Kotimaisten kalojen tonninen -projekti

[Alakulo]

Siiryinpä pois loisimasta Eikalle tankkia -ketjusta.

Tarkoitus on rakentaa pari metriä pitkä ja 80 cm korkea putkirunkoinen vaneritankki kotimaisille kaloille. Nyt on putkitavarat toimitettu hitsarille kuvien kera ja 15 mm lasi tilattu joten etenee...
Runko tulee 50x50x1.5 mm ja jäykkärit 50x30x1.5 mm tavarasta. Lasin kehys turhankin järeästä 100x50x3 mm putkesta. Oli vaan helpoin rakenne toteuttaa että jää reilusti mihin liimata lasi kiinni.

Vanerit tarvitsee laminoida yli mutta millä? Täältä luin käytetyn epoksihartsia. Onko jokin syy ettei polyesterihartsia voi käyttää. Myrkkyjä?

Mikä silikooni on suositeltavaa? homesuojaa ei ilmeisesti saa olla?

[009]

Tuskin kovettuneesta polyesterihartsista mitään myrkkyjä liukenee, on siitä toinenkin paatti tehty..
Käsittääkseni epoksihartsi on lujempaa, elämättömänpää eikä se juuri kärytä levitysvaiheessa.
Joku kuitukangas varmaan kannattaa laittaa laminoinnin väliin, niin tulee lujempi.
Lasitussilikoni sopii liimailuun, eikä ole pahasta jos purkissa on akvaarion kuva, tai hyväksyntä elintarvikekäyttöön.
Kylppäri/jaskahuussi silikoni sisältää kaikenmaailman homeenestoaineita.

[mattib]

Tiiviste aineiden puolesta kysyin kerran sikafleksiltä heidän tuotteistaan, massa nro 221 jonka päättelin soveltuvan omasta mielestä saumaukseen. Vastaus oli: "Sikaflex-221 liima/tiivistysmassa kuivaa ilman
kosteuden vaikutuksesta ja muodostaa kuivuttuaan
polyuretaanimuovielastomeerin. Sikaflexillä on kuivuneena hyväksyntä
satunnaiseen kosketukseen elintarvikkeiden kanssa mutta akvaariokaloille
tuotteesta ei ole testituloksia.
Olen saumannut ja liimannut tällä tuotteella yhtä ja toista myös akvaarion olen saumannut eikä vuoden sisällä ole mitään myrkkyjä liuennut. Tämähän ei tietysti tarkoita että riski olisi poissa. Jokainen kokeilkoon mistä pitää.

[Alakulo]

Eikö siis silikooneista löydy selvää hae biltemasta tätä tai tuota merkkiä -tyyppistä vastausta? Jotenkin kuvittelin että aktiiviharrastajien projekteissa olisi syntynyt selvä konsensus parhaasta silkkarista.

Polyesterihartsista on enempi kokemusta kuin epoksista ja sitä sekä mattoa olis hallussa valmiiksi sanoisinko runsaasti veneprojektin jäljiltä. Silläpä ajattelin että käyttäisin niitä jos ei mitään selkeää estettä ole. Suunnittelin myös mahdollisesti maalaavani topparilla lammauksen jälkeen pinnat. Mielipiteitä? Hyödyllistä vai turhaa?

[allablaze]

No Bostikilta ainakin löytyy akvaarioon soveltuvaa silikonia joka lähikaupasta. Se on silikoni for dummies, varustettu oikein akvaarion kuvalla.

[Alakulo]

Edistystä!

Putkikehikko on viimein valmis ja vaikutelma on kuin olis panssariauton runkoa rakennettu. On siis oletettavasti riittävän jäykkä. Toimitin kehikon tänään pulverimaalaukseen ja toiveissa on päästä heti vuodenvaihteen jälkeen rakentamaan sisäpuolia.
Pohdintaa aiheuttaa nyt se, että onko vanereiden yli ja yhteen kuiduttaminen pakollista vai riittäisikö maalaus paksusti esim gelcoatilla? Maalatut vanerit voisi sitten liimata samaan tyyliin kuin akvaarion lasit. Tällä vaan välttäisi hankalan kohdan kun kuitu pitäisi kääntää vanerilta metallille että lasin liimauksen alle jää kuitupinta.

Onko kokemuksia tai näkemyksiä aiheesta?

[Riveriana]

Mitä kaloja tuonne on tarkoitus tulla?

[JJVi]

Meinasitko laittaa tuplalasin joka estäisi ilmankosteuden tiivistymisen etulasiin (ja samalla vähentäisi lämmön siirtymistä huoneilmasta akvaarioon)?

[hx]

Aikaisempaa jutustelua aiheesta:
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... %C3%A4vesi*

[Alakulo]

Tuota nuonaa. Toistaiseksi meillä on ollut kahdessa pienemmässä akvaariossa suutareita, ruutanoita, särkiä, sorvia, turpia, piikkimonneja, salakoita, töröjä, kivennuoliaisia ja ankerias erilaisina kombinaatioina. Nämä siis selviävät ilman veden jäähdytystä. Vanhassa talossa on kyllä talvella melkoisen kylmät seinät...

Uuteen akvaan toiveissa olisi ainakin mutuparvi ja mahdollisesti kymmenpiikkejä. Pohjalle vaikka kivennuoliaisia. Vanhoista altaista uuteen muuttaa myös suutareita ja ruutanoita. Suuri osa kotimaisista kaloista elää myös Keski-Euroopassa joten talvikylmää ei ajateltu järjestää.

Mieleen tulee äkkiä lähinnä lohikalat, made ja simput, jotka oikeasti tarvitsevat kylmää vettä. Meidän valinnoista mutu ja kymmenpiikki kaipaavat hapekasta vettä, jonka ei taas välttämättä tarvitse olla kylmää.

Kasveiksi suunniteltu sahalehteä, vesiruttoa/ärviää/karvalehteä, lummetta/ulpukkaa ja vesitatarta. Vaihtoehtoja riittää ja yhdistelmä varmasti muodostuu testailemalla. Saa ehdottaa jos tulee mieleen hyviä vaihtoehtoja.

Tässä ei siis olla tekemässä varsinaista biotooppiakvaa vaan jotain mikä silmää miellyttää.

[Alakulo]

taas tapahtuu!

Akva on nyt vaneroitu, kuidutettu 600 gr neliölle polyesterihartsilla ja maalattu kahteen kertaan gelcoatilla. Annettiin kuivua pari viikkoa ja liimattiin lasi. Kuusi tuubia meni kirkasta silkkaria kiinnitykseen ja yksi mustaa ulkopuolen sauman tekoon.

Viikon päästä voi jo kokeilla laittaa vettä sisälle kun vaan rakentaa jalustan ensin mokomalle. Veikkaan että pari ekaa yötä tulee vahdittua uppopumpun kanssa tankin vieressä.

[tpraut]

Missä projektikuvat ?

[Alakulo]

Laittelen kuvia kun saa kameran purettua.

Nyt jännittää paljon. Akvaarion täyttö on puolivälissä!

[+kalanen_97+]

Tuu sitten kertoon,miten täyttäminen meni.
Tuleeko tohon altaaseen sora- vai hiekkapohja?

[Alakulo]

Nonni!

Nyt on akvassa pysyny vesi jo kolme tuntia, joten se ei siis koskaan tule vuotamaan.. Eihän? Varsinainen pelko oli iso pamaus viimeisen sadan litran aikana ja/tai lattian pettäminen.

Seuraavaksi lamppu kattoon, hiekat pesuun ja suodattimen kasaus. Jos viikon kypsyttelyn jälkeen muuttaan pääsis pari suutaria, viisi ruutanaa, särki, ankerias ja partis sekä mysteerikala.

Lamppu on 3x150 w monimetalli, joka saattaa lämmittää vettä. Tarvinnee ottaa jonkinlainen jäähdytys harkintaan.

Projektin vaiheet muutamalla kuvalla. Hitsauskuvat on puhelimessa ja piuha hukassa.

Edit: Niin siis hiekkapohja on tarkoitus laittaa. Tähän astisissa onkin ollut sorapohja.

[Alakulo]

Ja tässä se mysteerikala. Ongittiin se viime kesänä yhdestä pikkulammesta, kun ruutanoita haettiin. Tunnistaako kukaan?

[KalaH]

Voisiko tuo olla ruutanan ja kultakalan risteytymä?

[009]

Miten etukehys pysyi muodossaan hitsarin kynsissä?
Kokemuksesta olen huomanut että ohuet putkipalkit vetelevät suuntaan jos toiseen..

Vaiko ymmärsinkö oikein, Runko +jäykisteet teräksestä, joka venerilla umpeen.

Yleensä se hajuaa vasta jonkun päivän jälkeen, joten kannattaa nukkua vain toisella silmällä..

[-Robbary-]

Munkin mielestä toi muistuttaa kultakalaa. Mulla miltein samanlainen.

[Kilu]

Sanoisin, että hopearuutana tuossa kuvassa. Pyrstö tosin on ihmeellisen mallinen....

[thank]

"Ruumiinmuodoltaan hopearuutana on korkea ja pullea, muistuttaen siten eniten ruutanaa ja karppia. Erona karppiin on viiksisäikeiden puuttuminen. Hopearuutanan kyljet ja vatsa ovat kellanvaaleat/hopeiset, kun taas ruutanalla ne ovat usein kullankeltaiset. Lajeilla on eroja myös evissä: ruutanan pyrstö on tasakärkinen, hopearuutanalla pyrstön kärjessä on lovi. Lisäksi ruutanan vatsanpuoleiset evät ovat punertavat, hopearuutanalla vaaleammat. Päällepäin näkyvät tuntomerkit eivät kuitenkaan riitä näiden lajien erottamiseen varmuudella."

http://www.rktl.fi/tiedotteet/uusi_kala ... messa.html

En kyllä sanoisi, että tuntomerkkien perusteella hopearuutana.

EDIT: Mitenhän hopearuutana olisi päätynyt pikkuiseen lammikkoon, jos sitä ei olisi istutettu?

[Kilu]

Niin, kyllähän se auttais vähän määrityksessä jos tietäisi onkimispaikan tarkemmin. Onko millaiset vesistöyhteydet jne. Mutta, kun kyseessä on lampi, niin sekin rajaa jo noita mahollisia kalalajeja jo. Näytin tuota kuvaa kalojen parissa työskentelevälle kaverilleni ja hän oli sitä mieltä, että joko normi ruutana tai sitten hopearuutana.

EDIT: Todennäköisyys sille, että kyseessä on hopearuutana on huomattavasti paljon suurempi kuin se, että kultakala ja ruutana olisivat kohdanneet toisensa jollain pienellä metsälammella.

[Alakulo]

Kehikko on muuten 50x50mm putkea 1,5mm seinämällä, mutta etukehikko on 100x50mm 3mm seinällä. Jämerämpi aine oli helpompi saada pysymään suorana ja hepattiin ensin pöytään kiinni, kun kehikkoa tehtiin. Ei se silti täysin suora ollut ja lasikuitu ja maali teki lisää mutkia. Paksu silikonisauma suoristi mutkat...

Jäykkärit tehtiin pohjaan 30cm ja seiniin 45cm välein. Vanerit on 15mm koivua. Jäykkyydet oli silkkaa arvailua ja aika paljon jännitti täyttäessä, mutta hyvin se pysyi muodossaan. 50-luvun talossa taitaa lattia pettää ennen akvaariota - ei viime yönä ihan täysiä yöunia tullu...

Tuosta kalasta vielä: Itsekin ollaan kala-alalla ja kalan kuva on kiertänyt parillakin asiantuntijalla. Mitään varmaa tunnistusta ei toistaiseksi ole kuvan perusteella annettu. Kaikki teidänkin antamanne arviot lajista on tutkijoiltakin kuultu. Vahvin arvaus on tällä hetkellä kultakala tai kultakalan ja ruutanan sekoitus. Kaikki haluaisivat kalasta vähintään palan mikroskoopin alle, mutta ei ole vielä suostuttu. Pari suomua on kyllä valmiudessa testejä varten, jos joku sellaisia haluaa tehdä.

Lampi on sen verran kaukana merestä, ettei hopearuutana ainakaan itsestään ole sinne uinut. Kultakalalla tietysti sama juttu ja vähän pitempi matkakin... Kyllähän tässä ihmistä saa epäillä osasyylliseksi. Vielä on tietty mahdollisuus, että on vain erikoisen "kehittynyt" ruutana, mutta esim. kylkiviivan suomumäärä ei enää osu normaalin ruutanan lukemiin, joten jotain häikkää tässä on.

edit: Tänään saatiin hiekat akvaan ja lamppu ja pieni suodatin asemiin. Kypsytellään puolitäytenä, jotta on jotain mahkuja ylettyä pohjaan kasveja laittamaan ilman snorkkelia.

[thank]

Ei nyt liity aiheeseen, mutta pidä meidät ajantasalla tuon roduttoman kalan kohdalta. Minua ainakin kiinnostaa kovasti, miksi se lopulta paljastuu, jos paljastuu!

[JJVi]

Minusta tuo on ruutana, jolle sattui geeniarvonnassa huntupyrstön geenejä. Noita kun löydät muutaman lisää voit alkaa jalostamaan huntupyrstöisiä ruutanoita kanssa-akvaristien kauhisteltavaksi. Näinhän ne huntupyrstöt on kehitetty ruutanan lähisukulaisen kultakalankin kohdalla.

Joka tapauksessa hieno löytö, ruutana kun on siitä erikoinen otus että niiden koko ja mittasuhteet riippuvat vesistöstä. Järvessä se kasvaa kokoa ja korkeutta, pikku lammessa siitä tulee ihan "luonnonmuotoisen" kultakalan näköinen.