Pohja tukossa?

[hannujakerttu]

Jos pohjaa sekoitettaessa pintaan nousee kuplia niin tarkoittaako se sitä että pohja on tukossa? Mikä muu auttaa tuohon pohjaan kuin kierteiset? Ja eihän sitä pohjaa voi kauheasti tonkia kun olen laittanut niin paljon kaikkia lannoitteita noille kasveille. Pohjassa on 1,3mm joku... enpä just nyt muista nimeä...Kuplista ei tuu mitään hajua...

[Pappis]

Testaapa nitriitti...

[Ruma mies]

Tässä mutua, korjatkoot paremmin tietävät: Kuplivan pohjan tavallisin syy on metaani, jota syntyy kun pohjamateriaalissa oleva orgaaninen aine hajoaa hapettomissa oloissa. Kuplien hajuttomuus ei ole tae siitä, että kyseessä ei olisi metaani. Metaani sinänsä on käsittääkseni hajutonta. Metaaniin tavallisesti yhdistetty mädän kananmunan haju syntyy kaasussa olevista muista epäpuhtauksista.

Johtopäätös on, että akvaariosi pohja todella "on tukossa" ja asialle pitäisi epäilemättä tehdä jotain.

Itse kokeilisin pohjan puhdistamista niin, että upotat lapon suulakkeen syvälle pohjamateriaaliin. Vedenvirtaus pitäisi säätää sellaiseksi, että hiekka vain pyörii suulakkeessa, mutta ei imeydy lappoon. Sitten kun pohja on käsitelty, vähennät reilusti ruokintaa.

[hannujakerttu]

no2 on 0 ja no3 on 12,5. Kauheasti tuota pohjaa ei voi tonkia koska siellä on ne lannoitteet...auttaako kierteiset?

[Pappis]

Kuulostaa luiskatestin tuloksilta = epätarkka tulos = et voi tietää mitä siellä oikeasti on menossa.

Nyt olisi tosi tärkeää tietää, onko NO2 alle 0,01, alle 0,1 vai alle 1, ja onko se nousussa. Liuskatestin tuloksilla ei tätä voi tietää ennen kuin on liian myöhäistä.

Mädän haju tulee rikkiyhdisteistä, metaani on hajutonta.

Pohjan tukkeutumiseen auttaa vain lappoaminen. Mitkään tonkijat eivät tässä tilanteessa enää pohjaasi ja akvaariotasi asukkeineen pelasta...

[Ruma mies]

Metaani on hiilen ja vedyn yhdiste. Voi olla, että sillä on jotain tekemistä nitraatin tai nitriitin kanssa; mutta jos on, niin kaipaisin selitystä.

En tiedä, auttavatko kierteiset. Jos kyse on todella metaanista, pohja on luultavasti hapeton ja ehkä kierteiset eivät pysty elämään siellä. Miksi et halua puhdistaa pohjaa lapolla? Pelkäätkö, että veteen pääsevät lannoitteet aiheuttavat haittaa kaloille?

[hannujakerttu]

Juuri tuota ajattelin että laitoin aika ronskilla kädellä noita pohjalannoitteita ja kun muutenkin on leväongelmaa niin pelottaa mitä sit tapahtuu jos meen pöllyttään sitä pohjaa. Kyllä noi testit on ihan virallisia tippatestejä seran ja tetran testejä käytän.Siis voiko tuosta seurata kalakuolemia??

[hannujakerttu]

Jos nyt otan ja lappoan ton koko pohjan ja sieltä lähtee kaikki pohjalannoitteet pois niin mitäs sitten teen? Laitanko vasta sen jälkeen kierteisiä ja sittenkö pohja ei enää tukkeudu? Mikä sen pohjan saa ylipäätään tukkeutumaan?

[Pappis]

Kaikki orgaaninen materiaali (ml. kalat ja niiden ruoat ja jätökset) koostuu vähintään alkuaineista hiili, happi, vety, ja typpi (kutakin tyypillisesti vähintään yli 5%). Lisäksi orgaaninen aines sisältää merkittävissä määrin myös aineita natrium, kalium, magnesium, kalsium, fosfori, rikki ja kloori (tyypillisesti suuruusluokkaa 0,1 - 1 %). Ja edelleen, orgaaninen aines sisältää vähäisessä määrin myös aineita boori, fluori, litium, rauta, seleeni, kupari, tms. "hivenaineita" (tyypillisesti selvästi alle 0,1 %).

Kun tämä "cocktail" mätänee/maatuu/hajoaa, siitä vapautuu paljon muutakin kuin vettä, happea, typpeä, metaania, tms. Akvaristin kannalta muita tärkeitä hajoamistuotteita ovat mm. ammoniakki (NH3 ja NH4+, myrkyllistä, muuttuu bakteerien vaikutuksesta ensin myrkylliseksi nitriitiksi NO2 ja lopulta haitalliseksi nitraatiksi NO3), rikin yhdisteet (aiheuttavat sen mädän hajun), erilaiset fosfaatit (osa myrkyllisiä, osa elintärkeitä kasveille).

Hapeton maatuminen tuottaa tyypillisesti enemmän myrkyllisiä ja/tai haitallisia yhdisteitä, kuin hapellisissa oloissa tapahtuva maatuminen.

[Pappis]

Juuri tuota ajattelin että laitoin aika ronskilla kädellä noita pohjalannoitteita ja kun muutenkin on leväongelmaa niin pelottaa mitä sit tapahtuu jos meen pöllyttään sitä pohjaa. Kyllä noi testit on ihan virallisia tippatestejä seran ja tetran testejä käytän.Siis voiko tuosta seurata kalakuolemia??

Pohjaan tulisi laittaa lannoitteita vain sen verran mitä tarvitaan. Liiallinen lannoittaminen saattaa aiheuttaa pohjan väkevöitymisen ja hapettomuuden. Tämä taas voi tappaa pohjassa elävän bakteerikannan, joka hajottaa turvallisesti pohjaan valuvaa orgaanista ainesta (esim. ruoan tähteitä).

Kasvien lannoitus ei auta leväongelmaan, vaan tyypillisesti pahentaa sitä (varsinkin jos ylilannoitetaan), koska levät tykkäävät samoista ravinteista kuin kasvitkin.

Jos ne on tippatestejä, niin missä on desimaalit? Testitulos 0 ei kerro, onko se 0,01, 0,1 vai 0,3. Eikä sen avulla pääse näkemään esim. alkavaa nitriittimyrkytystä, joka tilanteessasi vaikuttaa mahdolliselta. Katselin Kuukelin avulla noiden testien asteikkoja (sera http://www.aquamania.cl/368-450-thickbo ... to-no2.jpg ja Tetra http://www.mm-aquaristik.de/aquaristiks ... nitrit.png ), ja kuvien perusteella ei niissä olekaan asteikkoa kuin arvoille 0,0 - 0,5 - 1,0- jne. Tuo on mielestäni liian epätarkka. Itselläni on JBL:n NO2 testeri ja sen asteikko on paljon tarkempi (alle 0,025, 0,025, 0,05, 0,1, 0,2, 0,5, jne.) ja tällä pystyy seuraamaan kunnolla altaan veden NO2-muutoksia.

Pohjan tukkeutumisen seuraus on lähes aina nitriittitasojen nousu, joka jatkuessaan johtaa nitriittimyrkytykseen (NO2 on noin 0,5 mg/l tai yli). Nitriittimyrkytys taas tappaa kalat (herkimmät tasolla 0,2-0,5 mg/l, sitkeimmätkin tasolla 1-2 mg/l).Tässä mielessä nuo Tetran ja seran NO2-testit ovat mielestäni melkoisen "vaarallisia", koska ensimmäinen nollasta poikkeava arvo on juurikin tuo 0,5 (tai 0,3).

[Pappis]

Jos nyt otan ja lappoan ton koko pohjan ja sieltä lähtee kaikki pohjalannoitteet pois niin mitäs sitten teen? Laitanko vasta sen jälkeen kierteisiä ja sittenkö pohja ei enää tukkeudu? Mikä sen pohjan saa ylipäätään tukkeutumaan?

Laitat pienen osan takaisin.

Pohjan tukkeutumista ei voi estää varmasti millään. Jotkut sanoo, ettei hiekkapohja tukkeutuisi, mutta epäilen vahvasti.

Tyypillisesti sen saa tukkeutumaan liialla ruokinnalla tai liialla lannoituksella.

[Pappis]

Ehdotukseni toimenpiteiksi tärkeysjärjestyksessä:
1. Lappoa pohja kunnolla ja laita vain pieni osa lannoitteista takaisin.
2. Vähennä ruokintaa aluksi vähintään puolella ja pidä paastopäivä viikottain.
3. Osta kunnon nitriittitesti (oma mielipide selkosuomeksi: JBL).
4. Vaihda puolet vedestä päivittäin, kunnes nitriitit ovat pysyvästi alle 0,1 mg/l.

[hannujakerttu]

Kaloina on huntupyrstökultakaloja ja ne saa ruokaa 3 kertaa päivässä. Olen ymmärtänyt että kultakaloja pitää ruokkia useammin kuin kerran päivässä... vähennänkö silti ruokintakertoja? Mitäs jos ensin ostaisin tuon paremman nitriittitestin ja jos se näyttää Pientä lukua niin tarkoittaako se että pohja ei ole tukossa? Vai mylläänkö tuon pohjan nyt joka tapauksessa? Eilen kun tuota pohjaa tongin niin ihan mistä vain koskinkin niin tuli heti kuplia pintaan...

[Pappis]

Vähennä ruoan määrää, älä ruokintakertoja. Elleivät kalasi syö tarjottua ruokaa kokonaan 1 minuutissa, annoit liikaa. Itselläkin oli huntupyrstöinen kultakala (kuoli nitriittimyrkytykseen liian innokkaiden ruokkijoiden ansiosta lomamatkan aikana), eikä se tykännyt huonoa paastopäivistä.

Myllää pohja, vaikka nitriitti olisi nyt kunnossa, tukossa se on jos se kuplii.

Seuraa nitriittiä aluksi (esim. viikon ajan) päivittäin, että näet miten se kehittyy. Vaikka se nitriitti olisi nyt kunnossa. Tärkeintä on nyt estää mahdollisen nitriittimyrkytyksen kehittyminen.

[hannujakerttu]

Kiitos paljon avusta, haen testin heti tänään!

[Sisso]

Kasvien lannoitus ei auta leväongelmaan, vaan tyypillisesti pahentaa sitä (varsinkin jos ylilannoitetaan), koska levät tykkäävät samoista ravinteista kuin kasvitki.

Toi on sen verran tuubaa, että pakko korjata. Lannoitusta vähentämällä kiusaa vain kasveja. Me kaikki varmasti olemme nähneet purkkeja, joita ei lannoiteta mitenkään mutta levät kyllä viihtyvät. Kun olosuhteet ovat oikeat, levät rehottavat eikä tällä ole mitään tekoa lannoittamisen kanssa. Levät tulevat aina vähemmällä toimeen kuin versokasvit, vain valon suhteen ne ovat nirpumpia ja se on akvaristin ainoa todellinen työkalu niitä hallita. Joka vielä 2000-luvulla väittää ravinteiden aiheutavan levää, kannattaa tutustua Aquascaping-pyttyihin (esim täällä http://www.aquaticscapers.com/ on lueteltu käytettyjä ravinteita kunkin pytyn kohdalla mutta myös AGAn sivuilla löytyy) ja ihmettellä, mikä määrä niihin kipataan kaikkea maan ja taivaan väliltä ja sen jälkeen voikin miettiä varoitellako ravinteista vai ei. Niissä akvoissa on jatkuvasti selkeä yliannostus ravinteita, joita sitten vedellään surutta viemäristä alas mutta levä? Ei käytännössä yhtään! Miksiköhän? Miksi Estimative Index-lannoitusmenetelmä toimii?? Jatkaa tällä EI-aiheesta http://www.barrreport.com/showthread.ph ... echy-folks ja lopuksi vaikkapa tämä jossa ravinne-levättömyysasiaa ihmetellään oikein tosi monen sivun verran: http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... ol-no.html. Jos lukuinto iskee, niin tämäkin on loistava: http://www.barrreport.com/showthread.ph ... ing-plants. Niin, miksi ei levää? Sinänsä en tässä lähde luennoimaan ravinteista sen enempää, siitä löytyy jo riittävästi AWlta juttua. Voin kuitenkin todeta, että ravinteet ei aiheuta levää, niiden puutteet aiheuttavat mutta tässäkin on hyvä pysytellä kohtuudessa jos ei tiedä mitä on tekemässä, siinä mikä on riittävästi.

Mutta alkuperäisen aiheeseen palatakseni. Mahdollisuuksia tapahtumien kululle on oikeastaan kaksi. Joko pohja lähti tukkeutumaan päältä päin eli ryönä kerääntyi tiettyihin kohtiin (tyypillisesti kasvien juurille, muihin suvantokohtiin tai esteisiin) ja alkoi mädäntymään tai sitten pohjatabut alkoivat mädäntymään. Tai molempia. Veikkaan että koska hiekan raekoko kuitenkin pitäisi olla ok, pohjaan todellakin laitettiin liikaa (orgaanisia) ravinteita, jotka alkoivat pilaantumaan. Osaltaan ongelman muodostumiseen saattoi olla myötävaikuttamassa pohjan kehno happitilanne, mutta tää on ihan spekulaatiota kun en tunne po akvaa enkä tiedä miten asiat siellä todella ovat. On mahdollista, että veteen vapautuu nyt sitä pöyhiessä sen verran myrkyllisiä aineita, että jopa kaloja saattaa tippua, joten ole varovainen äläkä sörki sitä turhaan. Itse lappoaisin pohjan HYVIN ja pöyhien kerralla, jonka jälkeen oikein iso vedenvaihto, ehkä jopa tihennetysti pieniä tämän jälkeen hetken ajan, ja sen jälkeen vain hyvin vähän lannoitetta kasvien juurille ja vain niille, jotka sitä ylipäätään kaipaavat eli miekoille, cryptoille ja lumpeille. Kaikki muut ravinteet annostellaan veteen. Jos pohjan tukkeutuminen huolettaa jatkossakin, myös em kasvit osaavat ottaa lehtien kautta ravinteensa kun niitä vaan on riittävästi tarjolla. On koulukunta, joka ei ikinä laita pohjatabuja, eikä suosita niiden käyttöä, enkä kyllä huomaa eroa pohjalannoitettuihin ainakaan kuvissa! Meillä on Bilteman hiekka alkanut kahdesti kuplimaan pohjatabujen (kerran Biolanin puikkojen ja kerran Tetran Initial Sticksien) kanssa hyvin nopeasti, sittemmin olen siirtynyt hiukan karkeampaan hiekkaan, osassa pytyissä on Kaunistoa (sekoitus hienointa ja seuraavaa), mutta suurimmassa osassa on JBLn Manado-pohjat, joihin olen tosi tykästynut karseasta väristä huolimatta. Orgaaninen aines pohjassa ei sinänsä pitäisi aiheuttaa pilaantumista, koska akvaarion pohja voidaan rakentaa hyvällä menestyksellä käyttäen niin savea, turvetta kuin multaakin mutta tällöin pitää tietää mitä tekee, esim http://gwapa.org/wordpress/articles/min ... substrate/. Tukkeutumista "päältäpäin" voidaan estää kierteisillä, hyvällä vedenkierrolla sekä tarvittaessa lappoamisella (jota itse en harrasta lainkaan). Muita keinoja ovat riittävän isolla raekoolla varustettu pohjamatsku ja pohjaa tonkivat kalaset, jotka jatkuvalla nuohoamisellaan, tonkimisellaan ja hiekan siiretlyllään estävät ryönän painumisen ja tiivistymisen.

On totta, että pohjasta pitäisi vaputua typpiyhdisteitä, joiden pitäisi järjen mukan näkyä testeissä, mutta käytännössä näin ei syystä x käy. Kuitenkin olen lukenut useita raportteja todellisesta pohjan pilantumisesta kaikilla mausteilla, joissa kaloja kuolee heti kun pohjaa hipaistaankin ja kuitenkin vesiarvot ovat täysin ok. Tai sitten ne kalat kuolevat johonkin muuhun, metaaniin? Yksi selitys typpiarvojen pysymisenä hyvälle lienee se, että hyvässä kasvussa olevat kasvit käytävät niitä hyvin nopeasti kasvuunsa jolloin ne eivät jää testeissä kiinni. Näin ainakin silloin kun kasveja on paljon, kasvu kovaa ja yhdisteitä vapautuu vain kohtuudella.

[päivänvarjo]

Moikka. Mulla ei kyllä noin kattavaa ja hienoa esitystä ole, mutta sanon ainakin oman kokemukseni lannoitteista. Itsellänikin on pohja lannoite puikkoja akvassa, mutta ne ovat puolen vuoden takaisia, ja suurin osa varmaan jo ajan kanssa huuhtoutunut pois. Mulla on mustaa soraa ja raekoko on 1-2mm. Veteenlaitettavina lannoitteina käytän pääsääntöisesti vain hiililannoitetta. Käsittääkseni hiililannoitteet vaikeuttavat levien kasvua, ja räjäyttävät taas kasvit kasvuun. Näin ainakin mulla on käynyt. Ennenkuin aloin käyttää hiililannoitetta niin osa kasveista alkoi harveta ja mädäntyä, ja meinasin jo osan heittää pois. SItten kurjessa suositeltiin päivittäin laitettavaa hiililannoitetta (jonka nimeä en muista -.-) ja kaikki kasvit kukoistavat tänäkin päivänä, eikä laseja tarvitse oikeastaan koskaan putsata. Mutta jos esim lähden muutamaksi viikoksi lomalle eikä sinä aikana lannoitetta laiteta niin takaisintullessa laseissa ja somisteissa on jonkin verran tupsulevää.

Itse teen ainakin niin että säännollisin väliajoin hieman pöyhin pohjaa ettei se edes pääse tukkeutumaan.

[Pappis]

Kasvien lannoitus ei auta leväongelmaan, vaan tyypillisesti pahentaa sitä (varsinkin jos ylilannoitetaan), koska levät tykkäävät samoista ravinteista kuin kasvitki.

Toi on sen verran tuubaa, että pakko korjata.

Kiitos tarkennuksesta.

Itse lappoaisin pohjan HYVIN ja pöyhien kerralla, jonka jälkeen oikein iso vedenvaihto, ehkä jopa tihennetysti pieniä tämän jälkeen hetken ajan, ja sen jälkeen vain hyvin vähän lannoitetta kasvien juurille ja vain niille, jotka sitä ylipäätään kaipaavat eli miekoille, cryptoille ja lumpeille.

Onneksi samoin kuten yllä jo suosittelinkin.

Pakko myöntää, olen kyllä kokemattomampi kuin Sisso, mutta ihan hyvä että jotakin oppia on täältä jo tarttunut minunkin kaaliini.

[Pappis]

On totta, että pohjasta pitäisi vaputua typpiyhdisteitä, joiden pitäisi järjen mukan näkyä testeissä, mutta käytännössä näin ei syystä x käy. Kuitenkin olen lukenut useita raportteja todellisesta pohjan pilantumisesta kaikilla mausteilla, joissa kaloja kuolee heti kun pohjaa hipaistaankin ja kuitenkin vesiarvot ovat täysin ok. Tai sitten ne kalat kuolevat johonkin muuhun, metaaniin? Yksi selitys typpiarvojen pysymisenä hyvälle lienee se, että hyvässä kasvussa olevat kasvit käytävät niitä hyvin nopeasti kasvuunsa jolloin ne eivät jää testeissä kiinni. Näin ainakin silloin kun kasveja on paljon, kasvu kovaa ja yhdisteitä vapautuu vain kohtuudella.

Muita (myrkyllisiä) vaihtoehtoja ovat mm. syanidit (CN, CH3CN = metyylinitriili) ja rikkivedyt (H2S). Molempia syntyy hapettomassa maatumisessa, mutta epäilisin että tällöin on kyse nimenomaan tuosta pohjan tukkeutumisesta sisältäpäin.

[hannujakerttu]

Ja vielä kyselen neuvoja... saan nitriittitestin vasta lauantaina ja siihen asti en tee mitään. Mutta sitten kun altaan kimppuun käyn niin pitäisikö noi kaikki kasvit ottaa altaasta pois sen lappoamisen ajaksi vai onnistuuko se niin että kasvit on paikallaan? Ostin muutama viikko sitten pari miekkaa ja niille laitoin ronskilla kädellä juurikin noita biolanin puikkoja.Sen lisäksi laitoin tetran tabletteja ja vielä dennerlen tabletteja. En tiedä mitä ihmettä päässäni liikkui kun noi kaikki tuonne kippasin... ei varmaan mitään.. Pohja on vaihdettu jokin aika sitten kun mulla oli se bilteman hieno hiekka ja kasvit ei siinä menestynyt. Mutta ton hiekan vaihdon yhteydessä hävitin kaikki kierteiset eli ainoastaan piikkisilmät myllää pohjaa.Laitoin muuten niitä biolanin puikkoja myös vallisnerialle ja intianvesitähdikille... eli olisko se noitten syy että pohja on tukossa? Taisin innostua ny lannoittaan "hieman" liikaa... Pääasia nyt kuitenkin on että saisin pidettyä kalani hengissä..

[Pappis]

Seuraa nitriittiä niillä testeillä mitä sulla on, vaikka päivittäinkin. Ja kalojen hyvinvointia muutenkin nyt tarkemmin. Jos nitriitti lähtee nousuun, kannattaa heti alkaa vaihtaa vettä reilusti.

[Sisso]

Kiitos Pappis kun jaksat olla aina yhtä pitkämielinen tallaisen höyryaivon kanssa, mutta oikeesti, ravinteet ei aiheuta levää, se on jo tuhannesti kumottu myytti ja toivon osaltani vieneeni akvakasviharrastusta eteenpäin niin, että me ymmärrettäisiin kokonaisuuden ja tasapainon, josta yksi tärkeä osa ravineetkin ovat, merkitys ja näin vältettäisiin pettymystä ja turhautumista tuottavat levälutakot.

Kuulostaa siltä, että pohjaan on tosiaan tungettu melkoinen määrä ravinteita! En laittaisi isollekaan miekalle kuin muutaman 2-3 senttisen pätkän Biolanpuikkoa ja pari mikrotabua. Kaikkia tabuja täytyy lisäillä aika ajoin joten ei sinne pohjaan kannata tunkea kahden vuoden määrää kerralla, ei toimi ei. Jos pohja on nyt täynnä puikkoa, palloa ja tabua, harkitisisin jopa sen pois ottamista ja pesemistä kokonaan. Osaat varmaan itse arvioida määrän ja sitä myöten toimenpiteen massivisuuden paremmin, mutta sinuna ottaisin kasvit ylös puhdistuksen ajaksi jotta saat lapottua kunnolla myös hiekan niiden alla ja ihan vierellä. Harmi, että kalliit lannoitteet menee nyt hukkaan. Muista iso vedenvaihto urakan jälkeen, seuraa nitriittiä viikko-pari ahkeraan ja kalojen vointia tarkasti. Jos kalat näyttävät huonovointisilta siitä huolimatta että NO2 on ok lukemassa, vaihda silti vettä HETI isosti koska noita muita yllä mainittuja tappavia yhdisteitä ei saada kiinni testeillä.

Kasvien juuret pitävät pohjan kunnossa ja osaltaan estävät anaerobisen toiminnan käynnistymistä mutta tähänkin vaikuttaa valo eli kasvunopeus. Mitä vähemmän valoa, sitä hitaammin myös juuret kasvavat. Happi on tärkeä myös juurille, koska ne kasvavat kuten muukin kasvi ja kasvuun tarvitaan happea. En tiedä onko vesikasveilla sama juttu kuin maakasveilla joiden juurten (lue hiusjuurten) täytyy kasvaa koko ajan, vanha juuri ei kykene ottamaan ravinteita. Eli olosuhteiden siellä maaperässä pitää olla kunnossa, vaikka kasvit ovatkin selviytymisen mestareita. Iso määrä ravinteita saattaa vioittaa juuristoa, minkä jälkeen normaalit toiminnot niin kemiallisella kuin fysikaalisellakin tasolla heikkenevät, mikä taas saattaa edesauttaa ongelmien syntymistä. Syntyy helposti noidankehä, yksi asia johtaa toiseen.

Jos valoa on vähän tai edes kohtuudella (eikä mene hiilari) , kaikki kasvit pärjäävät ilman pohjalannoitusta tai niille riittää vain mikrotabut eli käytännössä kaikki myynnissä olevat pohjalannoitteet. Muut tarvittavat ravinteet voi antaa veteen. Paljolla valolla tilanne on toinen, silloin makroravinteita kuluu melkoisia määriä, mutta osa harrastajista ei tällöinkään lannoita pohjan kautta. Jostain syystä pohja joskus reagoi epätoivotulla tavalla ravinteisiin eikä syytä aina löydetä koska kaiken pitäisi olla kunnossa ja homma on voinut toimia samalla resptillä jopa vuosia ongelmitta. Tää harrastus pitää jännityksessä!

[hannujakerttu]

Kiitos paljon kaikille jotka jaksaa auttaa!
Harmittaa vaan niin hiivatisti kun vihdoin taistelu levää vastaan on kääntynyt voittoon. Allas on hyvännäköinen ja kasvit voi hyvin. Ilmeisesti tästäkin huolimatta pohja voi olla tukossa? Toi nestehiili on kyllä oikeesti ihmeaine!! Se todella auttaa..
Tänään vihdoin saan tuon nitriittitestin ja kaipa sitten otan kasvit pois ja möyhin ton pohjan. Olinpa taas pönttö kun ne kaikki lannoitteet sinne laitoin.. ajattelin samalla hommata niitä kierteisiä kun saan pohjan "auki" niin jospas se ei enää tukkeentuisi.

[hannujakerttu]

No jopas... väittäisin kyllä että yksikään ihminen ei näe eroa ton jbl:n nitriittitestin kahdesta ekasta tuloksesta. Ihan tismalleen samansävyinen keltainen... joten voisin sanoa että tuo mun testi näyttää tulosta 0,01. Mitähän tämä nyt sitten kertoo? Kuka osaisi kertoa tyhmälle??

[Pappis]

Itse käytän juuri sitä JBL:n testiä, ja päivänvalossa niillä kahdella ensimmäisellä on mielestäni kyllä pieni, mutta melko selvä ero.