Valvoja: Moderaattorit
) Alkuperäisesti http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 1&t=134281 keskustelussaEttä löytyy sitä muutakin kuin se "iänikuinen" miljoonakala.7330 kirjoitti:Eipä taida sellaista listaa olla selvästi näkyvissä missään (etenkin, kun tiedot vielä vaihtelevat lähteestä riippuen). Parhaiten eri lajien listattuja veden kovuuksia löytyy Varjon Akvaariokalat-kirjasta. Teen kuitenkin tähän oman parhaan tietoni mukaan jonkinlaista listaa myynnistä löytyvistä kovan veden lajeista. (lähteinä lähinnä tuo Varjon kirja ja Fishbase)
Eli, nimenomaan keskikovassa-kovassa vedessä viihtyvät
- monet hopeakylkikalat
revontulikala (gH 8-20)
hehku- ja purppurasateenkaarikala (gH 10-20)
kultapyrstö- ja sinisateenkaarikala (gH 6-15)
kultasateenkaarikala (gH yli 8)
kultasinisilmä (gH 8-15) + joukko muita sinisilmälajeja
sädekala (gH yli 10)
- monet hammaskarpit
floridankilli (gH alle 15, suositellaan usein suolanlisäystä)
punapyrstötoka (gH 8-20)
riikinkukkotoka (gH 8-15)
metallihammaskarppi (gH 6-20)
molli / leveäevämolli (mustamollit ovat näiden sekoituksia) (gH 7-20, vaativat joskus suolaakin)
purjemolli (gH 10-30)
kääpiöhammaskarppi (gH 9-19)
miljoonakala (gH 4-20, tosin jalostetut muodot eivät siedä pehmeää vettä ja saattavat joskus vaatia myös vähän suolaa)
miekkapyrstö (gH 6-20)
platy ja kirjoplaty (gH 5-20)
- Monet Keski-Amerikan kirjoahvenet (jotka enimmäkseen sietävät myös pehmeää vettä, mutta lienevät kotoisin kalkkipitoisista)
sitruunakirjoahven, tulijuovakirjoahven, seeprakirjoahven, tulisuu (gH alle 20)
texasinkirjoahven (gH 8-15)
kaakaokirjoahven (gH 10-15)
turkoosikirjoahven, sinisilmäkirjoahven, helmikirjoahven (gH alle 15)
- monet tokot
kimalaistokko (gH 10-20, vaatii suolalisäyksen)
ritaritokko, kiiltotokko (gH 10-20) muitakin tokkoja löytyy satunnaisesti liikkeistä
- Ja joukko yksittäisiä muihin ryhmiin kuuluvia kaloja
sokkotetra (gH 5-20)
maanpäällinen sisarensa kiiltotetra suunnilleen samoilla arvoilla
raitarasbora (gH 7-15)
hohtosärki (gH 8-20)
kultakala (gH 5-20)
riisikäärmeankerias (gH 5-15, saattaa tarvita suolaa)
punaeväpainijakala, koukkunokkakala (gH 5-12)
täplämedaka (gH 5-12)
Ja sitten selkärangattomista
siniharjarapu, jymyharjarapu, juovaharjarapu (gH 4-15)
lasikatkarapu (gH 4-30)
sinirapu (gH 10-25)
punarapu (gH 5-20)
paratiisikotilo, omenakotilo (gH yli 5)
tiikerikotilo (gH yli 8)
myös Sulawesin sukarapuja kehotetaan pitämään kovassa vedessä, mutta tarkkoja lukuja en löytänyt.
Sitten asiana erikseen ovat ne alkujaan enemmän tai vähemmän pehmeistä vesistä olevat lajit, jotka kuitenkin sopeutuvat myös kovaan veteen eivätkä suuremmin välitä missä elävät, kunhan totuttaminen tapahtuu riittävän hitaasti. Niitä ovat ainakin
- täplä- ja kuparimonniset
- intiaaninsulka, mustaraitatetra, kuparitetra
- maatiaispartamonni
- tummalevä- ja isopurjeplekot
- monet ripsimonnit
- kardinaalikala
- yleisimmät pienet sukaravut
Kovettaako kaverisi vettä eli kovuus näyttää olevan korkea. Kuinka pyöristetty tuo ph on? Eri alueilla hanavesi ja kokonaiskovuus vaihtelee. Luultavasti käsittääkseni Suomessa vesi on pehmeää ja kovin kovaa vettä ei ole missään. Lähinnä 3 tuntumassa usein....zelex kirjoitti:Kaverin akvaariolla on ollut huono tuuri. Eläinkauppias myi mistään tietämättömälle neontetroja ja joitain tunnistamattomia monnisia. Ne eivät olleet kovin pitkäikäisiä vaan karsiutuivat vähitellen. Kaveri oli jo luopumassa suruissaan akvaariosta mutta ajattelimme että ehkä sen saisi vielä toimimaan.
Mittasimme vesiarvot ja siellä näyttäisi pH olevan jopa 8:n pintaan, dH 14. Minkälaisia pohjakaloja tänne voisi ajatella?
Synnyttävät hammaskarpit lienevät myös sopiva valinta altaaseen? Litroja on varmaankin n.140 joten mitään kovin suureksi kasvavaa ei voi ajatella.
Auttakaa kaveria löytämään akvaarioharrastuksen ilo!
En tiennytkään, että kaivovesi voi Suomessa olla kovaa, mutta teoriasi on järkeenkäytä. Stadin vesi on kovuudeltaan noin 3 luokkaa, ph 7 pintaan. KH on usein matala ja lisään ruokasoodaa hiven vedenvaihdoissa.Kiksu kirjoitti:Kaivovesi on tosiaan joillain alueilla kovaakin, riippuu siitä, minkälaatuisten maakerrosten läpi suodattuu. Vesilaitokset ottavat raakaveden yleensä pintavesistä, jotka ovat useimmiten pehmeitä. Vaikka vesilaitos esim. täälläpäin lisää veteen jotain kalkkipitoista (en nyt muista mitä) suojatakseen putkistoja syöpymiseltä, hanaveden kovuus on silti vain 4:n luokkaa.
Alkaliteettiakin nostetaan, mutta KH on silti vain noin 3 (tällä hetkellä jostain syystä vain 1,5) ja hanasta tulevan veden pH yleensä 7,2 vaikka laitokselta lähtiessä on yli 8.
