Etsiskelen pientä, eteläamerikkalaista parvikalaa 90-litraiseen keltakääpiöahventen ja katinkultamonnien kaveriksi. Kun taannoin harkitsin ison kiekkolan perustamista, juttelin Leppävaariossa hyvistä tetralajeista kiekkojen seuraksi. Silloin oli puhetta, että jotkut lajit tapaavat olla tubinkantajia, joten kannattaisi suosia luonnosta pyydettyjä tetroja (muistaakseni mainittiin ainakin kardinaalitetrat ja punapäätetrat). Ymmärtääkseni myös musta- tai puna-aavetetroista on sanottu, että ovat aika "tautisia".
Okei, tubiahan ei mitenkään pysty satavarmasti välttämään - sehän tarttuu vaikka liikkeiden karanteeneissa tai altaissa, jos on tarttuakseen - mutta minkä tetrojen kanssa riski on suurin tai vastaavasti pienin? Mikä lienee esimerkiksi sitruuna- ja kuparitetrojen tilanne? Kuten tuolla toisessa ketjussa mainitsin, minulla on ollut tetroja viimeksi 80-luvulla, joten lajien osaltakin uutta opiskeltavaa riittää.
"Tubialttiit" tetrat?
Valvoja: Moderaattorit
-
- Senior Member
- Viestit: 595
- Liittynyt: 17:00, 24.11.2010
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Riihimäki (+ Joensuu)
"Tubialttiit" tetrat?
Hietikkomalawila 714 l: Eclectochromis labrosus, Cyrtocara moorii, Copadichromis borleyi, Synodontis lucipinnis.
Aasia 250 l: kääpiönuoliaisia, rusokiilakylkiä, viherimubarbeja, leväsukarapuja.
Aasia 250 l: kääpiönuoliaisia, rusokiilakylkiä, viherimubarbeja, leväsukarapuja.
Re: "Tubialttiit" tetrat?
Aavetetrat ovat ainakin oppimani perusteella "tubinkantajia", tai ainakin erittäin herkkiä ko. bakteerille. Tällä hetkellä suurin osa kardinaalitetroista pyydystetään luonnosta ja kalakanta on aika vastustuskykyistä. Ja totta ettei sitä tubia voi välttää muuten kuin kuin ostaa yksi kala kerrallaan, laittaa karanteeniin missä kaikki omat tavarat(lappo,haavit), pesee kädet huolellisesti joka kerta kun on koskenut veteen ja kiikkuttaa kalasta näyte tai kala itse EELAan ja tutkituttaa tubin. Mutta tubi kyllä pysyy kurissa hyvällä vedenhoidolla.
100l pönttö ja 2 rakasta jämptiä