Brasilialta lupa Belo Monten padolle

[Junttis]

Nythän se sitten varmistui. Toivotaan että ei enempää lajeja katoaisi ja luonto saisi jäädä mahdollisimman koskemattomaksi, vaikka se hullulta tuntuu.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/8492577.stm

[Carmila]

http://www.amazonwatch.org/amazon/BR/bm ... e_number=1

"Onneksi olkoon" vaan Brasilialle...

[malawi]

Turhauttavaa! Ei mekään asiaa auteta Brasilian luonolle kun otetaan luonosta kaloja/eläimiä Vaikka kuinka haluaisin luonnon kiekot se ajatus tekee pahaa kun mietin miten ne on viety niitten omasta ymräristöstään missä niille on oikeat oltavat ja tulee meidän pikkupurkkeihin.

[aquamarina]

Itse asiassa auttamistahan se on, kun ostetaan luonnosta tulleita kaloja, ainakin itse muistelen, että kun saavat rahaa kaloista, ei pidä sademetsiä raivata maanviljelyn ja karjan tieltä. Tosin tuo on vähän kaksijakoinen asia (pato), onhan täälläkin jokia padottu ja monestakin kohtaa, enkä ymmärrä miksei muut saisi padota jokiaan, kun mekin saadaan ?

[Junttis]

Turhauttavaa! Ei mekään asiaa auteta Brasilian luonolle kun otetaan luonosta kaloja/eläimiä

Tuo ei ole aivan kokonaan totta. Tiettyihin lajeihin saattaa päteä, mutta pääosin taitaa olla niin että akvaarioharrastus tekee luonnolle/metsille hyvää. Jokivarren asukkaat saavat hieman rahaa myymällä kaloja tukkureille, eikä asukkaiden tarvitse kaataa metsää toimeentulonsa eteen. Kalastajat eivät saa sopivassa mittakaavassa harjoitetulla kalastuksella muutoksia kalakantoihin ja metsät säästyy ja jokiakin arvostetaan enemmän tulonlähteenä mistä kannattaa pitää huoli.

Aquamarina olikin hitusen vikkelämpi.

[aquamarina]

Tälläista löytyi WWF:n sivuilta:
"CITES-sopimus toimii näiden elinkeinojen tukena määrittelemällä, kuinka runsasta pyyntiä tai keruuta minkäkin eläin- ja kasvilajin kannat kestävät. Tällä tavalla turvataan tulonlähteiden riittävyys myös tulevaisuudessa." Eli hyvällä omalla tunnolla voi ostaa luonnosta pyydystettyjä kaloja, kunhan eivät ole uhanalaisia.

[JJVi]

Tälläista löytyi WWF:n sivuilta:
"CITES-sopimus toimii näiden elinkeinojen tukena määrittelemällä, kuinka runsasta pyyntiä tai keruuta minkäkin eläin- ja kasvilajin kannat kestävät. Tällä tavalla turvataan tulonlähteiden riittävyys myös tulevaisuudessa." Eli hyvällä omalla tunnolla voi ostaa luonnosta pyydystettyjä kaloja, kunhan eivät ole uhanalaisia.

Ja sitä suuremmalla syyllä olisi ostettava Xingu:n lajeja, aivan varma asia on että esimerkiksi plekot eivät liettyvässä patoaltaassa menesty.

[hannu]

Voi olla heikkoa myöskin padon alapuolella olevilla kaloilla, kun vuotuiset tulvat eivät enää samalla lailla laajennakaan vesistöä. Monet lajit lisääntyvät nimenomaan tulvien valtaamissa metsissä ja sehän ei sitten enää padon valmistuttua samalla tavalla onnistu. Epäilemättä tuo vaikuttaa myös metsiin, kun tulvat eivät enää tuokaan ravinteita.

[7330]

Nostelen unohtumaan päässyttä tärkeää aihetta. Kampanjointi Belo Monten patoa vastaan jatkuu edelleen: esim. Avaaz kerää parhaillaan 750 000 nimen addressia. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa jo ensi kuussa, mutta massiivinen vastustus saattaa vielä pysäyttää sen. "Lopullinen lupa" padon rakentamiseksi on näköjään saatu ainakin kolmesti vuosien 2010-2011 aikana, joten pyyhettä ei kannata heittää kehään vieläkään.

Pientähän se nimen laittaminen listaan on, mutta parempi kuin olla tekemättä mitään. Ainakin siitä tulee parempi mieli.

...onhan täälläkin jokia padottu ja monestakin kohtaa, enkä ymmärrä miksei muut saisi padota jokiaan, kun mekin saadaan ?

Niin, onhan Suomessakin hävitetty useimmat vaelluskalapopulaatiot padonrakentamisella, eikä sekään ole hyvä asia. Brasilia on vain maailman suurimpana biodiversiteetin aarreaittana kertaluokkaa vakavampi asia. Suomessa ei ole yhtäkään endeemistä kalalajia. Yksin Xingu-joen Volta Granden alueella, jonne patoa ollaan rakentamassa, on 15 endeemistä kalalajia ja todennäköisesti suunnilleen toinen mokoma vielä tieteelle tuntemattomia.

Brasilian patoprojekti on suorastaan jättiläismäinen. Se jättää varjoonsa kaikki meikäläiset vesivoimalat, ja ylipäätään projektin suuruusluokkaa on vaikea käsittää. Joesta on tarkoitus katkaista sadan kilometrin mittainen pätkä, upottaa tuhansia neliökilometrejä luonnontilaista sademetsää patoaltaaksi ja siirtää koko joki kulkemaan kilometrien matkalta betonitunneleissa. Projekti vaatisi yksin maansiirtotöitä enemmän kuin Panaman kanava, jota sentään pidetään yhtenä ihmiskunnan historian suurimmista vesirakennusprojekteista.

Todennäköisesti suurin osa endeemisistä kalalajeista kuolisi sukupuuttoon padon myötä, sillä joesta katkaistavan satakilometrisen mutkan - Volta Granden - arvioidaan jatkossa kuivuvan kokonaan kuivan kauden aikana. Myös ainoastaan tällä alueella elävät sammakot, kasvit yms. ovat nyt sukupuuton uhkaamina. Kymmenistä tuhansista alkuperäisasukkaista puhumattakaan. Juuri alkuperäisasukkaat ovat olleet luonnonsuojelujärjestöjen kanssa padon äänekkäimpiä vastustajia. Brasilialaisen tradition mukaisesti vastustajia on myös murhattu.

Ja mitkä lajit uhkaavat kuolla sukupuuttoon? Muun muassa monniharrastuksen kuningaslajit, seeprapleko ja kultapleko. Sievä pikkutokkoahven (Teleocichla centisquama), papukaijapaku (Ossubtus xinguense), Xingun oma nuolimyrkkysammakko (Allobates crombiei) ja timanttitetran vastalöydetty serkku Moenkhausia heikoi ovat myös listalla. On vaikea arvata, mitä tapahtuu niille sadoille lajeille, joiden elinalue on padosta alajuoksulle päin. Joen virtaus ja vuodenaikaisuus joka tapauksessa tulevat muuttumaan, mikä luultavasti aiheuttaa ainakin herkimpien lajien katoamisen.

Pari linkkiä:
Brasiliassa työskentelevän ruotsalaisen Janne Ekströmin artikkeli: The Belo Monte project, the world’s third largest hydroelectric dam, will be one of the biggest disasters of mankind in history.
Planetcatfishin keskustelunavaus samalta mieheltä.
Wikipedia: Belo Monte Dam. Kenties vähemmän tunteikasta aiheen käsittelyä.

[iomeron]

Nimi laitettu ja viidakkorumpu pärisemään.

[Mari Kurki]

Nimi laitettu ja viidakkorumpu pärisemään.

Jep, samoin. Tämä on ensimmäinen adressi ikinä, mihin olen nimeni laittanut. Tämä on myöskin ensimmäinen adressi ikinä, jonka olen jakanut fb-seinälläni eteenpäin.

[Mika Sandell]

Nimi listalla.

[7330]

Ei tainnut auttaa. Belo Monten padon rakennus on nyt aloitettu, ja pahaltahan se näyttää. Ilmakuvia aiheutetusta tuhosta voi katsella Mongabaysta.

[kirahvi1]

Jos lähdetään siitä, että tuho on väistämätön, niin eikö olisi parasta katsoa, jos noita endeemisiä lajeja voitaisiin kasvattaa akvaarioissa. Joku biologi varmaan voisi sanoa, voiko tähän listaan lisätä jotain:

Aequidens michaeli
Anostomoides passionis
Astaynax dnophos
Moenkhausia heikoi
Ossubtus xinguense
Parancistrus nudiventris
Pituna xinguensis
Plesiolebias altamira
Simpsonichthys reticulatus
Teleocichla centisquama
L013 Peckoltia sp.
L014 Scobinancistrus aureatus
L015 Peckoltia vittata
L017 Hopliancistrus sp.
L018 Baryancistrus sp.
L019 Baryancistrus sp.
L020 Oligancistrus sp.
L046 Hypancistrus zebra
L047 Baryancistrus sp .
L048 Scobinancistrus sp.
L066 Hypancistrus sp.
L075 Peckoltia sabaji (Xingu Population)
L081 Baryancistrus sp.
L082 Ancistrini sp.
L172 Ancistrini sp.
L173 Hypancistrus sp.
L174 Hypancistrus sp.
L177 Baryancistrus sp.
L236 Hypancistrus sp.
L250 Hypancistrus sp.
L252 Ancistrini sp.
L253 Scobinancistrus sp.
L254 Spectracanthicus sp.
L258 Parancistrus sp.
L315 Spectracanthicus sp.
L333 Hypancistrus sp.
L353 Oligancistrus sp.
L354 Oligancistrus sp.
L399 Hypancistrus sp.
L400 Hypancistrus sp.
Hypancistrus sp. „Unterer Xingu“ Artenkomplex
Leporacanthicus heterodon

[7330]

Biologiudesta riippumatta, Varjon Akvaariokalat -kirja mainitsee usean listalta puuttuvankin plekon kotiseuduksi Altamiran tai Belo Monten alueen Xingulla:

L 12 Ancistomus sp., kuultopleko
L 16 Oligancistrus sp., hiutaletähtipleko
L 25 Pseudacanthius sp., tulipiikkipleko
L 27 Panaque sp. "Xingu", suklaasilmäpleko
L 30 Oligancistrus sp., helmitähtipleko
L 67 Pseudancistrus sp., helmisänkipleko

Ja tuttuja nimiä on Kirahvinkin listalla:

L014 Scobinancistrus aureatus
L015 Peckoltia vittata
L017 Hopliancistrus sp.
L020 Oligancistrus sp.
L046 Hypancistrus zebra
L047 Baryancistrus sp .
L048 Scobinancistrus sp.
L066 Hypancistrus sp.
L081 Baryancistrus sp.
L082 Ancistrini sp.
L174 Hypancistrus sp.
L177 Baryancistrus sp.
L253 Scobinancistrus sp.
L333 Hypancistrus sp.
L399 Hypancistrus sp.
L400 Hypancistrus sp.
Leporacanthicus heterodon

Kultapleko
Raitakorupleko
Aavepleko
Verkkotähtipleko
Seeprapleko
Mangopleko
Alpakkapleko
Sokkelopleko
Kuujuovapleko
Opaalipleko
Pikkuseeprapleko
Aurinkojuovapleko
Pronssipleko
Isoseeprapleko
Serpentiinipleko
Täpläseeprapleko
Pantterivampyyripleko

Tosin aivan kaikki mainitut eivät taida olla Xingulle endeemisiä. Useimmat valitettavasti ovat.

Seepraplekot käsittääkseni ovat verraten helppoja viljellä, ja aika monesta taitaa jo jonkinlainen viljelty kanta ollakin. Isommat plekot voivat olla hankalampia: vaikka ne olisivatkin kohtuullisen helppoja saada kutemaan (en tiedä ovatko), harvalla on tiloja moiseen.

[JJVi]

Valitettavasti "kehitys" ei taida jäädä tähän. http://www.zmescience.com/wp-content/up ... 1/Dams.jpg .

[catfish freak]

Loistavaa! Pistäkää viimeisetkin sademetsät vaan myllystä läpi, padotkaa joet ja tuhotkaa maapallo!

[JJVi]

Loistavaa! Pistäkää viimeisetkin sademetsät vaan myllystä läpi, padotkaa joet ja tuhotkaa maapallo!

Eli tehkää juuri samoin kuin suomessa on jo tehty.

[7330]

Loistavaa! Pistäkää viimeisetkin sademetsät vaan myllystä läpi, padotkaa joet ja tuhotkaa maapallo!

Eli tehkää juuri samoin kuin suomessa on jo tehty.

Jep. Syy siihen, että Euroopassa ei ole meneillään massiivista sukupuuttoaaltoa on yksinkertaisesti se, että täällä on ollut voimakasta ihmisvaikutusta niin kauan, että kaikki mikä on helposti hävitettävissä on jo hävitetty ja unohdettu. Tosin on muistettava, että jääkausihistoriansa vuoksi Alppien pohjoispuolinen Eurooppa on ollut jo alun perinkin luonnoltaan maapallon köyhimpiä alueita, joten ei täällä niin kamalasti ollut hävitettävääkään.

Arvatkaahan, minkä verran Suomessa on jäljellä luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista metsää? Enemmän vai vähemmän kuin Madagaskarilla, missä metsien hakkuista syntyneen ympäristökatastrofin jäljet näkyvät satelliittikuvistakin?

Sinänsä ei ihmetytä, että kehitysmaat haluavat tehdä saman perässä. Onhan meillä elintasoa, rahaa, ruokaa ja valtaa aivan eri tavalla. Siinä on vain sellainen pieni ongelma, että tässä aletaan uhata "pelkän" luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös ihmisten omaa tulevaisuutta.

On kuitenkin toivoakin: katsokaapa Costa Ricaa (josta harmi kyllä ei juuri tuoda akvaariokaloja). Costa Ricassa on maan pinta-alaan nähden eniten luonnonsuojelualueita maailmassa ja maa tähtää olemaan maailman ensimmäinen kokonaan hiilineutraali valtio. Se sijoittuu kehitysmaiden kärkeen kaikilla mahdollisilla hyvinvoinnin, demokratian ja kestävän kehityksen mittareilla - ja osassa vertailuista jopa maailman kärkeen. Ja taloudellisesti sillä menee hyvin siitä huolimatta (tai sen takia), että ympäristöllekin annetaan arvoa. Ottakaa mallia.