olla suhteellinen kosteus-%? Toki riippuu vähän kaikesta, mutta noin suurinpiirtein? Ennen kuin alkaa homehtumisen vaara kasvamaan isosti.

[K.F.]

Yleinen suositus kerran tunnissa vaihtuvalla kokonaismäärällä 40-70%, opuksesta riippuen. Normaali ilmanvaihtosuositus normaalilla asuinkuormalla kerran kahdessa tunnissa.

[Jorg]

Astamaliitto sanoo näin:

Tavoiteltava kosteuspitoisuus
Lämmityskaudella sisäilman suhteellisen kosteuden tavoiteltava taso on 30 - 40 %. Missään tilanteessa lämmityskaudella suhteellinen kosteus ei saisi ylittää 45 %. Jos tämä prosenttiluku ylittyy, talon ulkovaipan kylmiin rakenteisiin voi alkaa tiivistyä vettä. Kosteusvaurion syntyminen ei tällöin ole kaukana. Liian alhainen kosteus taas kuivattaa limakalvoja ja ihoa sekä voi aiheuttaa ärsytysoireita etenkin allergisille ja astmaattisille ihmisille.

[cmmd]

No aika kovin saa akvaario haihduttaa sitä vettä, jos tuo täyttyisi tuolla ilmanvaihdolla. Esim:

Asuntoni on 73m², korkeus 2,6m -> 189,8m³

Huoneen lämpötila on 20°C ( kylläisyyspiste 17.3 g / m³), asunnon tilavuudessa kylläisyyspiste tarkoittaisi 17,3*189,8 = 3 283,54 g vettä koko huoneistossa, josta 70% = 2 299 g

Ja jos huoneilma vaihtuisi kokonaisuudessaan kerran tunnissa, vettä sais haihtua n. 2,3 l/h -> 55,2 l/pv

Sais kytkeä jo pienemmän ro-laitteen suoraan altaaseen

[cmmd]

Jorg:

Eikös tuo siis tarkoita, että tavoitellaan mahdollisimaan kosteaa ilmaa, mitä talossa olis mahdollisuus pitää?

[mnbvcxz]

Taitaapi kuule löytyä eri malleja. Vanhemmilla on kellarissa pumppu juuri sitä varten, että se lämmittää ja kosteus saadaan ulos. Se myös ottaa poistoilmasta talteen lämmön. Sori nyt vaan bessevisser.

No tuota kylmäprosessia voit käydä opiskelemassa ihan omalla ajalla, en haaskaa siihen sen enempää. Kuten sanoin, poistoilmavehkeet luku sinänsä, mutta nekään eivät poista kosteutta lämmitysmoodilla. Toki siinä koneellisessa ilmanvaihdossa poistuu jonkin verran kosteutta jos vaihdetaan kosteaa ilmaa kuivaan ulkoilmaan, mutta se ei ole nyt se mitä tuossa varsinaisessa kosteudenpoisto/viilennysprosessissa tapahtuu. Ilmalämpöpumppu ei vaihda ilmaa yhtään mihinkään.

No, Ruotsalainen pumppu joka tapauksessa. Saattaa olla yhdistettyjä toimintoja.

[K.F.]

Totta tuo, mutta ei päde koko vuoden ajalla, kesäkaudella nousee melko väkisin yli 65% suurimman osan ajasta. Mutta talvella tosiaan huomattavasti kuivempaa. Se mitä ei oteta tuossa Astmaliiton suosituksessa ilmeisesti huomioon, on nykyaikainen koneellinen ja alipaineinen ilmanvaihto. Siinä ei rakenteisiin pääse yhtään mitään kun tulo- ja poistoilmamäärät on säädetty oikein. Eli poistetaan hiukan enemmän kuin tulee tilalle. Oma lukunsa on sitten vielä 80-luvun pullotalot joissa ilma seisoo kun ei ole koneellista eikä painovoimaista ilmanvaihtoa tehty kunnolla...

Sorry OT

[cmmd]

Jeps, itse justiinsa astmaatikkona nautin suuresti kosteasta ilmasta. Lähemmän päiväntasaajaa matkustettaessa olo on äärimmäisen hyvä. ^^ Ehkä jos joskus vielä rakennan omakotitalon, niin se vois olla just semmoinen, että sais tosin kostean ilman ja ison akvaarion

[Kimmo S]

1000sen kanssa minulla alkoi olemaan kosteusprosentti noin 75% ja kosteuden aisti hyvin selvästi, kun astui ulko-ovesta sisään. Kyseessä on 97m2 muoviin käärittyy puurunkoinen talo. Vieläpä kun Hämeenlinnan YIT yritti korjata meidän talon radon ongelmaa tekemällä kämpät ylipaineiseksi, alkoi kosteusvario kolkuttaa ovella Laitoin sitten 24/h toimivan ilmankuivaimen poistamaan kosteutta ja kosteus tippui 45% paikkeille, jossa se muistaakseni nytkin on. Ilmankuivain oli kyllä ihan näppärä, mutta kyllä se vähän äänekäs oli, ja joka päivä sai olla tyhjentämässä sen 10 litran astian.

Ideani on poistaa seuraavassa altaassa kosteus hallitusti vedenpinnasta, eli kohtuullisella ilman imemisellä pieni alipaine akvaariokaappiin ja vedenpintaan, niin kosteus menee oikeaan suuntaan.

Ledit ovat mielenkiintoinen uusi vaihtoehto, mutta varmaankin annan niiden vielä kehittyä, ennen kuin asennan sellaiset altaaseeni.

[Kimmo S]

Niin ja lisätään vielä se, pitäisi keksiä jokin järkevä ratkaisu altaan jäähdyttämiseksi kesällä. Pitänee ostaa kompressori-jäähdytin?

Toki jos saa kostean ilman hoidettua näppärästi pihalle, haihduttaminenkin toimisii... Voisinhan altaan jäähdyttää vaikka pihanurmikon alla kiertäviin letkuihin, mutta vähän monimutkainen systeemi... Sohalin lattia"jäähdytys"lämmitys vaikuttaa kanssa ihan kivalta idealta, mutta tuskin onnistuu minulla.

[-Alix-]

Täällä "jättimäisen" 220-litraisen riutan kesälämpöongelma hoidettiin viime kesänä haihduttamalla, mikä toimi varsin hyvin. Kuitenkin sadan neliön rivarikämpän ovet olivat kuivuneet sen verran, että ne sai helteiden jälkeen taas suljettua joskus joulukuun alkupäivinä Huonekasvit puolestaan rehottivat aivan turkasen hyvin Vasta kesän jälkeen tajuttiin, että meillähän on kapoiset ikkunat olohuoneen katonrajassa, joita avaamalla olisi saanut kätevän poistoilmalisän No, ensi kesää odotellessa...