128l kalaston suunnitteluapua

[Minnieliina]

Tervehdys!

Olen aloitteleva harrastelija. Olen jo pitkään haavaillut akvaariosta ja vihdoin se olisi onnistumassa! Meille on tulossa 128l akvaario, mitat 80x40x40.

Olin ajatellut akvaariosta viileämmän puoleista seura-akvaariota. Lämpötila n.23-24 astetta. Mahtuisiko altaaseen seuraavia lajeja:

paratiisikala haaremi
parvi verkkobarbeja tai kuusiraitabarbeja
katinkultamonneja
parvi täplämonnisia

Kuinka paljon kyseisiä lajeja kannttaisi ottaa akvaarioon?
Mahtuisko mukaan pohjalle vielä pari banjomonnia?
Ideoita ja vinkkejä otetaan vastaan! Ettei nyt ihan menis akvaarioin aloitus harakoille, kun menee ihastelee akvaariokauppaan kaloja.

[MrBrett]

Moikka. Millainen paikka sinulla on akvaariolle? "Normaalissa" kämpässä veden pitäminen tuossa 23-24C kuumana kesänä on melkoisen hankalaa ja ilman jäähdytystä lämpö nousee helposti lähemmäs 30C ja viileämmästä pitävät kalat saattavat tipahdella. Ajattelin vain ottaa tämän esille, että säästyt monelta murheelta jos kesästä tulee samanlainen inferno kuin viime kesästä.

Toki suht halvalla pääsee jos hommaa tuuletinviilennyksen joka pitää lämmöt siedettävinä.
http://www.aquaristikshop.com/cgi-bin/n ... GammJGzzF1

http://www.aquaristikshop.com/cgi-bin/n ... GammJGzzF1

[Minnieliina]

Akvaario on tulossa olohuoneen pimeimpään nurkkaan. Joten auringonvalo ei pääse tillottaa siihen suoraan. Onneks on sälekaihtimet myös, että voi säätää valon määrää olohuoneessa. Kesällä meidän asuntoa voi viilentää ilpillä, mutta luulenpa että halvemmaksi tulee viilentimen käyttö akvaariossa, jos lämmöt uhkaa nousta ihan huimiksi.
Kestääkö noi miun aattelemat kala-lajit tilapäistä lämmönnousua miten hyvin?

Kesällä voi kansilasin ottaa pois, tosin jotain pitää keksiä tilalle. Muuten kalat löytäävät ihtensä vielä kissan masusta ellei jopa koko kissa akvaariosta.
Niin utelias ja ketterä se katti on.

[Minnieliina]

Kysyisin tässä samalla akvaarion suodatuksesta. Akvaario kasataan yksitellen, joten mitään valmista akvaariopakettia ei ole meille tulossa.
Minkälainen sisäsuodatin olisi hyvä akvaarioon?
Ulkosuodatinta ei voi edes harkita, koska sen säilyttäminen akvaarion läheisyydessä ei onnistu. Joten sisäsuodatin on ainut vaihtoehto.

[MrBrett]

Moikka taas. Sopivia suodattimia voisivat olla ainakin Fluval 3+ / 4+, Eheim Powerline 2048. Noista tosin 2 viimeistä puhaltavat sellaisen pöhinän altaaseen, että suihkuputken hommaaminen on varmaan pakollista. Ainakin jos akvaan tulee kaloja jotka eivät pidä kovasta virtauksesta kuten Rihmakalat. Itsellä oli pari vuotta sitten 128L altaassa tuo Fluval 4+ ja iman suihkuputkea olivat kalat ja kasvit kaakossa. Voit myös hommata 2 vähän pienempää sisäsuodatinta, jolloin virtauksen suuntaaminen ja muuttelu on helpompaa.

Yksi hyvä ratkaisu olisi rakentaa akvaarioon mattosuodatin ja sen lisäksi pitää vähän pienempää sisäsuodatinta kierrättämässä vettä ja keräämässä pahimmat roskat. Tämä olisi biologisen suodatuksen kannalta paras vaihtoehto.

...niin ja vielä tuohon aikaisempaan, kansilasit pitää kyllä kesällä (ainakin oma kokemus) napata pois, koska se laskee vedenlämpöä 1-2 astetta. Pääset kyllä paljon helpommalla kesäisin, jos hankin kaloja jotka kestävät korkeampia lämpöjä, tai ainakin valmiiksi ennen kesää sen jäähdytyssysteemin... niin ja tosiaan jonkin verkon kansilasien tilalle sen hurjan pedon varalta.

[7330]

Kestääkö noi miun aattelemat kala-lajit tilapäistä lämmönnousua miten hyvin?

Aika hyvin verrattuna vaikkapa imunuoliaisiin. Jos kotisi ei ole ihan uuni, ongelmia tuskin tulee.

Paratiisikala on viileän veden laji ja arvostaa tuollaista 22-24 astetta, mutta kestää hyvin tilapäisen lämmönnousun lähelle kolmeakymmentäkin. Barbit ovat myös kestävää sakkia, mutta koska ne eivät osaa hengittää ilmaa kuten paratiisikalat ja täplämonniset, kannattaa veden hapekkuudesta helteillä pitää huolta. Veteenhän liukenee sitä vähemmän happea, mitä lämpimämpää se on, ja siksi lämpimämmässä pintaveden täytyy kiertää paremmin, jotta hapen määrä pysyy samana.

Kansilasit pois ja lisää pintavirtausta kesällä, niin pärjännet jo hyvin. Jos lämmöt silti kipuavat lähemmäs kolmeakymmentä, voi ottaa käyttöön tuollaisen MrBrettin linkkaaman tuulettimen. Sellaisen voi myös rakentaa halvalla itse tietokoneen tuulettimesta, jos sattuu olemaan näppärä käsistään.

Mattosuodatin ja pieni sisäsuodatin on minustakin hyvä ratkaisu suodatukseen. Tai vaikka pelkkä mattosuodatinkin. Tilaahan matto vie jonkin verran altaasta, mutta on käytännössä täysin huoltovapaa (en ole koskenutkaan pikkualtaani mattosuodattimeen ~kuuteen vuoteen).

[Minnieliina]

Kiitoksia vinkeistä.

Olemme katselleet myös Eheim:in muita suodattamia. Onko eheim aquaball, eheim biopower tai eheim pickup suodattimet millaisia käytössä? Kun hirveätä puhuria en sinne haltaaseen toivoisi, kun paratiisikala arvostaa tyyneempää veden pintakiertoa. Juval-merkkiset suodattimet ovat ihan vieraita miulle.
Joskus aikoinaan ollut 63 l akvaarion suodattimen kanssa ongelmia, kun ensin ei vesi kiertänyt mihinkään ja suodatin oli aina tukossa. Seuraava suodatinkaan ei ollut maaritteleva, kun virtaus oli sitten liian voimakas, eikä säätömahdollisuutta ollut (tai en osannut säätää junnuna). Suodattimen merkeistä ei hajua, sellaisia mustia mötiköitä 90-luvulta.

Onneks isäntä on näppärä kätinen tapaus, joten kaiken maailman viritykset kyllä onnistuvat. Taitaa akvaarion tekniikka mennäkin hänen osaamisen ja intoilun piikkin. Mie keskityn sitte enemmän viherpeukalointiin.

Onko toi kalasto ihan asiallinen?
Huomattiin, että saataisiin tilattua isompi allas 144l (80x40x45), joten taidamme sen ottaa. Meillä toi lipaston koko rajoittaa akvaarion kokoa. Mutta onneksi korkeutta saa lisää.
Olin aatellut:
1 u+ 2n paratiisikaloja
10-15 verkkobarbia tai kuusiraitabarbia (onko liian iso parvi tilaan nähden?)
6-8 täplämonnista
2 banjomonnia
1 partamonni tai 3-4 katinkultamonnia (vai mahtuuko molemmat lajit?)

[7330]

Minusta kalasto kuulostaa oikein asialliselta.

Jos allas olisi tuon 128 l, pienentäisin hieman parvikokoja, mutta 144-litraiseen kuulostaa toimivalta tuollaisenaan. Pohjan pinta-ala on sen verran pieni, että ehkä neljä pohjakalalajia on jo liikaa, joten ehdottaisin joko partamonnin tai katinkultamonnien valitsemista.

[Minnieliina]

Mietinkin sitä, että tuleeko pohjalle ahdasta.
Otot olisivat kanssa ihania, mutta pelkään että ne osottautuukin erittäin herkiksi ja kupsahtaavat kaikki.
Imumonnit ovat veikeitä tapauksia, on vaikea valita mikä leväsyöppö olisi paras vaihtoehto tohon akvaarioon.

[Butterflies]

Puna-aavetetrat olis aika nättejä paratiisin kanssa Haaremista en tiedä, onnistuuko ihan ton kokoisessa .. Neovokaa viisaammat paremmin .. viileän veden monniset käypi

[Minnieliina]

Puna-aavetetrat on kanssa komeita. Kuitenkin ajattelimme pysyä parvikalan kohdalla barbeissa. Meillä on suunnitelmissa hankkia n.500l akvaario myös, tosin se hanke joutuu odottamaan vielä tovin. Pitää saada isompi asunto ennen sitä. Siihen ajattelimme sitten kasata lämpöisen veden kaloja.

Tuli tässä vastaan ihan "uusia" (miulle uusia) barbi-lajeja. Olipas komeita kaloja, nyt kohta iskee valinnan vaikeus.
Purjebarbit ja ceylonbarbit ois mieluisia vaihtoehtoja. Voisko niitä harkita?
Rubiinibarbi olisi myös komea, mutta sen hylkään jo ihan koon vuoksi. Tulee vähän turhan iso mötkäle tohon 144-l akvaarioon. Otsikko on nyt vähän hämäävä, kun vasta ketjun aloittamisen jälkeen huomasin, että meille mahtuukin 128l sijasta 144l akvaario.

Sellaista kanssa kysyisin, imumonneissa oli tullut vastaan myös uusia tulokkaita. Joten vaihtoehtoja perinteisen partamonnin lisäksi löytyy näköjään yhä enemmän! Kuten esim. perhosnuoliainen. Ne pitävät ainakin viileästä vedestä, mutta pärjäiskö se monnisten kanssa? Olen kuullut, että nuoliaiset on usein monnisia kohtaan hurjapäitä.

[7330]

Sellaista kanssa kysyisin, imumonneissa oli tullut vastaan myös uusia tulokkaita. Joten vaihtoehtoja perinteisen partamonnin lisäksi löytyy näköjään yhä enemmän! Kuten esim. perhosnuoliainen. Ne pitävät ainakin viileästä vedestä, mutta pärjäiskö se monnisten kanssa? Olen kuullut, että nuoliaiset on usein monnisia kohtaan hurjapäitä.

Pohjakalavalikoima on kyllä paljon suurempi kuin vaikkapa 90-luvun lopulla, jolloin itse harrastusta aloittelin. Perhosnuoliaiset eivät tosin ole imumonneja tai edes monneja, vaan särkikaloille lähisukuisia nuoliaisia ja kotoisinkin ihan eri puolelta maapalloa. Biologi viilaa pilkkua.

Joka tapauksessa, imunuoliaiset (joihin perhosnuoliaisetkin kuuluvat) ovat oikeinkin mukavia ja leppoisia kaloja. Ne eivät juurikaan muistuta tiikerinuoliaista sukulaisineen, eli niitä pahamaineisia näykkijöitä. Elintavat, käyttäytyminen, ruumiinmuoto yms. ovat aivan erit. Eivätkä ne myöskään näyki monnisia. Niiden suu on imukupin sisällä ruumiin alapuolella niin, ettei näykkiminen liene niille edes fyysisesti mahdollista, vaikka kuinka haluaisivat.

Perhosnuoliaiset sukulaisineen ovat Kaakkois-Aasian ylänköjokien koskipaikkojen eläimiä. Ne elävät siis luonnossa todella niillä paikoilla, joissa vesi kuohuu vaahtona kivien yli. Niinpä ne arvostavat kivikkoa ja mahdollisimman kovaa virtausta akvaario-oloissakin. Tämä voi olla ongelma yhdistäessä paratiisikalan kanssa, joka puolestaan on seisovien vesien laji. Sopivasti sisustaen altaaseen saa kyllä molemmille sopivia paikkoja, etenkin kun nuoliaiset elävät pohjalla ja paratiisikalat aivan pinnan tuntumassa.

Kesähelteiden aikana näiden nuoliaisten kanssa voi sitten tullakin ongelmia, sillä ne eivät siedä lämpötilan nousua kovin korkealle, tai etenkään happipitoisuuden laskua. Viime kesän aikana menetettiin varmasti iso kasa imunuoliaisia. Hyvillä virityksillä (pintaveden kierto, hapetus, tuuletin) ja hätätoimenpiteinä viileän veden päivittäisillä vaihdoilla kesistä kyllä selvitään kuumemmassakin asunnossa, mutta asia kannattaa ottaa jo ennalta huomioon. Muuten suosittelen imunuoliaisia lämpimästi.

[Minnieliina]

Pilkkua saa viilata . Mukava kuulla, että imunuoliaiset menisivät monnien kanssa samassa altaassa. Voinkin ryhtyä kasailemaan tohon 144-l akvaarioon viileän veden asukkeja. Partamonnin ja katinkultamonneja ehdin hankkia tonne 500l altaaseen sitten, kun sen aika on. Sopivat hyvin lämpimän veden asukkeiden kanssa toisin kuin nämä imuveikot. Muutenkin olisi kiva saada eri laleja altaisiin, kun kerran kahden altaan mahdollisuus tulee olemaan. Aasian biotooppi ois kiva, mutten millään raaski olla ottamatta monnisia!

Noita imunuoliaisia onki useampaa lajia. Mieluisia noista olisi Sewellia lineolata, juovaperhosnuoliainen ja Gastromyzon farragus, viiruimunuoliainen?.
Oisko noi sopivat lajit tohon altaaseen? Monta imunuoliaista altaaseen olisi hyvä laittaa?

Otan huomioon myös ton kesän kuumuuden aiheuttamat ongelmat. Asuntomme ei onneksi ole mikään pätsi ja sitä voi viilentää kesän helteillä. Allasta pitää sitten suunnitella niin, että kaikille kaloille tulisi sopivat oltavat siellä. Tehdään pohjalle virtausta, jotta imunuoliaiset viihtyvät. Ovat kerrassaan mainioin näköisiä kavereita!!

[7330]

Noita imunuoliaisia onki useampaa lajia. Mieluisia noista olisi Sewellia lineolata, juovaperhosnuoliainen ja Gastromyzon farragus, viiruimunuoliainen?.
Oisko noi sopivat lajit tohon altaaseen? Monta imunuoliaista altaaseen olisi hyvä laittaa?

Imunuoliaisissa on kyllä ihan oma viehätyksensä.

Lajien välillä ei kovin suuria eroja hoitovaatimuksissa ole. Juovaperhosnuoliainen lienee valikoimasta helpoin saada kutemaan kotiakvaariossa: ne lisääntyvät suomalaisillakin harrastajilla aivan yleisesti. Niistä on siis mahdollisuus saada kotimaassa kasvatettuja yksilöitä. Gastromyzon-suvun imunuoliaiset (niitä on iso joukko enemmän tai vähemmän samankaltaisia lajeja) jäävät hieman pienemmiksi eikä niiden kudetuksesta juuri ole raportteja. Ainakin silloin, kun viimeksi näin niitä kaupan, ne tuotiin luonnosta usean lajin sekaerinä.

Sopiva imunuoliaisten määrä riippuu siitä, kuinka suuren osan akvaarion pohjasta haluat varustaa kivikoksi niille, ja kuinka suuren osan jättää monnisten hietikoksi. Oma mututuntumani olisi muutama kivenmurikka per nuoliainen, jolloin altaaseesi saisi aika helposti mahdutettua 3-4 kappaletta ja pikkuparven monnisia (itse laittaisin sen kuusi). Banjomonnit kannattaa ehkä sitten jättää sinne isompaan altaaseen, koska pohja tulee tällä kokoonpanolla aika täyteen. Kivet vievät melkoisesti tilaa isoilta, kaivautuvilta kaloilta.

Pohjalle kannattaa laittaa jokin pieni kiertovesipumppu, jonka asettelee puhaltamaan kivien yli niin, että imunuoliaisilla on koko ajan puhuri. Jos vaihtoehtoja on, ne yleensä hakeutuvatkin kovimman virtauksen ääreen.

[Minnieliina]

Kiitti tiedoista. Isäntäkin ihastui näihin imunuoliaisiin. Ovat kuulemma mukavan erikoisia imukuppeja.

Suunnittelin tässä päässäni jo kivikko aluetta akvaarion toiseen laitaan imunuoliaisille ja sinne sellainen virtaava kohta. Toinen pääty voi olla sitten rauhallisempi seutu, jotta paratiisikala saa pinnan tuntumaan vähän virtaavaa aluetta.

Olin ajatellut, että ison akvaarion tullessa banjomonnit ois muuttaneet sinne ja oisin hankkinut niille lisää kavereita. Taijan siirtää sitä banjojen hankintaa siihen ison akvaarion tuloon saakka. Saa sitten hankittua isomman populan, kun pohjan pinta-ala on suurempi.

Tästä alkaa saada mukavan kokonaisuuden aikaan tohon akvaarioon. Kaikki akvaarioon aattelemani lajit on uusia miulle. Tosin monnisia (kupari) oli aikoinaan 63l akvaariossa, onneks sain sentään muutaman vuoden päästä 80l altaan. Jospa sitä nyt selviis ilman samanlaista kalasoppaa kuin silloin. Akvaariokaupasta sai ostettua melkeen mitä kaloja vaan, varsinkin kun seikkailin ala-asteikäisenä siellä.