Geophagus parnaibae kutu (kuvia)

[VesiEläin]

Tulipa törmättyä hiljattain uuteen tonkijalajiin, Geophagus parnaibae Staeck, Wolfgang & Ingo Schindler; 2006.
Aiemmin tunnettu nimellä Geophagus sp. “Parnaiba” jota on markkinoilla ollut ainakin vuodesta 1988. Suomalaista nimeä ei
vielä ole.

Laji on kotoisin Parnaibajoen altaista koilis-Brasiliasta ja omani on luonnosta pyydetty. Tonkijaksi tämä jää melko
pienikokoiseksi, vain 16 senttiseksi. Asuinaluetta tutkittaessa todettiin lajin asuvan sadekaudella vuolaasti virtaavissa vesissä, mutta kuivalla
kaudella lähes seisovissa lammissa. Vesiarvojen vaihtelua seurantakaudella (kevät-syksy) pH 6,5-7,6 , johtokyky 20-350uS/cm
ja lämpötila 24-31°C. Vatsalaukkututkimuksissa todettiin 80% ravinnosta olevan kasvisperäistä, pääasiassa siemeniä. Myös hyöteistentoukkia ja
detritusta. Kutu tapahtuu kuten niin monilla ahvenilla, kivelle tai kannolle josta kuoriutuneet poikaset otetaan vuorottain vanhempien
suuhun.
Omat kalani ovat noin 7-8 senttisiä joten ikää on jo jonkun verran ja jos kutukäyttäytymistä havaitsen, pitää nämä
siirtää omaan altaaseen.

Lähteet:
http://www.cichlidae.com/gallery/species.php?s=1679" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.cichlid-forum.com/profiles/s ... php?id=460" onclick="window.open(this.href);return false;
http://globiz.sachsen.de/snsd/publikati ... _69-75.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Ainiin, kuveja. Kovin montaa yritystä en ole vielä saanut kun niin tuoreesta hankinnasta on kysymys, mutta hieman esimakua tulevasta kumminkin. Alemmassa kuvassa hämmästellään Tapajosin punapäätonkijaa. Useista tonkijoista poiketen tällä lajilla on selvät kuviot poskissa mutta ne ei kovin hyvin näissä kuvissa näy. Myöskään en vielä ole havainnut pystyraidoitusta, eikä sitä ole näkynyt googlenkaan kuvissa.

Siirsimme pari viikkoa sitten tonnisessa muodostuneen pariskunnan 250-litraiseen kutuakvaarioon;
pH alle 7, hyvin pehmeä vesi, kohtalainen virtaus, lämpötila 28 asteen kieppeillä. Pari kertaa viikkoon 50% vedenvaihdot ja runsas ruokinta surviaisilla. Allastovereina kolme vihertuliplekoa, pari pienempää plekoa, runsas magrove-kivikkosisustus.

Luultavasti pariskunta oli kutenut viikonloppuna(22-24.8), alkuviikosta huomasin jokusen munan tasaisen kiven päällä.
28.8 toisella aikuisella oli poikasia suussa ja jo seuraavana päivänä molemmilla.
Tonkijat päästävät poikaset välillä "tuulettumaan"..:



Mutta noukkivat poikaset takaisin nopeaan:

[Thompson]

Poikanen sen jälkeen kun ruskuaispussi on käytetty. Toisena paras kuva mitä toistaiseksi olen vanhemmista saanut.

[VesiEläin]

Poikaset ovat nyt himpun vajaan kuukauden ikäisiä ja kokoa niillä on sentti, niitä(kin) on hieno parvi kasvamassa. Eivät sovi enää vanhempien suukkiin, vaan pesue pörrää ympäri allasta. Asettuvat illalla jonnekkin suojaiseen poukamaan yhdessä.
Koiras ja naaras on vielä poikastensa seurassa altaassa, mutta eivät tunnu olevan pienokaisista kiinnostuneita(pientä perheriitaakin huomattavissa), naapurissa asuvat Krobiat ja pikkuplekot ajetaan kyllä kauemmaksi, jos liian lähelle lasia tulevat. Poikaset syövät hyvin pölyksi "liukenevia" tabletteja ja nyppivät levää tms. pinnoilta.

[Thompson]

[Thompson]

Melko tarkkaan kuukautta myöhemmin nämä näyttävät tältä.

[¤albiinomonninen¤]

Kasvoipa nopeaan... Hieno toi väri.

[VesiEläin]

Kasvoipa nopeaan...

Poikaset ovat kooltaan nyt parisenttisiä(syövät hyvin), mutta kasvavat nopeammin, kun esimerkiksi plekojen pienokaiset.
Ovat olleet tähänasti tuollaisia läpinäkyviä, mutta nyt isoimmat alkaneet saada vähän väriäkin yllensä.
Aikuiset siirrettiin takaisin isoon altaaseen, jossa ne jatkavat kutupuuhiaan, niissä ikinä onnistumatta, muun kalaston takia.

[AkvaarioTyttö]

Voi ei että on lutuisia......
Äiiiittiiii isoonpi alllaaaass

[Veikkonen]

Loistavaa raporttia. Ilo katsella pro-kuvia ja hyvinvoivia poikasia. Respectii.

[Thompson]

Kiitos vaan ja perään yksi kuva lisää. Kuvan tarkkuuden voi tarkistaa isommasta versiosta. Kuvan toinen poikanen muuten on toisesta poikueesta joka liitettiin samaan altaaseen. Kyseessä G. iporangensis.

[Deicide]

Tosi hienoja on tonkijat! Mulla on 11kpl. 1cm Haplochromis obliquidensin poikasia poikashäkissä. Ruokaa nille pitäisi keksiä! Kertokaas tarkemmin mikä pienille uppoaa!

[VesiEläin]

Tässä muutama vakiosapuska pikkuaffenille; Mikromatoja, survaria ja artemiaa pakasteena.
Kuivaruokana; Sera Viformo murennettuna ja pieninä paloina, artemialastuja, tavallista pehmeää sekahiutaletta, Dr. Bassleers Biofishfood forte M, Newlife Spectrum CF.

[teemu7117]

Mites teillä on parnaibaen poikaset pärjäilleet? Itsellä hakusessa vuoden viivyttelyn jälkeen jonkin sortin "pääkala" tuohon seura-ammeeseen ja näitä teidän (ja muidenkin mitä nyt neistä lähinnä löytyi) tonkija juttuja joulunaikana lukeneena saatoin vähän innostua tonkijoista.

Pari muutakin laji vaihtoehtoa on kyllä käynyt mielessä, mutta koko nousee meillä helposti esteeksi ja mahdollisesti saatavuus jonkin lajin kohdalla.

[Vesipeukalo]

Taitaa olla melkoisen hyvät kuvausvitkuttimet käytössä
Aivan sanoinkuvaamattoman upeita kuvia!

[Thompson]

Hyvin nuo poikaset voivat, pari olen löytänyt kuolleena tuolta altaasta, mutta pääosin hyvissä voimissa. Kokoa alkaa olla 3-5cm ja kevään aikana varmasti voimme luopua poikasista. Myös ne toiset tonkijat ovat hyvissä voimissa ja poikaset jopa hieman isompia kuin G. parnaibaella. Pitääkin päivittää uusi kuva tuohon kun saan kaivettua koneen syövereistä.

Iporangensis vanhemmat ovat pari kertaa kuteneet tuolla seura-akvassa, mutta poikaset syödään nopeasti. Parnaibaeilla menee paremmin kun poikaset tai jo munat napataan suuhun hautumaan. Nopeasti poikaset kuitenkin kasvavat liian suuriksi suussa pidettäväksi ja ne tulee syödyksi isompien kalojen toimesta.

--------------------------

Poikasista en ole vähään aikaan ottanut kuvia mutta tässä vanhemmista malli.

[teemu7117]

Thompson kirjoitti:
Kokoa alkaa olla 3-5cm ja kevään aikana varmasti voimme luopua poikasista.

Täytyy panna vakavaan harkintaan, josko taas käytäisiin kauppaa keväämmällä.

Menee vähän kyllä ohi tästä viljelyosion aiheesta, mutta aika vähän näistä fisuista muitakaan sopivia ketjuja näyttää olevan. Itsellä ollut joku hieman edes isompi ja näyttävämpi laji hakusessa tuohon 440 litraiseen, kun se on aikalailla tyhjähkö amme varsinkin nykyisellään kun suurin osa helmimonnisista meni taas tältä erää myyntiin.

Ahvenista olen ollut aina jossain määrin kiinnostunut, mutta olen jotenkin aina ollut siinä uskossa että vähänkään näyttävämmät tai kookkaammat lajit ovat liian aggressiivisia kaloja näiden nykyisten kalojen seuraksi ja muutenkaan elinolot ei täsmää kohtuullisen virtauksen ja korkean lämpötilan takia. Aloin ottamaan selvää näistä erilaisista tonkijoista lähinnä näiden teidän hankintojenne innoittamana. Netistä on suunnilleen kaikki englanninkielinen materiaali foorumi keskusteluineen käyty läpi.

Muutaman mielenkiintoisen lajin löysin, joista lähinnä juuri tämä G.parnaibae (parnaiba,pindare nimellä ilmeisesti myös maailmalla) ja G. taeniopareius vaikuttavat sopivilta. Tapajos Red Headit olivat myös mielenkiintoisia, mutta kun niistä ei ilmeisesti ole mitään takeita jääkö koko edes 20 cm vai kasvavatko vielä isommiksi ja meillehän ei saa liian isoja fisuja tulla tai kihlattu pelkää niitä liikaa.

Muut vaatimukset ovat että viihtyvät lämpimässä kohtuullisesti virtaavassa vedessä ja eivät välttämättä revi monnisia palasiksi edes kutuaikaan, vaikka toki tätä jälkimmäistä täytynee ahventen kanssa seurata joka tapauksessa tarkasti, kun tuntuu olevan tuo meno aika tapauskohtaista. Nuo teidän toiset poikineet tonkijat vaikuttavat sekä liian aggressiivisilta että pieniltä tuohon omaan makuun. Semmoista pikemminkin seesteistä jengiä on hakusessa.

Nuo G. taeniopareiukset vaikuttavat myös tosi mielenkiintoisilta mutta mitenköhän mahtaa saatavuuden laita olla ylipäätään?

[VesiEläin]

Poikasia on kasvussa hyvä määrä eli riittää parille muullekkin halukkaalle, kun saavuttavat luovutuskokonsa. Nämä on tosiaan olleet virtaavassa lämpimässä vedessä plekonpoikasten kanssa eli poweria riittää. Nämä aikuiset on siitä mukavia etteivät kaiva isoja kuoppia vaan kutevat jollekkin pinnalle ja kaappaavat siitä munaset heti suuhunsa(saimme nähdä myös yhden(monista) kudun isossa akvaariossa). Toki tonkija kun on, tonkii hiekkaa etsiäkseen sapuskaa. Ei mun mielestä ole kovin äksyjäkään luonteeltaan, verrattuna nyt vaikka noihin "pikku"tonkijoihin(G. iporangeisis). Tietysti persoonia voi esiintyä, kuten aina ahvenilla. Eivät oo piitanneet plekoistakaan, joten monnisetkin luultavasti menevät hyvin näitten kanssa. Pariskunta ajelee toisiaan ja kolmatta osapuolta välillä takaa, mutta ei se kovin vakavalta näytä. Tyytyväinen olen ollut tähän vaatimattomaan kauniiseen lajiin ja aijon pistää pari poikasta itsellekkin talteen.

Nuo G. taeniopareiukset vaikuttavat myös tosi mielenkiintoisilta mutta mitenköhän mahtaa saatavuuden laita olla ylipäätään?

Kysäseppä Leppävaarion Villeltä?

[AkvaarioTyttö]

Kyllä noi vaan on upeata kaloja.

[Thompson]

Uusin kuvatus.

[Thompson]

Laitetaanpa vielä linkki videoon jonka otin tänään. Vanhemmat päästävät poikaset uimaan vapaasti ja alkavat tökkimään toisiaan kuin moittiakseen. Jos vaara uhkaa, poikaset tulevat sekunnissa takaisin kitarisoihin.

http://www.youtube.com/watch?v=8kztrwT8deA

[JakHei]

Meille tuli 4 tällaista kesällä, yksi valitettavasti löytyi lattialta kuivuneena syksyllä. N. viikko sitten ihmettelimme, kun yksi kaloista näytti hölmöltä, kuin ylähuuli olisi vedetty alas suoraksi alahuulen päälle, ja teki "mussuttavaa" liikettä. Koska kala kävi jatkuvasti kuplakoneella nappailemassa kuplia emmekä olleet munia tai muuta kutupuuhaa nähneet, luulimme että kyseessä olisi valehautominen. Harkitsimme jo koneen pois ottoa, kun kala ei oikein syönyt ja jatkoi vain outoa liikettä. Lisäksi tonkijoista tuli aggressiivisia, pitivät hallussaan kuplakoneen nurkkaa akvaariossa ja hätyyttelivät itseään kolme kertaakin isommat kalat kauas pois. Tänä aamuna löytyi parisenkymmentä poikasta akvaariosta eli se siitä valehautomisesta

Saavat melko tarkasti huolehtia poikasistaan, suurella todennäköisyydellä käärmekalat tai haarniskamonnit napsivat nuo poskeensa.

Oli jotenkin odottamaton tuo sikiäminen, olemme vasta paria viikkoa aikaisemmin vaihtaneet fisut isompaan akvaan, lääkinneet matolääkkeellä jne. Liekö sitten panikoineet ja pyrkineet pakonomaisesti siirtämään geenejä eteenpäin, vai innostuivatko reviirin kasvusta ja hiekkapohjasta?

[bj]

Täälläkin Vesieläimen kasvatustyön hedelmät kutevat par'aikaa nyt ensi kerran. Olihan noissa kolmessa sitten molempaa sukupuolta. Jos ny eläviä poikasia saavat aikaiseksi, ehkä pelastan niistä jokusen monnisten poikasten kasvatusaltaaseen turvaan ahneilta suilta, saapi nähdä.