M. Varjon Akvaariokalat-kirjassa virheitä?

[maketzu]

Tuli tällainenkin aihe mieleen tuolta parista topikista tietoa muutamista kaloista verratuna kyseiseen kirjaan.

Ensinnäkin punapääbarbin osalta. Akvaariokalat-kirjassa mainitaan kalalle sopivaksi allaskooksi 85 litraa. Tuolla yhdessä aloittamassani topikissa sille ei riittäisi 100 litraa ollenkaan. Itsekin tuota epäilin, että ei riitä.

Ja yhdessä toisessa topikissa toisen aloittamassa avainkirjoahvenelle ei riittäisi 180 litraa, kun taas kirjassa oli väh. 140 litraa.

Ja aika monelle tetralle on max.lämpötila laitettu 28 astetta kyseisessä kirjassa, mikä itseäni mietityttää.

Mitä mieltä muut ovat? Ihan muidenkin mielipidettä ajattelin kysäistä. Tätä kun on kehuttu.

[hx]

Hei hienoa kysyä mielipidettä, kiitos.

Minua henkilökohtaisesti ihmetyttää kovasti se fanaattisuus, jolla averitsi suomalainen akvaristi suhtautuu noihin tilasuosituksiin.
Suomalainen tilastandardi näyttää olevan aika paljon väljempi eli suurempi kuin oikeastaan missään muualla vastaantullut normisto. Ei siinä mitään.

Mutta kyllä vähän suorastaan hävettää nähdä suomalaisten hyökkäävän tuolla ulkomaanpalstoilla ihmisten kimppuun heidän toteuttaessaan paikallisia standardeja ja paikallista hyväksi koettua käytäntöä.
Kuka on se Jeesus, joka loppupelissä omaa parhaat saumat arvioida järkeviä standardeja ilman kettukalatyttöilyä?

Aika paljon tärkeämpiäkin asioita mielestäni on kalojen hyvinvointiin ja hoitoon liittyen kuin napista ympäriinsä siitä, että joku nyt pitää jotain lajia 20% pienemmässä tankissa kuin joku "auktorisoitu" lähde jossain suosittaa.

Oikeassa on se, joka pitää eäimistään huolta.

-Mielipide-

[bymoor]

Samaa mieltä hx:n kanssa.. Tässä raksailemassa 3000 litran allasta plekolla, joka kuulemma kasvaa 100cm pituiseksi. Elukalla ikää nyt 5 vuotta ja kokoa reilu 20 senttiä. No eiköhän tohon altaaseen sovi sitten jotain kavereitakin.

Mutta kyllä täällä suomessa on kovin paljon isommat allaskoot vaadittu, mutta silti nehän on mun mielestä vaan suosituksia. Uskon että osaava harrastaja osaa tarvittaessa pyörittää pienemmässäkin altaassa kyseisiä lajikkeita. Tarvittaessa vedenvaihtoja useammin ruokinnan mukaan ja arviointia myös sen suhteen kuinka paljon kyseinen lajike liikkuu altaassa. Vesiarvot ja altaan olosuhteet on se tärkein. Eli että esimerkiksi piiloja jne. löytyy tarpeeksi.

Mun mielestä Varjon kirja on varsin oiva sillon ku alkaa perustamaan allasta ja aikoo pitää saman kalaston samassa altaassa katkeraan loppuun asti.

[Pullahiiri]

En tiedä mistä Varjo ottaa nuo suositukset, tai siis tokihan hänellä on jotkin lähteet niille. Todennäköisesti jostain ulkomailta, jossa tosiaan suositukset taitavat olla pienempiä kuin täällä.

Itse ajattelen "mitä isompi, sen parempi" -periaatteella. Edelleenkin tuntuu, että tuo oma 63-litrainen on todella pieni ja kalat kiittäisivät jos hankkisin niille isomman pöntön. Huolimatta siitä että kaikki keneltä olen kaloista ja määristä kysynyt niin ovat olleet sitä mieltä että hyvin mahtuu.

Tuo on mielestäni totta tuo bymoorin kirjoittama, eli se, että kyllä kokenut akvaristi osaa miettiä mahtuuko vaiko ei ja hoitaa mahdollisesti "liian pienessä" altaassa kalansa kunnialla.

Onhan se eri asia eri lajeilla, toiset liikkuvat enemmän ja toiset ei. Esimerkiksi haarniskamonni, kasvaa kuitenkin aika patukaksi ja on todellinen ikiliikkuja. Samoin seeprakala, pieneksi jää mutta alituiseen liikkeellä, en laittaisi alle metriseen sitä. Myös se maketzun mainitsema punapääbarbi, kasvaa möllykäksi ja on mielestäni jopa kummallisen näköinen liian pienessä altaassa. Toisaalta taas plekot ja muut monnit, eihän noille oikein litramäärää voi määrittää kun käyttävät pääasiassa pohjapinta-alaa. Omia plekoja kun katselee niin pääosin nuo hengaavat luolissaan, tuskin tarvitsisivat 53 cm korkeaa allasta.

Mulla ei tuota kirjaa ole, mikähän siellä on suositus esimerkiksi kultakalalle, yhdelle väärinymmärretyimmistä akvaariokaloista?

[Kilu]

Mulla ei tuota kirjaa ole, mikähän siellä on suositus esimerkiksi kultakalalle, yhdelle väärinymmärretyimmistä akvaariokaloista?

Uni ei tule simmuun, joten vilkaisin. Kirja näyttää kultakalalle min. 300 litraa.

[Pullahiiri]

Kiitos Kilu! Kuitenkin jokseenkin säädyllinen suositus vaikka liian pieni tuokin.

[hx]

Kiitos Kilu! Kuitenkin jokseenkin säädyllinen suositus vaikka liian pieni tuokin.

Tässä ihan loistava esimerkki koko paletista.

Mulle tuli joskus harrastukseni alkuvaiheissa (nyt puhutaan pimeästä keskiajasta, seiskytluvusta) noita Carassius auratuksen nimellä myytäviä jalostettuja huntupyrstöisiä karmeita viittä vaille liikuntakyvyttömiä vammaisiksi tehtyjä kapistuksia. Hurraa elämälle, eihän niitä lihvatakaan toki halunnut.
Mutta eipä ole tullut sen jälkeen mieleenkään hankkia moisia laitteita. Vähän sama kuin jos jalostaisi koiran, jonka klabbit olis luuttomat ja se pystyis vähän luuttuamaan lattiaa niillä ja raahautumaan eteenpäin.

Ja juu, sellainen toki tarttee kolmesataa litraa. Niinku just saman verran kuin joku täysikasvuinen leväbarbi, joka on 45 kertaa nopeampi, aktiivisempi, liikkuvampi?

Ei minun mielestäni.

Tarvittaessa vedenvaihtoja useammin ruokinnan mukaan ja arviointia myös sen suhteen kuinka paljon kyseinen lajike liikkuu altaassa. Vesiarvot ja altaan olosuhteet on se tärkein.

Kiitos, bymoor. Tässä lojuu minun mielestäni se viisaus.
Ei kultsuja kuumaan veteen.
Ei kultsuja kymmenenlitraiseen maljaan.
Vesi pitää olla puhdasta.

Mutta että ei toimisi joku jalostettu kultakala muutaman kaverin kanssa kolmesatasessa? Olen eri mieltä.
Aiheeseen palatakseni, Herr Varjo on vähintään väljän antelias määritelmässään. Minun mielestäni.

[R_R]

Yleensäkkin kirjoista, en usko että on olemassa kirjaa jossa ei olis yhtään virhettä.

Mun lähtökohta akvaarion kokoa määrittäessä on etten joudu vaihtamaan vettä yli 50 % viikossa. Alle 150 litraisissa 30% on maksimi viikottaiseen vedenvaihtoon, koska vesiarvot heilahtelis liikaa (ellei raanaveden arvot ole lähes samat kuin akvaariossa).
Jos nitraatti ei pysy kurissa sillä, on akvaariossa liikaa kaloja ja/tai suodatus väärin mitoitettu.
Toinen kriteeri on, että kaloilla on tarpeeksi tilaa lajin ominaisuuksiin nähden.

[Jacke]

Noihin minimi litroihin tuijottaminen on muutenkin melkoisen hanurista...

Ennemminkin pitäisi katsoa altaan mallin soveltuvuus kalalajille. Esim. 60*100 pohjalla olevan 30cm korkean altaan pohjan pinta-ala on 0,6m2 kun taas vastaavasti 40*100 pohjaisessa 45cm korkeassa altaassa 0,4m2. Ero ei vaikuta näin kovin suurelta, mutta prosentuaalisesti se on jo 33,3%. Kumpaan altaaseen enemmän esim. monnisia... Hmmm.

Ja altaan pituudesta vastaava esimerkki: 240-litrainen 150*40*40 ja 250-litrainen 100*50*50...

Kaneettina: Jos unohdettaisiin noiden pelkkien litrojen tuijottelu ja kiinnitettäisiin enemmän huomiota altaan mittoihin!

[Viheria_elegia]

Tarkotetaanko noilla litroilla nyt täyskasvuisen kalan ''purkin'' kokoa? Elikkäs jos suositus pituus on 1000 cm ja kalan lopullinen pituus metri, kasvuaika noin 10 vuotta ja poikasen pituus 5 cm, niin pitääkö sille 5 cm sintille olla 1000 cm akva? Uskoisin ettei.

[Pihlajaninja]

En ole kirjaa kuin selaillut, mutta nettikeskusteluja nyt seurauttuani tekee mieli aprikoida, että halutaanko kirjasta lukea Markku Varjon antamia suosituksia, vai niitä tiikerinuoliainen ei ole akvaariokala -heittoja, joita nettipalstoillakin näkee (ensi kosketukseni Aqua-webiin pari vuotta sitten oli ketju josta kyseinen "mietelmä" löytyi ).

Oikean tiedon määritelmäkin on herkullinen aivojumppa, se oikeellisin tieto ei ole aina se minimi on 1000 l per kalasentti -natsismi, vaikka varmasti kaikki olemme sitä mieltä että isompi on parempi ja ihanampi. Pikku purkeissa on viehätyksensä, ja maalaisjärki ja asialliset tiedonhakutaidot eläinrakkauden ohella on varmasti aina hyvä olla plakkarissa kun eläviä olentoja rupeaa harrastamaan.

Mutta joo, mun akvaariokirjasto on ihan valehtelematta 80-luvulta peräisin , ja paitsi että olen auttamattoman out monien kasvien uusista nimistä, myös ihan peruskauraa on vertailla tietoja muihin lähteisiin. Kirjalähteitä arvostan yli nettilähteitten siinä mielessä, että ne on toimitettu. Netissä tieto päivittyy nopeammin (kirja saattaa olla "vanhentunut" jo tulessaan myyntiin) mutta sitä saa olla tarkka lähteistään. Huomionarvoista on myös, että netissä useat sivustot ja kirjoittajat saattavat nojata samaan sivustoon, joka ei sinällään tee lähteestä automaagisesti luotettavampaa.

Tietenkin myös suosittelisin akvaarioliikeitten puoleen kääntymistä, mutta en täällä uskalla kun nehän on niitä kammotuksia jotka myyvät leväbarbejakin 75-litraiseen kun on ovat niin moraalittomia, härregyyd. Torspon akvaristin vikahan se ei ole, jos ei ymmärrä sinttejään isompaan ajoissa työntää. Tai muutenkaan jos sitä yli täyteen ammuttua akvaariota tuijotellessa ei tule älynneeksi liikakansoitusta, vika löytynee esimerkiksi virheellisestä akvaariokirjallisuudesta.

Mun lähtökohta akvaarion kokoa määrittäessä on etten joudu vaihtamaan vettä yli 50 % viikossa. Alle 150 litraisissa 30% on maksimi viikottaiseen vedenvaihtoon, koska vesiarvot heilahtelis liikaa (ellei raanaveden arvot ole lähes samat kuin akvaariossa).
Jos nitraatti ei pysy kurissa sillä, on akvaariossa liikaa kaloja ja/tai suodatus väärin mitoitettu.

Samoilla linjoilla olen. Toimiva akvaario on oma pieni ekosysteeminsä, jonka kanssa puljataan verkkaisesti ja kärsivällisesti. Tai näin mulle on opetettu.

Kaneettina: Jos unohdettaisiin noiden pelkkien litrojen tuijottelu ja kiinnitettäisiin enemmän huomiota altaan mittoihin!

Tästä olen kyllä täysin samaa mieltä! Varsinkin kun aika-ajoin törmää niihin aikas erikoisenkin mallisiin akvaarioihin: korkeita pyttyjä kapeilla pohjilla, tai näitä kulma-altaita, joissa se 500l tarkoittaisi pikemminkin kahta 250l akvaa vauhdikkaalle sinkoilijalle.

[Pullahiiri]

Kultakalana pidän itse tätä normaalia kultakalaa, eli mallia ruutana. Se kun kasvanee isoksi kolmesataiseen. Nuo muunnellut ja enemmän tai vähemmän vammaisesti liikkuvat tuskin ovat niin eloisia kuin normaali, joka on aikamoinen ADHD -tapaus. Tuokin kun on tietääkseni parvikala, eli muutama ei ole parvi.

Mutta tämäkin on siis mielipide, jos itse hankkisin kultakaloja niin olisi ne mallia ruutana ja asumus paljon isompi kuin 300 litraa. Jacken kanssa samoilla linjoilla, ei se litramäärä vaan kalalajille soveltuvat altaan mitat!

Niin joo, en myöskään laittaisi leväbarbia kolmesataiseen, ellei ole ihan pieni ja tiedossa isompi asumus.

[aborre]

En tällä kommentilla halua ketään loukata mutta minua on AW:hen liittymisestä saakka ihmetyttänyt Varjon raamattu-status tässä maassa. On olemassa sadoittain kirjoja joihin ulkomaisissa foorumeissa viitataan. Itselläni aika monta - Varjon kirjaa ei yhtään.
Jos täällä joku uskaltaa kertoa ongelmistaan niin heti ollaan moittimassa raamattu kädessä ja ehdottamassa kalojen poistoja tai kemikaalien lisäämistä.
Tämä ihan vaan kommenttina siihen että pitäisikö lukea enemmän (jos englanti ei suju niin Varjon kirjat taitavat valitettavasti olla ainut ratkaisu). Lähteitä löytyy mieletön määrä - yliopistojen biologiantohtoreista tavalliseen tallaajaan.

[Deicide]

Jos täällä joku uskaltaa kertoa ongelmistaan niin heti ollaan moittimassa raamattu kädessä ja ehdottamassa kalojen poistoja tai kemikaalien lisäämistä.

Hoh hoijaa. Mielestäni näin ei nyt kuitenkaan ole. Varsinkaan kemikaaleja en usko kenenkään haluavan heti lisättävän. Sen sijaan turhaan lääkitsemiseen neuvominen, vaikkei taudista ole mitään varmuutta on kyllä turhaa. http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 2&t=168329

Lontoon murteella opuksia hyllystä löytyy myös, mutta suomenkielellä Varjonraamattu on paras tähän asti kädessäni pitämä akvaariokirja. Muutamia pieniä virheitä kirjasta toki löytyy, mutta se sallittaneen. Yleisopuksena varsin kattava. Altaiden minimit voisivat kyllä olla, kuten jo mainittu mittojen mukaan, vaikka kuten Seidelin L-monni kirjassa. Moneen tietoon voi kuitenkin nojata tuon kirjan pohjalta.

[KalaH]

Kirjassa on kuitenkin ihan hyvää perustietoa kaloista ainakin minulle aloittelijalle. Ainahan niitä virheitä sattuu itsekullekin.

[aborre]

Kuten totesin niin varmaan ihan hyviä kirjoja ovat. Tämä "Lontoon murre" näyttää kuitenkin olevan joillekin epäillyttävää koska joku vieraskielinen on kirjoittanut kirjan.
Lääkitseminen, (Deiciden viittaus toiseen ketjuun), on kyllä useinmiten ihan hyödyllistä. Suolaliuoksen ehdottaminen taas tietenkin on turvallisempi tapa turvata oma selkänsä kun lääkkeitä ei ole suositellut. Tähän tietenkin saatetaan vastata että bakteereista tulee resistenttejä liikalääkitsemisellä. Totta, mutta milloin se lääkitseminen sitten pitää aloittaa?
Toistan vielä varmuuden vuoksi että Varjon kirjat varmaankin ovat luotettavia mutta muitakin täsmällisiä lähteitä löytyy.

[Deicide]

Suolaliuos taas tietenkin on turvallisempi tapa turvata oma selkänsä kun lääkkeitä ei ole suositellut.

Tätä nyt en ihan sisäistänyt? Suolaliuosta käytän itse huomattavasti mieluummin, kuin suoraan lääkitsemistä, ilman varmuutta taudista, eikä ole tarkoitus selkää suojella, vaan parantaa kaloja.

Kuten totesin niin varmaan ihan hyviä kirjoja ovat.

Missä totesit? Huomasin vain ihmettelyn, ja toteamuksen, ettet omista ainuttakaan Varjon kirjaa.

[aborre]

Suoaliuos nyt (anteeksi vaan) ole mikään yleislääke kaikkeen. Ainakaan pidemmälle menneille sairauksille.
Itse luotan kyllä enemmän täsmällisiin lääkeaineisiin kuin "asperiiniin".

Anteeksi Deicide, lainasin itseäni väärin. Ehdin muokata itseäni tässä välissä.

[maketzu]

Itsekin olen kyllä sitä mieltä, että ainakin joillekin lajeille ainakin voisi mainita altaan mittojen mukaan, eikä litrojen.
Esim. vilkkaille kaloille, kuten tiikerinuoliaiset, monet barbit, seeprakalat jne voisi juurikin mainita sen altaan mittojen mukaan. Näille ainakin itse laittaisin tuollaisen 2 metriä minimiksi altaan pituudeksi. Samoin pohjakaloille laittaisin pohja-alaa reippaasti ja näillehän ei tarvitse olla korkeaa allasta. Ja taas vastaavasti esim. lehtikaloille ja kiekkokaloille altaan minimikorkeudeksi 50 cm.

Mutta on kyllä parannusta jonkun verran noissa litramäärissä. Esim tiikerinuoliaisen kohdalla jos laskee standardin 500 litraisen mukaan (200 cm altaan pituus plus muut mitat).

[mvarjo]

Tuli tällainenkin aihe mieleen tuolta parista topikista tietoa muutamista kaloista verratuna kyseiseen kirjaan.
Ensinnäkin punapääbarbin osalta. Akvaariokalat-kirjassa mainitaan kalalle sopivaksi allaskooksi 85 litraa. Tuolla yhdessä aloittamassani topikissa sille ei riittäisi 100 litraa ollenkaan. Itsekin tuota epäilin, että ei riitä.
Ja yhdessä toisessa topikissa toisen aloittamassa avainkirjoahvenelle ei riittäisi 180 litraa, kun taas kirjassa oli väh. 140 litraa.
Ja aika monelle tetralle on max.lämpötila laitettu 28 astetta kyseisessä kirjassa, mikä itseäni mietityttää.

Tälläkin palstalla on jo väsyksiin asti esitetty mielipiteitä akvaarion sopivasta minimikoosta eri kalalajeille. Se näyttää olevan ikuisuuskysymys, johon on lähes yhtä monta vastausta kuin harrastajaakin. Kun asia kuitenkin tuli keskusteluun nimenomaan kirjaani koskien, on syytä vastata ylläoleviin kysymyksiin.

Yksikään auktoriteetti tuskin voi sanoa absoluuttisesti oikeaa akvaarion vähimmäismokokoa. Tähän päivään mennessä en ole löytänyt yhtään tutkimusta, jossa olisi selvitetty yhdenkään akvaariokalalajin ehdotonta vähimmäistilantarvetta. Kaikki tilasuositukset (huom! kyse on siis vain suosituksista) perustuvat harrastajien vuosikymmenten aikana saamiin kokemuksiin kalojen menestymisestä ja viihtymisestä akvaario-oloissa. Eri olosuhteissa ja erilaisilla kalayhdistelmillä on päädytty toisistaan poikkeaviin näkemyksiin. Kysehän on lopulta siitä, minkälaisessa tilavuudessa kalalajin luonnolliset elintavat ja käyttäytymispiirteet voivat toteutua.

Pari esimerkkiä mainitakseni: Baenschin ja Riehlin "Aquarien Atlas I" uusimmassa päivitetyssä painoksessa (2006) suositellaan punapääbarbille vähintään 70 cm:n pituista akvaariota, VDA:n (Verband Deutscher Vereine für Aquarien- und Terrarienkunde e.V.) eli Saksan Akvaario- ja Terraarioliiton julkaisemassa hoitokäsikirjassa "Sachkundenachweis" (vuodelta 2003) suositus on 80 cm. Maketzu, mikä on se auktoriteetti, josta sinä olet tilasuositukset saanut?

On hyvä pitää mielessä, että kalat (merten ulappojen vaeltajia mahdollisesti lukuun ottamatta) eivät koe ympäristön rajoituksia samalla tavoin kuin ihminen, eikä niiden elämää ohjaa sellainen tunne kuin ”vapaus”, joka on vain ihmislajille ja ehkä joillekin kehittyneimmille nisäkkäille ominainen. Hyvin suurikin akvaario on joka tapauksessa surkean pieni lätäkkö verrattuna useimpien kalojen luontaisiin elinympäristöihin.

Mitä sitten tulee tetrojen maksimilämpötilasuositukseen, niin oikeasti useimmat tetrat elävät luonnossa seuduilla, missä veden lämpötila vaihtelee vuodenaikojen mukaan 24-28 asteen välillä. Monet trooppiset tetrat elävät ajoittain jopa yli 30 asteisessa vedessä.

PS. Kannattaa myös lukea huolellisesti Kalojen hoidon perusteet (sivut 27-31) Akvaariokalat-kirjasta, silloin varmasti selviää paremmin, mihin suosittelemani akvaarion vähimmäiskoko perustuu. Sitäpaitsi akvaarion tilavuus on vain yksi tekijä kalojen viihtymiselle akvaariossa, kuten täällä jo todettiinkin.

Lontoon murteella opuksia hyllystä löytyy myös, mutta suomenkielellä Varjonraamattu on paras tähän asti kädessäni pitämä akvaariokirja. Muutamia pieniä virheitä kirjasta toki löytyy, mutta se sallittaneen. Yleisopuksena varsin kattava. Altaiden minimit voisivat kyllä olla, kuten jo mainittu mittojen mukaan, vaikka kuten Seidelin L-monni kirjassa. Moneen tietoon voi kuitenkin nojata tuon kirjan pohjalta.

Kiitos kehuista, mutta jos kirjasta löytyy virheitä (pieniäkin), olen kiitollinen jos kerrot niistä. Tiedän kyllä, että yksi monniskuva on väärä ja muutamia painovirheitäkin on. Virheet tullaan korjaamaan Akvaristin sivuille, kunhan uusi ulkoasu saadaan valmiiksi.
Mitä tulee akvaarion vähimmäismittoihin, niin Akvaariokalat-kirjassa on ilmoitettu sekä vähimmäistilavuus että vähimmäispituus (ks. sivu 33) eli paremmin kuin Seidelin kirjassa.

[Mika Sandell]

Virheet tullaan korjaamaan Akvaristin sivuille, kunhan uusi ulkoasu saadaan valmiiksi.

Menee ehkä vähän OT, mutta kysyn nyt kuitenkin kun varmasti muitakin kiinnostaa, mikä on Akvaristin tulevaisuus netissä?

[Deicide]

Mitä tulee akvaarion vähimmäismittoihin, niin Akvaariokalat-kirjassa on ilmoitettu sekä vähimmäistilavuus että vähimmäispituus (ks. sivu 33) eli paremmin kuin Seidelin kirjassa.

Totta. Tulee yleensä kuitenkin tuijoteltua vain tuota litramäärää kunkin lajin kohdalla.

jos kirjasta löytyy virheitä (pieniäkin), olen kiitollinen jos kerrot niistä.

"virhe" on kyllä väärä sana tässä tapauksessa, mutta joidenkin Corydoraksien kohdalla voisi olla lämpötilojen tarkistelu paikallaan? Ainakin Mr. Ian Fullerin monnistietouteen uskoen on joillakin lajeilla jonkin verran venymää lämmöissä. Mitään väärää en kirjasta ole löytänyt. Kiitokset vielä kerran loistavasta kirjasta!

[bj]

Yksi ilmeisesti oikea virhe kirjassa on, koskien kirsikkasukarapua. Kirjassa sanotaan, että synnyttävät toukkia, jotka ekan kuorenvaihdon jälkeen olisivat aikuisen näköisiä. Mutta ilmeisesti kuitenkin kirsikat synnyttää täysin valmiita poikasia niin kuin muutkin sukaravut. Alkuun kirsikoiden kasvatuksessani tämä sai minut vähän hämilleen .

Mutta yhtään se ei ole laskenut kirjan arvostustani, muutoin onkin oikea "raamattu" kalojen hankinassani. Jokaisen akvaristin perusopus. Ja kaikille voi sattua virheitä.

[mvarjo]

Yksi ilmeisesti oikea virhe kirjassa on, koskien kirsikkasukarapua. Kirjassa sanotaan, että synnyttävät toukkia, jotka ekan kuorenvaihdon jälkeen olisivat aikuisen näköisiä. Mutta ilmeisesti kuitenkin kirsikat synnyttää täysin valmiita poikasia niin kuin muutkin sukaravut. Alkuun kirsikoiden kasvatuksessani tämä sai minut vähän hämilleen .

Mutta yhtään se ei ole laskenut kirjan arvostustani, muutoin onkin oikea "raamattu" kalojen hankinassani. Jokaisen akvaristin perusopus. Ja kaikille voi sattua virheitä.

Akvaariokirjallisuudessa käytetään rapujen lisääntymisestä ja toukkien kehitysvaiheista hieman yksinkertaistettua "harrastusterminologiaa". Se ei vastaa aina eläintieteessä käytettyä sanastoa. Kirjassanikin on tässä mielessä oikaistu rapujen osalta joissakin kohdin eläintieteellisiä käsitteitä, sillä rajallinen sivumäärä ei ole antanut mahdollisuutta kertoa kaikista asioista juurta jaksain.

Harrastajat jakavat katka- ja sukaravut yleensä kahteen joukkoon lisääntymisen perusteella: primitiivisen lisääntymistyypin naaras tuottaa runsaasti pieniä munia, jotka läpikäyvät monivaiheisen plankton-toukkakehityksen ennen kuin muuttuvat aikuisen näköisiksi ravuiksi; kehittyneen lisääntymistyypin naaras tuottaa melko vähän ja suurikokoisia munia, joita naaras kantaa pitkään, yleensä nelisen viikkoa, ja sen jälkeen kuoriutuneet poikaset ovat aikuisten näköisiä.

Eläintieteessä makeanveden katka- ja sukarapujen toukkien kehitys jaetaan kolmeen tyyppiin:
microgenitor eli pitkittynyt kehitystyyppi
5 tai useampia zoea-toukkavaiheita, toukat tarvitsevat murto- tai merivettä kehittyäkseen (esim. leväsukarapu, Caridina multidentata)
macrogenitor eli osittain lyhentynyt kehitystyyppi
3 zoea-vaihetta, kehittyy makeassa vedessä
mesogenitor eli lyhentynyt kehitystyyppi (esim. kirsikkasukarapu, Neocaridina heteropoda var. Red)
1 myöhäistoukka(postlarva)vaihe, kehittyy virtaavissa vesissä

Viimeksimainitussa tyypissä naaras kantaa munia pitkään, ja toukkavaiheet viimeistä lukuun ottamatta tapahtuvat munan sisällä. Kun poikaset lopulta kuoriutuvat, ne näyttävät kyllä vanhempiensa kaltaisilta, mutta niiden kaikki elimet eivät vielä ole kehittyneet aikuismuotoon. Niistä käytetään siis vielä toukka-nimitystä, vaikka niillä on kävelyraajat ja ne liikkuvat pohjalla aikuisten tavoin. Pian ne läpikäyvät vielä yhden kuorenvaihdon, jonka jälkeen niiden toukkaelämä päättyy.

Eli kirjassa on tuossa kohdassa aivan oikea teksti.

[maketzu]

Maketzu, mikä on se auktoriteetti, josta sinä olet tilasuositukset saanut?

Tilansuosituksiin olen lukemalla tietoa etsinyt ja omakohtaisiin kokemuksiin verraten ja soveltaen niitä.
Otetaan esimerkitsi edellisessä viestissäni mainitut tiikerinuoliaiset. Näille 2 metristä allasta perustelen sillä, että tiikerinuoliainen kasvaa akvaariossakin melko kookkaaksi ja on vilkas ja lisäksi niitä olisi pidettävä useampi. Näillä perustein laittaisin ne siis vähä. 2 metriseen altaaseen, jotta ei aivan heti tulisi akvaarion päädyt vastaan. Sama juttu on edellä mainituilla kaloilla. Eli vilkkaille kaloille, vaikkakin ovat pieniä, niin ensisijaisesti mietin altaan mittoja ja muotoa enemmän kuin litroja.
Toivottavasti tällä perusteella monet ymmärtävät oman mielipiteeni. Se että ilmoitetaan yleensä litroina niin mietityttävät itseäni.

Toki sekin on kyllä totta, että vastauksia on monia. Siinä olet oikeassa.

Mutta kiitoksia vastauksestasi ja selvennyksestäsi arvoisa Markku. Ja tokihan itsekin pidän uusimmasta kirjastasi, vaikkakin jotkut asiat siinä saivat omia ajatuksia miettimään. Tarkoitus ei ollut olla negatiivinen vaan saada mielipiteitä näistäkin taas. Ja toki on hyvä jakaa tietoa.