Kuinka iso platyparvi 240l
Valvoja: Moderaattorit
Kuinka iso platyparvi 240l
Montako platya sopisi tämänkokoiseen uiskentelemaan kun muu kalasto tulisi koostumaan sinikirjoahvenpariskunnasta ja lähinnä pohjakaloista?
Onko sukupuolijakaumalla merkitystä? Pitäisikö naaraita olla enemmän kuin ukkoja?
Onko sukupuolijakaumalla merkitystä? Pitäisikö naaraita olla enemmän kuin ukkoja?
240l, 180l, 60l, ja rapula 21l
Lisäksi vapaa aikaa jakamassa siitostamma(+varsa) ja lapset+mies.
Lisäksi vapaa aikaa jakamassa siitostamma(+varsa) ja lapset+mies.
-
- Starting Member
- Viestit: 40
- Liittynyt: 18:47, 27.08.2011
Re: Kuinka iso platyparvi 240l
Platyt (ja muut synnyttävät) tarvitsevat kovetettua vettä, kun taas muu kalastosi kaipaa taas pehmeää vettä. Jos haluat platyjesi kuolla kupsahtelevan, niin laitat niitä kuitenkin ohjeista huolimatta pehmeään veteen. Jos kovetat vettä, niin muut kalat kärsivät.
läträttävää pikkupurkeissa ja eka iso tankki hankittu
Re: Kuinka iso platyparvi 240l
Meillä on veden dH 10 ja joten olen ymmärtänyt että se olisi sopiva myös muille valitsemilleni lajeille (joista en maininnut kuin yhden, mistä päättelet että ne muut kärsivät?).
En kuitenkaan saanut kysymykseeni vastausta joten eikun vaan verkot uudelleen veteen
En kuitenkaan saanut kysymykseeni vastausta joten eikun vaan verkot uudelleen veteen

240l, 180l, 60l, ja rapula 21l
Lisäksi vapaa aikaa jakamassa siitostamma(+varsa) ja lapset+mies.
Lisäksi vapaa aikaa jakamassa siitostamma(+varsa) ja lapset+mies.
-
- Starting Member
- Viestit: 47
- Liittynyt: 08:28, 16.09.2010
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Kuinka iso platyparvi 240l
Naaraita enemmän kuin uroksia ja reilutsi. Joku 3 naarasta per uros on ihan hyvä niin eivät väsy urosten kosiomenoihin ja kuolla kupsahda. Muuhun en kommentoikkaan 

Re: Kuinka iso platyparvi 240l
Mitä pohjakaloja sinulla siis on? Suurin osa (oikeastaan kaikki) yleisimmistä pohjakaloista viihtyvät parhaiten pehmeässä ja lievästi happamassa vedessä, joten kyllä minäkin miettisin niiden soveltuvuutta platyjen kanssa.zelex kirjoitti:Meillä on veden dH 10 ja joten olen ymmärtänyt että se olisi sopiva myös muille valitsemilleni lajeille (joista en maininnut kuin yhden, mistä päättelet että ne muut kärsivät?).
En kuitenkaan saanut kysymykseeni vastausta joten eikun vaan verkot uudelleen veteen
190l,180l,72l
http://sites.google.com/site/myaquaworld/home
http://sites.google.com/site/myaquaworld/home
Re: Kuinka iso platyparvi 240l
Mutakaloja ja partiksia olisi tarkoitus pohjakaloiksi. Molemmat menevät tuohon dH 10:n, samoin istuvat pH-arvoon joka on meidän vedessämme luonnostaan 7,5 sekä viihtyvät kaikki noin 24 asteisessa vedessä. Löytämiäni viitearvoja silmälläpitäen olen näiden kalojen katsonut sopivan samaan altaaseen. Platyn suhteen viite taisi olla että dH 9->
240l, 180l, 60l, ja rapula 21l
Lisäksi vapaa aikaa jakamassa siitostamma(+varsa) ja lapset+mies.
Lisäksi vapaa aikaa jakamassa siitostamma(+varsa) ja lapset+mies.
-
- Senior Member
- Viestit: 793
- Liittynyt: 08:22, 16.06.2011
- Akvaarioseurat: JAS
- Sukupuoli: N/A
Re: Kuinka iso platyparvi 240l
Zelexin partiksesta inspiroituneena hain Varjon 2007 Akvaariokalat-kirjan käsiini, ja tarkistin uudemman kerran, mitä grandmaster platyista sanoo. Platyille annetaan seuraavat vesiarvot: pH 6,5-8, dh < 5-20 ja lämpötila 22-25C.
Kävin sitten koko kirjan läpi ja tsekkasin, mitkä kalat Varjon mukaan menevät noihin arvoihin. Huomioin vielä sen, että veden kovuuden olisi hyvä olla yli kymmenen, eli huomioin kovuuden osalta ainoastaan kalat, missä oli merkintä <15 ja <20. Lisäksi huomioin tilavaatimukset ja kalan koosta johtuvat ongelmat. Ennakko-oletukseni oli, ettei platyn kanssa käy juuri mikään mutta mutta...
Barbit:
pikkuleväbarbi <20
loistobarbi 6-8, <20, 20-25
tiikeribarbi
verkkobarbi 6 -7,5, <15, 22-28
rubiinibarbi (odessanbarbi) 6-7,5 <20 17-25
seeprakala 6 -7,5 <15 20-25 (myös harvinaisempia seeprakaloja näissä lukemissa)
Nuoliaiset:
raitanuoliainen 6-8 <15 22-28 (myös muita nuoliaisia)
Tetrat:
mustatetra 6-8, <20 20-26
lipputetra 6-8 <25 18-28
intiaanisulka 6-8 <15 22-28
kulmatetra 6-7,5 <15 22-28
neontetra 5,5-7,5 <15 21-26
Monnit:
selkäuimari 6-8, <15 22-28
kuparimonninen ja täplämonninen 6-7,5 <15 22-28 (mutta ei mitkään muut monniset!)
haarniskamonni 5,5-8,3 <15 18-28
partamonni ja helmipartamonni 5,8-7,8 <15 23-27
Kirjoahvenet:
monet kääpiökirjoahvenet
avainkirjoahven 6-8 <20 22-25
perhoskirjoahven max 7,5 <15 23-30
palettikala 5,5-7,5 <16 23-30
Labyrintit:
paratiisikala 6-8 <15 16-26
sinirihmakala 6-7,5 <15 23-28 (tämä yllätti täysin, en olisi uskonut pärjäävän kovassa vedessä!)
Lisäksi
makkarakala 6-8 <15 18-28 ()utta Varjo huomauttaa että voi olla aika arka kala) ja jotkut sateenkaarikalat (riippuu lajista) ja imumonnit. Plus tietysti miljoonakalat.
Mutakalaa ei Varjon kirjassa erikseen mainittu. Mutta siis.... Yli 20 kalalajia! Opettavainen lukukokemus, jotenkin tätä foorumia lukiessa olin jo saanut käsityksen, että platy on jotain niin erikoista, että vaatii
suurin piirtein lajiakvaarion. Mutta jos Varjoa on uskominen, niin mahdollisuuksia on vaikka kuinka.
Eniten ällistyin noista tetroista, en arvannut, että noinkin moni tetralaji pärjää samoissa vesiarvoissa. Jotenkin sitä vaan yhdistää mielessään että tetra=hapan eikä mieti sen pidemmälle. Barbeja en kalaryhmänä tunne kovin hyvin, äkkiseltään näyttäisi siltä, että niistä saisi ihan hauskoja samanhenkisiä kavereita platyille.
Monneista hämmästyin ehkä eniten selkäuimaria ja haarniskamonnia, joiden luontainen suositusalue näyttää sopivan platyjen kanssa, kupari- ja täplämonnisen kohdalla taitaa olla ennemmin niin, että ovat niin kotioloihin sopeutuneita kaloja että pärjäävät suurin piirtein missä vaan. Kaikki muut monniset olivat tiukasti alle 10 kovuuslukeman suosituksissa. Partamonnin sopivuus ei sinänsä yllättänyt, nehän kestävät jotakuinkin mitä hyvänsä ehkä atomipommia lukuunottamatta. Mutta en ikimaailmassa olisi uskonut, että kirjoahvenista löytyy samoja vesiarvosuosituksia!
Oli myös hyvä taas kerrata mielessään, että viralliset suositukset saattavat olla alkuperäislajille määriteltyjä joten kalan todellinen kasvupaikka vaikuttaa valtavasti vrt. Saksan tukkutuottaja tai suomalainen perusharrasta. Tuossa listassakin huomaa, että monet vanhat akvaariokalalajit ovat sopeutuneet monenlaisiin vesiin. Mietin sitäkin, että voiko esim kotikasvattiplatylle tehdä kiusaa sillä, että kovettaa altaan vettä liikaa siinä uskossa, että platylle pitää vääntää kovuudet kaakkoon?
Toki tuossa on paljon lajeja, joiden kohdalla voi sitten arvuutella mikä on juuri se oikea lämpötila jos suositus on vaikkapa 23-30 mutta jos ihan numeroita katsoo niin tuommoisen listan siitä saa.
Ai niin, sukarapuja usein ehdotetaan platyille kaveriksi mutta nyt kun katsoi Varjon ohjeita, niin eihän siellä ole kuin tasan kaksi lajia, leväsuka ja kirsikkasuka, joiden vesiarvot täsmäävät platyn kanssa. Sukarapujen osalta tosin tilanne elää koko ajan ja rapuset sopeutuvat varmaan aikaa myöten erilaisiin vesiin, mutta itse olisin luullut, että kovakuorisina sukaravut olisivat nimenomaan kovan veden asukkeja.
Kävin sitten koko kirjan läpi ja tsekkasin, mitkä kalat Varjon mukaan menevät noihin arvoihin. Huomioin vielä sen, että veden kovuuden olisi hyvä olla yli kymmenen, eli huomioin kovuuden osalta ainoastaan kalat, missä oli merkintä <15 ja <20. Lisäksi huomioin tilavaatimukset ja kalan koosta johtuvat ongelmat. Ennakko-oletukseni oli, ettei platyn kanssa käy juuri mikään mutta mutta...
Barbit:
pikkuleväbarbi <20
loistobarbi 6-8, <20, 20-25
tiikeribarbi
verkkobarbi 6 -7,5, <15, 22-28
rubiinibarbi (odessanbarbi) 6-7,5 <20 17-25
seeprakala 6 -7,5 <15 20-25 (myös harvinaisempia seeprakaloja näissä lukemissa)
Nuoliaiset:
raitanuoliainen 6-8 <15 22-28 (myös muita nuoliaisia)
Tetrat:
mustatetra 6-8, <20 20-26
lipputetra 6-8 <25 18-28
intiaanisulka 6-8 <15 22-28
kulmatetra 6-7,5 <15 22-28
neontetra 5,5-7,5 <15 21-26
Monnit:
selkäuimari 6-8, <15 22-28
kuparimonninen ja täplämonninen 6-7,5 <15 22-28 (mutta ei mitkään muut monniset!)
haarniskamonni 5,5-8,3 <15 18-28
partamonni ja helmipartamonni 5,8-7,8 <15 23-27
Kirjoahvenet:
monet kääpiökirjoahvenet
avainkirjoahven 6-8 <20 22-25
perhoskirjoahven max 7,5 <15 23-30
palettikala 5,5-7,5 <16 23-30
Labyrintit:
paratiisikala 6-8 <15 16-26
sinirihmakala 6-7,5 <15 23-28 (tämä yllätti täysin, en olisi uskonut pärjäävän kovassa vedessä!)
Lisäksi
makkarakala 6-8 <15 18-28 ()utta Varjo huomauttaa että voi olla aika arka kala) ja jotkut sateenkaarikalat (riippuu lajista) ja imumonnit. Plus tietysti miljoonakalat.
Mutakalaa ei Varjon kirjassa erikseen mainittu. Mutta siis.... Yli 20 kalalajia! Opettavainen lukukokemus, jotenkin tätä foorumia lukiessa olin jo saanut käsityksen, että platy on jotain niin erikoista, että vaatii
suurin piirtein lajiakvaarion. Mutta jos Varjoa on uskominen, niin mahdollisuuksia on vaikka kuinka.

Eniten ällistyin noista tetroista, en arvannut, että noinkin moni tetralaji pärjää samoissa vesiarvoissa. Jotenkin sitä vaan yhdistää mielessään että tetra=hapan eikä mieti sen pidemmälle. Barbeja en kalaryhmänä tunne kovin hyvin, äkkiseltään näyttäisi siltä, että niistä saisi ihan hauskoja samanhenkisiä kavereita platyille.
Monneista hämmästyin ehkä eniten selkäuimaria ja haarniskamonnia, joiden luontainen suositusalue näyttää sopivan platyjen kanssa, kupari- ja täplämonnisen kohdalla taitaa olla ennemmin niin, että ovat niin kotioloihin sopeutuneita kaloja että pärjäävät suurin piirtein missä vaan. Kaikki muut monniset olivat tiukasti alle 10 kovuuslukeman suosituksissa. Partamonnin sopivuus ei sinänsä yllättänyt, nehän kestävät jotakuinkin mitä hyvänsä ehkä atomipommia lukuunottamatta. Mutta en ikimaailmassa olisi uskonut, että kirjoahvenista löytyy samoja vesiarvosuosituksia!
Oli myös hyvä taas kerrata mielessään, että viralliset suositukset saattavat olla alkuperäislajille määriteltyjä joten kalan todellinen kasvupaikka vaikuttaa valtavasti vrt. Saksan tukkutuottaja tai suomalainen perusharrasta. Tuossa listassakin huomaa, että monet vanhat akvaariokalalajit ovat sopeutuneet monenlaisiin vesiin. Mietin sitäkin, että voiko esim kotikasvattiplatylle tehdä kiusaa sillä, että kovettaa altaan vettä liikaa siinä uskossa, että platylle pitää vääntää kovuudet kaakkoon?

Toki tuossa on paljon lajeja, joiden kohdalla voi sitten arvuutella mikä on juuri se oikea lämpötila jos suositus on vaikkapa 23-30 mutta jos ihan numeroita katsoo niin tuommoisen listan siitä saa.
Ai niin, sukarapuja usein ehdotetaan platyille kaveriksi mutta nyt kun katsoi Varjon ohjeita, niin eihän siellä ole kuin tasan kaksi lajia, leväsuka ja kirsikkasuka, joiden vesiarvot täsmäävät platyn kanssa. Sukarapujen osalta tosin tilanne elää koko ajan ja rapuset sopeutuvat varmaan aikaa myöten erilaisiin vesiin, mutta itse olisin luullut, että kovakuorisina sukaravut olisivat nimenomaan kovan veden asukkeja.
Hohtomiljoonakalahybridit & sukaravut 54l
Re: Kuinka iso platyparvi 240l
Mielenkiintoinen listaus, kiitos siitä! Huomannet millaisen vastaanoton sain tällä palstalla
No sisukkaasti on jatkettu eteenpäin, platyt vaihtuivat miekkapyrstöihin (melko samat vaatimukset) ja sinikirjot sinisilmiin (dH <15) (harkinnan ja sattumuksen kautta), mutta muuten ollaan samalla kalastolla kuin alunperin olin suunnitellut.
Löytyykö mutakalaa nimellä Kiinanmonni sieltä?
Ainakin toistaiseksi näyttäisi että kaikki kalat ovat viihtyneet sangen hyvin, ainoastaan ahventen saapuminen pisti pakan hetkeksi aikaa sekaisin. Pisti miekkinaaraatkin tappelemaan keskenään ja mutakalat ovat viihtyneet pinnan tuntumassa mutta alkutilanteesta on jo rauhoituttu. Kalaston on nyt täynnä.

Löytyykö mutakalaa nimellä Kiinanmonni sieltä?
Ainakin toistaiseksi näyttäisi että kaikki kalat ovat viihtyneet sangen hyvin, ainoastaan ahventen saapuminen pisti pakan hetkeksi aikaa sekaisin. Pisti miekkinaaraatkin tappelemaan keskenään ja mutakalat ovat viihtyneet pinnan tuntumassa mutta alkutilanteesta on jo rauhoituttu. Kalaston on nyt täynnä.
240l, 180l, 60l, ja rapula 21l
Lisäksi vapaa aikaa jakamassa siitostamma(+varsa) ja lapset+mies.
Lisäksi vapaa aikaa jakamassa siitostamma(+varsa) ja lapset+mies.
Re: Kuinka iso platyparvi 240l
Alkeet-osastolla olikin listausta kovaa vettä kestävistä kaloista. Luullakseni ja ymmärtääkseni nuo kaikki eivät ole varsinaisesti KOTOISIN kovasta vedestä, mutta sietävät sitä tarpeeksi hyvin että niitä sellaiseenkin uskalletaan suositella. Platyjen kohdalla Varjon kirjassa on mun ymmärtääkseni virhe siinä, ettei edessä pitäisi olla tuota merkkiä < . Varma en ole, pitänee kysyä. Ihmettelin samaa sukarapujen suhteen, kun mulla oli oletusasetuksena päässä että ravut yleensä ottaen tykkää kovasta vedestä - mutta ei sittenkään.
Olen ite miettinyt platyjen edelleensijoittamisen ongelmaa ja sitä, miten nuokin ovat vuosien saatossa tottuneet todennäköisesti melko pehmeään veteen. Olen itse sitten alkanut niille vettä kovettamaan, mutta päätynyt etten koveta yli 10 dh:n. Näin uskallan antaa nuita eläinkauppaankin myytäväksi - sieltähän ne päätyvät sitte ties minne kyllä... Eli kun on kuitenkin täysin selvää, että platy lajina on keskikovan/kovan veden kala, niin turhaan sitä tieten tahtoen menee enemmistön mukana ja pitää niitä pehmeässä vedessä.
Platyparven kokokin muuten on mielenkiintoinen aihe, koska mä olen useammassa ketjussa kysellyt sopivan kokoista porukkaa satalitraiseeni (85x35x35). Platyjen lisäksi siellä on ainoastaan partamonni, peto- ja kierteissarvikotiloita. Platyja tällä hetkeläl viitisenkymmentä ja karsintaa tulossa. Oon ajatellut vieväni esim. 30 eläinkauppaan, lahjoittavani jonkun 5+ porukan pois jos ottajia löytyy ja sitten lisääväni parveen uutta verta niin, että kalamäärä olisi 20 kieppeillä ennen kuin ne alkaavat lisiä. Lienen tottunut tuohon väestöräjähdykseen näiden viikkojen aikana kun akva on mulla ollut, eli sanokaa jos kuulostaa liian tungokselta! Suodattimena on Eheim classic 2213.
Olen ite miettinyt platyjen edelleensijoittamisen ongelmaa ja sitä, miten nuokin ovat vuosien saatossa tottuneet todennäköisesti melko pehmeään veteen. Olen itse sitten alkanut niille vettä kovettamaan, mutta päätynyt etten koveta yli 10 dh:n. Näin uskallan antaa nuita eläinkauppaankin myytäväksi - sieltähän ne päätyvät sitte ties minne kyllä... Eli kun on kuitenkin täysin selvää, että platy lajina on keskikovan/kovan veden kala, niin turhaan sitä tieten tahtoen menee enemmistön mukana ja pitää niitä pehmeässä vedessä.
Platyparven kokokin muuten on mielenkiintoinen aihe, koska mä olen useammassa ketjussa kysellyt sopivan kokoista porukkaa satalitraiseeni (85x35x35). Platyjen lisäksi siellä on ainoastaan partamonni, peto- ja kierteissarvikotiloita. Platyja tällä hetkeläl viitisenkymmentä ja karsintaa tulossa. Oon ajatellut vieväni esim. 30 eläinkauppaan, lahjoittavani jonkun 5+ porukan pois jos ottajia löytyy ja sitten lisääväni parveen uutta verta niin, että kalamäärä olisi 20 kieppeillä ennen kuin ne alkaavat lisiä. Lienen tottunut tuohon väestöräjähdykseen näiden viikkojen aikana kun akva on mulla ollut, eli sanokaa jos kuulostaa liian tungokselta! Suodattimena on Eheim classic 2213.
-
- Senior Member
- Viestit: 793
- Liittynyt: 08:22, 16.06.2011
- Akvaarioseurat: JAS
- Sukupuoli: N/A
Re: Kuinka iso platyparvi 240l
Zelex: kiinanimukarppi löytyy muttei kiinanmonnia tai mutakalaa. Joo, foorumit ovat aina mitä ovat. Ei sillä, minusta on tärkeää, että ollaan tarkkoja kalojen hoidosta ja vesiarvoista, mutta rajansa kaikella. Ja tosiaan tuossa listassa oli vain nuo kovimpia kovuuksia kestävät, jos olisin listannut kaikki, joilla oli merkintä <12 (eli kovuus 10 vielä ok, mikä käy platyillekin) niin listaan olisi tullut kymmeniä kaloja lisää. Oli todella iso yllätys, itsekin olin oppinut mantramaisesti että tetrat ovat "aina" pehmeän veden kaloja jne totuuksia, mutta eipä asiat aina olekaan niin yksitotisia.
Kerttu: siltä se minunkin silmiini näytti, että tuskin noiden kalojen luonnonmuodot ovat noin kestäviä. Mutta toisaalta taas hyvin loogista, että jos on jotain kalaa pidetty vuosikymmeniä ties missä, niin kyllähän ne väkisinkin karaistuvat. Ja sitten päästäänkin taas siihen ongelmaan, mitä tapahtuu, jos esim pehmeämpään veteen tottunut kala laitetaan olosuhteisiin, jotka on säädetty alkuperäistä luonnonmuotoa ajatellen. Olen koko ajan varmempi siitä, että päätökseni hankkia vain kotimaisia, harrastajien kasvattamia kaloja on ihan oikea, ainakin tietää missä vesiarvoissa kalat ovat olleet ja mikä niiden tausta muutenkin on.
Nyt mietiskelenkin sellaista yhdistelmää, että platyjen kanssa voisi kokeilla mustatetroja ja loistobarbia. Näillä molemmilla oli kommenttina, että kestävät melkeinpä mitä vaan, mukaan lukien erittäin alhaisia lämpötiloja. Lisääntyvät helposti, joten kotimaisia poikasia on varmasti saatavilla. Ja äkkiseltään tuntuvat olevan aika lailla samanluonteisiakin. Loistobarbista saisi kivaa blingblingiä altaaseen, muutenkin se näyttää vähän niinkuin minikokoiselta kultakalalta. Ja mustatetrat ovat olleet listalla pitkään, todella hurjaa, jos kävisivätkin platyjen kanssa! Voisi tulla hauska paketti kun olisi joku 300 litrainen allas temmellyskenttänä.
Kerttu: siltä se minunkin silmiini näytti, että tuskin noiden kalojen luonnonmuodot ovat noin kestäviä. Mutta toisaalta taas hyvin loogista, että jos on jotain kalaa pidetty vuosikymmeniä ties missä, niin kyllähän ne väkisinkin karaistuvat. Ja sitten päästäänkin taas siihen ongelmaan, mitä tapahtuu, jos esim pehmeämpään veteen tottunut kala laitetaan olosuhteisiin, jotka on säädetty alkuperäistä luonnonmuotoa ajatellen. Olen koko ajan varmempi siitä, että päätökseni hankkia vain kotimaisia, harrastajien kasvattamia kaloja on ihan oikea, ainakin tietää missä vesiarvoissa kalat ovat olleet ja mikä niiden tausta muutenkin on.
Nyt mietiskelenkin sellaista yhdistelmää, että platyjen kanssa voisi kokeilla mustatetroja ja loistobarbia. Näillä molemmilla oli kommenttina, että kestävät melkeinpä mitä vaan, mukaan lukien erittäin alhaisia lämpötiloja. Lisääntyvät helposti, joten kotimaisia poikasia on varmasti saatavilla. Ja äkkiseltään tuntuvat olevan aika lailla samanluonteisiakin. Loistobarbista saisi kivaa blingblingiä altaaseen, muutenkin se näyttää vähän niinkuin minikokoiselta kultakalalta. Ja mustatetrat ovat olleet listalla pitkään, todella hurjaa, jos kävisivätkin platyjen kanssa! Voisi tulla hauska paketti kun olisi joku 300 litrainen allas temmellyskenttänä.
Hohtomiljoonakalahybridit & sukaravut 54l
-
- Junior Member
- Viestit: 123
- Liittynyt: 20:53, 05.10.2009
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Kuinka iso platyparvi 240l
En tiedä kaipaako aloittaja tätä tietoa enää, mutta Varjon Akvaariokalat -kirjasta mutakala löytyy nimellä aasianmutakala. Kasvaa 15-20 cm pitkäksi, väh. 200l allas, ui pohjavedessä, on parvikala (lukee myös, että tulee toimittain yksittäin tai pienessä parvessa), pH 6-7,5, dH <15, 10-25 astetta lämpöä.
3 koiraa, pari allasta kellarissa odottelemassa kalatauon päättymistä