Parvekelaatikkomallisen valutussuodattimen koko?

[Kilu]

Aikani kuluksi ajattelin rakennella otsikossa mainitun mallisen valutussuodattimen tuohon 720 litraiseen altaaseeni. Olen selaillut vanhoja viestiketjuja suodattimeen liittyen, mutta yksi asia jäi epäselväksi. Onko suodatinlaatikon koko suoraan verrannollinen altaan kokoon eli mitä isompi allas sitä isompaa/pitempää parvekelaatikkoa tarvitaan? Vai riittääkö toivotun tuloksen eli veden happipitoisuuden noston saavutamiseksi esim. 50-70 cm pitkä laatikko, kun kyseessä on tuon kokoinen allas? Ei nyt hirveästi kiinnostaisi virittää altaan päälle mitään 1,5 metrin kukkalaatikkoviritelmää.

Suodatinmatskuiksi tuohon olisi tulossa biopallot, joiden päälle vaihdettava vanu pienten partikkeleiden poistoon. Esisuodattimena ja pumppuna tulisi toimimaan modattu 1000 compact. Tarkoitus olisi poistaa siitä se "säätöhärpäke" ja modata siihen jonkun pituinen suora imuputki. Tämän putken ympärille sitten hienoa suodatinmattoa pinta-alaltaan sen verran, että pumppu jaksaisi poistaa tehokkaasti vedessä leijuvaa höttöä samalla, kun puskee vettä valutussuodattimeen. Tietenkin olisi helpompaa ostaa pumpuksi joku sisäsuodatin, mutta tuo pumppu ja mattoa sattuu kaapista löytymään ylimääräisenä.

Antakaapa vinkkejä, miten tuota ideaa voisi vielä jalostaa ja kuulostaako tuo nyt ylipäätään edes toimivalta.

[Deicide]

Pienempi tehoinen sisäsuodatin kierrättämään vettä on mun mielipiteeni. Veden kierron suodattimen läpihän ei tarvitse olla kummoinen. Melkeimpä mitä hitaampi, niin sitä parempi.

Sisäsuodattimella vesi reikäputken läpi laatikon alaosaan, missä vanu ensimmäisenä. Sen päälle sitten massat. Suuret yli vuodot 90 kulmaputkilla molempiin päihin, eikä tukkeutumisen aiheuttavaa ylivuotovaaraa ainakaan ole. Laajalla alueella vesi ja ilma kosketuksissa toisiinsa, ja hapettuu varmasti. Samalla laatikon sisälle muodostuu paljon pinta-alaa bakuille, eikä tuota tarvitse juuri koskaan puhdistella, kuin sisäsuodatin virtauksen heikentyessä.

Vaatii läpivientikumen, pari pätkää letkua, hieman silikoonia ja tunnin aherrus. Silikoonin kuivaminen kestää kauimmin! Allasubstraattia pitäisin parempana näin päin rakennetussa versiossa.

[hx]

Mää tein tämmöttisen tylsyyksissäni.

Puhallus parvekelaatikkoon tulee ulkosuodattimen jaetulta ulostulolta (suurin osa menee takaisin akvaarioon) ja stritataan ihan lecasoraan parin koko laatikon mittaisen reikäputken läpi.
Paluu on ylivuotomallinen.
Pytty on 300 litranen ja yrttiä tulee aika kiitettävästi.
Tuossa jossain määrin esteettisistä syistä väkerretyssä erillisessä lasilaatikossa elää lisäksi viriili sukarapukanta, joka ei pääaltaassa ikuna selviäisi.

Koko on noin metri, siis lasipytty. Hyvin jaksaa Ikean 110 cm "kannakkeeton" hylly kannatella.

[Kilu]

Eli tuo Deiciden versio toimisi samalla myös tehokkaana(?) biologisena suodattimena. Hapettaako tuo yhtä tehokkaasti veden kuin ylhäältä alaspäin massojen läpi valuttava versio?

Pienempi pumppausteho voisi ollakkin parempi. Ajatuksena oli tehdä sellainen laatikko mikä ei ole jatkuvasti täynnä vettä vaan vesi valuisi massojen läpi takaisin altaaseen samaa tahtia kuin sitä laatikkoon tulee.

[Deicide]

Deiciden versio toimisi samalla myös tehokkaana(?) biologisena suodattimena.

Jep!

Hapettaako tuo yhtä tehokkaasti veden kuin ylhäältä alaspäin massojen läpi valuttava versio?

Ei varmaankaan yhtätehokkaasti, mutta onhan siinä virtaava vesimassa koko ajan ilman kanssa kosketuksissa laatikon pinta-alan verran, joten uskon lisäävän hapekkuutta myös reilusti. Ylivuotoputket kannattaa tehdä niin pitkät, että ylettyvät pinnan alle. Muutoin lorina on sietämätön...

[Mörrikkä]

Eli tuo Deiciden versio toimisi samalla myös tehokkaana(?) biologisena suodattimena. Hapettaako tuo yhtä tehokkaasti veden kuin ylhäältä alaspäin massojen läpi valuttava versio?

Ei tuo hapeta sen enempää vettä kuin mitä tuon kokoinen pinta hapettaa akvaariossa. Tuo vastaa ehkä pientä ulkosuodatinta suodatusteholtaan riippuen kuinka tasaisesti vesi kulkee massojen läpi. Siinä olette molemmat oikeassa, että hitaampi virtaus on parempi.
Valutussuodatin on makeavesiakvaariossa ylivertainen biologinen suodatin ja sen kanssa pärjää isollakin kalastolla. Meillä 1200-litraisessa akvassa oli 70cm korkea ulkomitoiltaan 75-litrainen valutussuodatin ja esisuodattimena isohko mattosuodatin. Muuta biologista suodatusta ei missään vaiheessa kaivattu.
Mitoitukseen vinkki: 1200L/H pumppausteholla vaaditaan 25mm poistoputki pohjaan.
Kannattaa mitoittaa virtaus kohtuullisen pieneksi ja tehdä valutuksesta mahdollisimman korkea jolloin suodatusmassojen pinta-alasta mahdollisimman suuri osa on kosketuksissa ilman kanssa. Tämä on valutuksen idea ja silloin se toimii. Ilman täytyy myös päästä vaihtumaan vapaasti.
Jos haluat edelleen pitää kasveja akvassasi, niin suosittelen säätämään valutuksen tehon melko pieneksi, ehkä jopa alle 1/3 muista biologisista suodattimista.

[Henkkaz]

hx pistä pari chilin tainta jos on lannotusta vedessä.

[Kilu]

Juu. Kyllä minä edelleen pysyn suunnitelmassa, jossa valutus toteutetaan tapahtuvaksi ylhäältä alaspäin ja matskuina biopallot. Nämä vaikuttavat olevan rakenteeltaan sellaisia, että ilmalle jää tilaa kiertää. Tosiaan tuo 1000 pumppu voi olla liian tehokas, joten tuota pumppuhommaa täytyy miettiä vielä. Joku pikkanen sisäsuodatin siihen olisi tietenki paras ratkasu. Kasvejahan mulla ei tuossa nytkään ole juuri lainkaan, muutama iso vesimiekka ja jaavansaniaista, joten niille aivan sama. Tärkeämpää on saada kaloille hapekkaampaa vettä. On se niin helppo hoitoinen tuollainen puuta täynnä oleva allas, ei viikotaisia karsimisia eikä lannoitelitkujen kanssa läträämisiä.

Kattelin tuossa, että 80 cm pitkissä altakastelulaatikoissa on noin 20 litraa tuo multatilavuus. Eli ei mikään järin suuri, mutta kaipa tuolla jonkulaista lisähapetusta saa aikaan. Nuissahan on tuo ritilä pohjassa erottamassa multa- ja vesitilan, joten onko mitään ideaa laittaa vaikka substraattia tai makaroonia sen ritilän alle eli jättää sen ritilän erottamaan matskut toisistaan? Eli päällä biopallot, ritilä ja pohjalla makaronit tms.

[weloo625]

Toimisiko tälläinen valutussuodatin-systeemi?
Klikkaa
Kotelo on avonainen.

Pumpun teho on 1200litraa/tunnissa, sitä voi tietenkin säätää tarvittaessa.

Valutussuodattimen kotelon pituuus on 65cm,
syvyys ~10cm
korkeus ~20cm.

Tuohon pumppuun voisi liittää jonkunlaisen esisuodatuksen.
Onko mitään järkeä lähteä rakentamaan tuollaista 300 litraiseen altaaseen?
Onko valutussuodatin parempi kuin mattosuodatin?

[009]

Pumppu on kyllä reilusti ylimitoitettu nuin pieneen laatikkoon.
Tiedossa aikamoista lorinaa ja loisketta... Sisä/ulkosuodatin olisi parempi pumppaaja kuin pelkkä pumppu.
Seuloisi suurimmat jaskat pois, joten ei pitäisi olla alvariinsa reikäputkea auki rassaamassa.
Muuten kuvan mukainen ratkaisu on toimiva, kunhan ylivuoto tulee massojen yläpuolelle saakka, ja röörit tarpeeksi suuret.

[weloo625]

Oisko tollanen 180-550 l/h pumppaava eheim aquaball parempi?
Tuon tehokkaan pumpun voisi sitten laittaa vaikka vedenkierrättäjäksi.

[Koss]

Noi Aquaball pumput on melko tehottomia, varsinkin nostopumppuina. Kannattaa laittaa ennemmin Eheim Compact 600.

[Kilu]

Mulla se on vieläkin tämä tekemättä, vaikka näköjään heinäkuussa kovasti olen tätä suunnitellut. Noh, satuinpa löytämään kotoa varastoja penkoessani 30-40 litran vanhanajan maitotonkan. Siitä saisi hyvän pöntön valutussuodattimeen ja sehän on samalla ihan nätti sisustuselementti, muistuttaen vanhoista hyvistä ajoista. Nämähän on taidettu valmistaa alumiinista, joten mitenkäs se soveltuu akvaariokäyttöön?

[Mörrikkä]

Luultavasti aika hyvin.

Alumiinin korroosionkestävyys

Alumiinin ja sen seosten korroosionkestävyys ilmastollisissa olosuhteissa on hyvä verrattuna hiiliteräkseen. Korroosionkestävyys perustuu alumiinin pintaan muodostuvaan 5-10nm paksuiseen alumiinioksidikerrokseen. Oksidikerros suojaa alumiinin pintaa olosuhteissa, joissa syövyttävän ympäristön pH on alueella n. 4-8.5.

lähde: tut.fi

[weloo625]

Onko valutussuodatin tehokkaampi biologinen suodatin kuin mattosuodatin?

Tiedän että se hapettaa veden tehokkaasti, mutta onko se muuten parempi?

[Substral]

Nämähän on taidettu valmistaa alumiinista, joten mitenkäs se soveltuu akvaariokäyttöön?

Alumiinilla on ikävä taipumus kertyä elimistöön ja saattaa aiheuttaa esimerkiksi keskushermoston myrkytystilan. Itse en suosittelisi altaaseen sellaista alumiiniseosta, jota ei ole suunniteltu käytettäväksi veteen asennettuna. Toki alumiini kestää hapanta vettä ihan hyvin, mutta eri asia kestääkö kalat veteen liuenneen alumiinin.. AlSiMg-seokset, esim. EN-standardin numero 6061, sopivat parhaiten vesileikkeihin, mutta tuollainen maitotonkka-alumiini sitä tuskin on. Kirjaviisauden perusteella en laittaisi mitään tuntematonta alumiiniseosta akvaarioon.

Evira (pdf): "Alumiinilla on myös epäilty olevan yhteys Alzheimerin tautiin ja muihin ihmisten hermostoa rappeuttaviin degeneratiivisiin tauteihin." Ei liene hyvää siis kaloillekaan?
iGS:n kyselyarkistosta löytyy myös viittaus syöpään (antiperspirantin deodorantin sisältämä alumiini liukenee elimistöön on tutkimusten ja riidan aiheena): "Syöpäkasvaimista on löydetty alumiinia, mutta sen alkuperää ei ole todistettu."

[Kilu]

Noinkohan sitä niin paljon liukenee, että siitä kalojen eliniän aikana ehtisi mitään haittoja niille tulla. Onhan niissä ennenvanhaa säilytetty pitkiäkin aikoja maitoa, kermaa ja mitälie piimää. Ja ihan kait suurinosa sen aikakauden ihmisistä eli taikkaa vieläkin elää normaalin mittaista elämää.

Olis siitä tullu varmaan ihan hieno, mutta en tiedä sitten kehtaako ottaa riskiä. Ilkeä jos yhtenä aamuna vuoden päästä kalat ei muista, että ketä ne on. Täytyy varmaan palata siihen parvekelaatikkoon takaisin.

[Substral]

Noinkohan sitä niin paljon liukenee, että siitä kalojen eliniän aikana ehtisi mitään haittoja niille tulla. Onhan niissä ennenvanhaa säilytetty pitkiäkin aikoja maitoa, kermaa ja mitälie piimää. Ja ihan kait suurinosa sen aikakauden ihmisistä eli taikkaa vieläkin elää normaalin mittaista elämää.

Liukenemismääristä en mene kommentoimaan tuntematta tarkkaa alumiiniseosta ja vesiarvoja, mutta tuohon entisaikain elinikään on tilastotietoa. Alumiinisia maitotonkkia oli ainakin 1900-luvun alkupuolella käytössä, taidettiinpa niitä käyttää yleisesti 1960-luvulla. Aikakauden ihmiset, syntyessään vuonna 1925 saivat nykytiedon mukaan eliniän odotteeksi noin 55 vuotta (naiset), kun nykypäivän ihminen saa yli 80 vuotta. Lähde. Tuskinpa tuo pelkästään alumiiniastioiden vikaa on, mutta eipä niitä enää suositella käytettäväksi, varsinkaan naarmuuntuneita astioita. En itse viitsisi riskeerata, sen verran myrkyllistä tavaraa tuo alumiini on elimistöissä ja kalat voivat olla jopa herkempiä sille kuin ihmiset.

[hx]

Alkkaritonkan voi toki käsitellä ensteks Hempelin Light Primer 45551:llä ja sit vaikka epoksihartsilla päälle.
Ei liukene ja kyllä kestää.

Kannun esikäsittelyn saa tehtyä kätevästi laittamalla sisään muutama litra aika karkeaa hiekkaa ja pyörittelemällä pään yläpuolella tunti-pari.

[JJVi]

Noinkohan sitä niin paljon liukenee, että siitä kalojen eliniän aikana ehtisi mitään haittoja niille tulla. Onhan niissä ennenvanhaa säilytetty pitkiäkin aikoja maitoa, kermaa ja mitälie piimää. Ja ihan kait suurinosa sen aikakauden ihmisistä eli taikkaa vieläkin elää normaalin mittaista elämää.

Liukenemismääristä en mene kommentoimaan tuntematta tarkkaa alumiiniseosta ja vesiarvoja, mutta tuohon entisaikain elinikään on tilastotietoa. Alumiinisia maitotonkkia oli ainakin 1900-luvun alkupuolella käytössä, taidettiinpa niitä käyttää yleisesti 1960-luvulla. Aikakauden ihmiset, syntyessään vuonna 1925 saivat nykytiedon mukaan eliniän odotteeksi noin 55 vuotta (naiset), kun nykypäivän ihminen saa yli 80 vuotta. Lähde. Tuskinpa tuo pelkästään alumiiniastioiden vikaa on, mutta eipä niitä enää suositella käytettäväksi, varsinkaan naarmuuntuneita astioita. En itse viitsisi riskeerata, sen verran myrkyllistä tavaraa tuo alumiini on elimistöissä ja kalat voivat olla jopa herkempiä sille kuin ihmiset.

Just joo. Nyt sitten varmaan odotettavissa eliniän romahtaminen kun suurin osa kiskoo kaljansa, limsansa ja energiajuomansa alumiinipurkeista.

Alumiini on maankuoren kolmanneksi yleisin alkuaine ja yleisin metalli. Suurin osa ihmisen alumiinille altistumisesta on peräisin ruuan kautta maaperästä. Alumiini alkaa liueta kun pH on 5 luokkaa, siksi esim. vanhoja alumiinisia mehumaijoja ei suositella käytettäväksi happamien mehujen tekemiseen. Eli jos altaan vesi on aika lähellä neutraalia, alumiinia tuskin liukenee merkittäviä määriä. Jos sitä alumiinipurkkia haluaa käyttää suodattimena, liuenneen alumiinipitoisuuden voi mitata http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/lab ... miini.html tai testauttaa jossakin kaivovesiä tutkivassa puljussa.

[Substral]

Juomatölkkien sisäpinnalle suihkautetaankin lakkakerros, joka estää alumiinin liukenemisen juomaan (eli metallisen maun). Linkki artikkeliin, jossa Tekniikka&Talous kertoo miten Suomessakin käytetyt tölkit tehdään Malmössä. Maitotonkassa tällaista lakkakerrosta ei ole, joten hx:n vihjaisema sisäpinnan käsittely on suorastaan nerokas oivallus, jos alumiinitonkkaa haluaa käyttää.

[JJVi]

Joo jostain syystä tuo ei tullut äkkiseltään mieleen, aika hapanta tavaraa kun nuo juomat on. Kuis sitten ravintoloiden alumiiniastiat, niitä tuskin voi pinnoittaa ja ovat yleisesti käytössä? Eli edelleen olen sitä mieltä että alumiini ei ole vaarallista jos pH on lähellä neutraalia.

[Kilu]

Altaan ph pyörii siinä 6,5 hujakoilla, ehkä vähän alle. Täytyy roudata se pönikkä kotopuolesta tänne ja tutkia vielä paremmin. Päällisin puolin se tosiaan oli hienossa kunnossa. Olishan siinä mielenkiintoista projektia vähäksi aikaa jos ei muuta. Tuo sisäpuolen pinnoittaminenkaan ei ole hullumpi ajatus.

Jos tämä nyt etenee suunnitteluasteelta toteutukseen asti, niin läpiviennit ilmeisesti kannattaa laittaa muoviset? Menettääkö valutuksen pääasiallinen tarkoitus eli hapettaminen tehonsa, kun siinä on melko tiivis se kansi. Pitäisikö kanteen tehdä reikiä jotta ilma pääsee kiertämään sisälle pönttöön?

[Maisu]

Voisi kyllä äkkiseltään kuvitella metallisuodattimen melko äänekkääksi, mutta ehkäpä senkin voi jollain konstilla estää jos näin on.

[Lapinakka]

Mikä sen mahdollisen melun aiheuttais?
Mörrikällä oli teräksinen valutussuodatin. Se ei pitänyt sen kummempaa ääntä kuin tuo oma muovinenkaan.