pH alemmas

[JLL]

En tiennyt oikeen minne tän laittais, kai se tänne käy? Eikä haullakaan löytynyt oikeen mitään kunnon vastausta.

Aika aloittelija näissä akvaariojutuissa siis vielä olen, eli yksinkertaisesti kysymys, että miten pH:ta saisi laskettua? Hanaveden pH meillä on 8,0-8,5 Seran tippatestillä mitattuna. Akvaarion pH noin 8,0. AquaSafe auttaa laskemaan aina sieltä 8,5:sta tasan kahdeksaan, mutta pitäisi saada vielä noin seitsemän kieppeille. Vai? Kysynpä tässä samalla, että mikä olisi sopiva pH intiaanisulille ja sukaravuille? Ja muutenkin sellanen "yleis"arvo, mikä sopisi monelle eri lajille.

[pehhra]

Lisää turveuutetta tai kanto akvaarioon.

[Boomscarf]

Hiilaripullo alentaa pH:ta aika hyvin. Jos et hiilarin kanssa kuitenkaan halua sotkea, niin kanto ja turveuute auttaa myös.

http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=25&t=67697

[JLL]

Kiitoksia! Oliskohan tämä sellasta turveuutetta? http://www.akvaarioon.fi/TetraAqua-ToruMin-500-ml
Sinänsä ei tota hiilaria vastaankaan mitään olisi, mut kuulostaa aika kalleilta noi viritelmät..

[Sisso]

Jos KH on korkea, esim 4 tai yli, se ei oikein anna pHn tippua joten uutetta voi kulua melkosia määriä ja tulos silti jäädä heikoksi. Yleensä ottaen noi valmisturvetuotteet on silkkaa kallista vettä, ainoa millä tiedän oikeasti olleen mitään vaikutusta on ollut HS Oak Extract (joskaan tästä ei ole omakohtaisia kokemuksia), mutta tuotteen hinta on sitten sen mukainen. Halvemmalla pääset, jos ostat puutarhamyymälästä luonnonturve (=kalkitsematonta) säkin ja uutat siitä itse, etenkin jos akvalla on kokoa yhtään enemmän. Jos hanaveden pH on noinkin korkea, on aika utopistista saada se seiskaan, 7,5 on vielä saavutetavissa, mutta sittenpä mietit miten et kiusaa kaloja vedenvaihdoissa pHn heilahteluilla. Pääsisitte kaikki helpommalla jos valitset lajeja, jotka sietää 7,5 pHn. Toisekseen pHn laskeminen ei ole millekään lajille autuaaksi tekevä seikka jos vesi on muutoin mineraalipitoista eli KK ja GH on ylhäällä. Tällöin pHn laskeminen on vain itsensä huijaamista mutta kyllä moni meistä nukkuu silloinkin yönsä itseensä tyytväisenä. Turvesuodatuksella saa veden pehmeäksi ja happameksi, mutta turvetuotteilla, siis näillä tiivisteillä, ei.

Meillä hanaveden pH oli 8 (nyt 7,4, kiitos taas kaupunki...), se laski ilman apukeinoja 7,2een. Herkimmille kaloille isot vedenvaihdot voi olla stressi joten jos hanavesi on kinkkistä valitulle kalastolle, kannataa hoitorutiinit miettiä sen mukaisiksi eli usein pieniä vaihtoja arvojen heittelyiden minimoiseksi. pH ei todellakaan ole ainoa mikä heittelee vedenvaihdoissa!

Kantojen vaikutus hiipuu viikojen- kuukausien, riippuen puulajista ja kannon koosta, kuluessa, ei ne loputtomiin luovuta parkkihappoja ja humusta.

TSI-hiilarisysteemin virittelee kasaan halvimmillaan muutamalla eurolla, painepullolliset täyssysteemit maksaakin jo selvästi enemmän.

[Kth]

Jonku pitäis kyllä kertoa mulle, miksi vanhan altaan ph on mukavasti 7 ja hanaveden + uuden altaan 8 Mitään en ole tehny sen alentamiseksi. Kantokin on uudessa altaassa eikä vanhassa. KH vanhassa altaassa 2 ja uudessa 3. Miten sitä turvetta uutetaan? Multa kun löytyisi paali lannoittamatonta turvetta koko ajan eläinhuoneen kaapista jyrsijöiden ja matelijoiden vuoksi. Hiilareihin kai pitäisi jaksaa tutustua tarkemmin jossain vaiheessa kun noihin kasveihin tekisi mieli panostaa, mutta vitsit se tuntuu niin vaikealta ja kalliilta näin asiasta vielä mitään tietämättömästä...

[Ruma mies]

Jonku pitäis kyllä kertoa mulle, miksi vanhan altaan ph on mukavasti 7 ja hanaveden + uuden altaan 8 ...

En tiedä syytä, mutta ilmiö on tuttu ja todellinen. Jos en säätele veden karbonaattikovuutta, pH-arvo nousee 50 % vedenvaihdon yhteydessä keskimäärin 6,5 -> 7,5. Jos akvaario on vanha ja vakiintunut, vedenvaihdon vaikutus on pienempi ja muutos tasaantuu nopeasti. Mutta kun perustan uuden akvaarion, pH:n muutos on voimakkaampi ja laskeminen kestää kauemmin.

Nykyisin säätelen vettä nostamalla kabonaattikovuutta ja syöttämällä hiilidioksidia. Tällä tavalla olen saanut vedenvaihdosta johtuvan pH-heilahduksen pienennettyä suunnilleen 6,8 -> 7,2. Se ei ole kaloilleni optimi, mutta ehkä kokeilemalla ja kuplien määrää säätämällä löytyy sellainen tasapaino, jolla pH:n saa pysymään 6,5:n tienoilla.

[Sisso]

Noinhan ^se käytännössä menee. Vesi happamoituu ajan kanssa esimerkiksi kalojen hengityksen tuottaman hiilidioksidiin takia. Kasvit syövät karbonaatteja joka alhaisempina pitoisuuksina puolestaa sallii pHn laskea jne.

Turveuutetta voi tehdä helposti itse niin, että laittaa sankoon turvetta likoamaan ja tästä sitten ottaa vedenvaihdossa ja laittaa uutta vettä uuttumaan tilalle. Turpeen voi laittaa tadaa...sukkahousihin niin ei sotke vettä niin pahasti. Jos turve ei ymmärrä upota, sen voi kiehauttaa niin johan uppoaa. Vaan jos akvalla on yhtään kokoa tyyliin yli 300l, niin parikaan ämpäriä tuota litkua ei heilauta pHta mihinkään. Ja jos KH on korkea, ph pyrkii kaikesta huolimatta jatkuvasti ylös. Veden se kyllä sotkee hyvin hetkeksi. En näe tässä touhussa mitään järkeä. Sen sijaan kunnollinen turvesuodatus tekee oikeasti tehtävänsä, happamoittaa ja pehmentää.

Ruma mies: sun kaloille on ihan yksi lysti onko veden pH 6,5 tai 7. Etenkin jos lisäät akvaan KHta nostavaa ainetta, joka samalla nostaa sähkönjohtavuutta, menetät pHlla kikkailun hyödyt tasan jo siinä. Kaloille kokonaisuudella on merkitystä, ei yksittäisen arvon hiukan pielessä (?) olemisella. pH on vain yksi tekijä palapelissä nimeltä kalojen hyvinvointi. Paljon pahempi asia kaloille on arvojen jatkuva heitely. Esimerkiksi kiekkoja pidetään menestyksellä hyvin yli kasinkin pHssa, mutta ongelmat alkavat satavarmasti jos arvot heittelevät. Tasaisuus on paljon tärkeämpää ja kalat soputuvat yleensä hyvin hiukan liian korkeisiin arvoihin kuin mataliin joten jos oikean pHn hinta on arvojen heittely esim vedenvaihtojen yhteydessä enemmän kuin 0,5 astetta, antaisin olla hiukan korkea mutta tasainen enemmin. Yleensä vain kutu on hyvin tarkka oikeasta pHsta eikä esim hedelmöity liian kovassa vedessä. Toki hapan vesi ehkäisee levien kasvua ja hiilarista on kasveille hyötyä, mutta kaloille ei mitään. Humuksilla saattaa olla tauteja ehkäisevä merkitys.

[Fisutar10]

Jonku pitäis kyllä kertoa mulle, miksi vanhan altaan ph on mukavasti 7 ja hanaveden + uuden altaan 8 ...

En tiedä syytä, mutta ilmiö on tuttu ja todellinen. Jos en säätele veden karbonaattikovuutta, pH-arvo nousee 50 % vedenvaihdon yhteydessä keskimäärin 6,5 -> 7,5. Jos akvaario on vanha ja vakiintunut, vedenvaihdon vaikutus on pienempi ja muutos tasaantuu nopeasti. Mutta kun perustan uuden akvaarion, pH:n muutos on voimakkaampi ja laskeminen kestää kauemmin.

Nykyisin säätelen vettä nostamalla kabonaattikovuutta ja syöttämällä hiilidioksidia. Tällä tavalla olen saanut vedenvaihdosta johtuvan pH-heilahduksen pienennettyä suunnilleen 6,8 -> 7,2. Se ei ole kaloilleni optimi, mutta ehkä kokeilemalla ja kuplien määrää säätämällä löytyy sellainen tasapaino, jolla pH:n saa pysymään 6,5:n tienoilla.

Hiilidioksidi tosiaan laskee ph:ta. Myös runsas orgaaninen jäte vaatii hajoitukseen runsaasti happea ja tuottaa hiilidioksidia (hajotustoiminta kuluttaa happea, tuottaa hiilidioksidia) ja voi myös aiheuttaa helposti happikadonkin.

[Sisso]

Tiedä nyt sitten kuinka helposti mutta kaikki orgaaninen toiminta vaatii happea, niin hengitys kuin palaminenkin (eli myös lahoaminen), ja tuottaa hiilidioksidia. Yksi iso tekijä joka lisättäköön hapattavien listaan kalojen lisäksi on akvan bakut pinnoilla ja suodattimissa, ne myös kuluttavat happea ja tuottavat hiilidioksidia. Happikadon voi kyllä saada aikaiseksi jos vaikkapa putsaa pinnoista irti ison määrän leviä, hajotessaan ne saattavat vielä vedestä kaiken hapen. Tai käyttää jotain leväntorjutta-ainetta joka sitten toimiessaan tappaa levämassat jotka lähtevät hajoamaan. Normi viikkosiivouksella tällaista ei kyllä sentään saa aikaiseksi (toivottavasti....). Tai suodatin on pysähtynyt riittäväksi aikaa ja bakut alkavat siellä hajoamaan, ihan vastaava juttu. Onneksi nää on aika ääritilanteita.

[Jaz]

Hyökkään tähän samaan ketjuun aikaisemmalla kyssärillä nyt, kun muillakin tuntuu olevan vastaavia ongelmia. Meillä voi tulla mahdollisesti eteen muutto Lahdesta Ouluun. Lahdessa vesi on myös pehmeää, mutta pH taitaa olla enimmäkseen tuolla 6.5-7. Plekoille ei tuo emäksinen vesi oikein sovi, joten olen kovasti pohtinut miten pitäisi toimia, koska Oulun vesilaitoksen sivuilla lukee seuraavaa:

- Kokonaiskovuus:
Oulun verkostovesi luokitellaan pehmeäksi. Kovuus on keskimäärin 0,83 mmol/l (=millimoolia litrassa) tai 4,6 °dH (=saksalaista kovuusastetta = deutsche Härtegrad).

-pH:
Oulun verkostovesi on hiukan emäksistä, minkä vuoksi vesi ei syövytä verkostoa. pH eli happamuus on 8,3–8,4.

Voisin aivan hyvin tehdä tuon hiilarisyötön, mutta kun tarkoitus oli olla käytännössä kokonaan ilman kasveja, niin ei varmaan tee hyvää syöttää hiilaria loputtomasti altaaseen, jos sitä ei kukaan kuluta? Eli tässä tapauksessa nuo turpeet ja kannot yms olisivat varmaan se ainoa toimiva keino. Mihinkään 6.5:een en edes haaveile, eivätkä ne plekot myöskään sitä tarvitse, mutta joku 7.5 olisi jo hyvä.

[JLL]

Jos KH on korkea, esim 4 tai yli, se ei oikein anna pHn tippua joten uutetta voi kulua melkosia määriä ja tulos silti jäädä heikoksi. Yleensä ottaen noi valmisturvetuotteet on silkkaa kallista vettä, ainoa millä tiedän oikeasti olleen mitään vaikutusta on ollut HS Oak Extract (joskaan tästä ei ole omakohtaisia kokemuksia), mutta tuotteen hinta on sitten sen mukainen. Halvemmalla pääset, jos ostat puutarhamyymälästä luonnonturve (=kalkitsematonta) säkin ja uutat siitä itse, etenkin jos akvalla on kokoa yhtään enemmän. Jos hanaveden pH on noinkin korkea, on aika utopistista saada se seiskaan, 7,5 on vielä saavutetavissa, mutta sittenpä mietit miten et kiusaa kaloja vedenvaihdoissa pHn heilahteluilla. Pääsisitte kaikki helpommalla jos valitset lajeja, jotka sietää 7,5 pHn. Toisekseen pHn laskeminen ei ole millekään lajille autuaaksi tekevä seikka jos vesi on muutoin mineraalipitoista eli KK ja GH on ylhäällä. Tällöin pHn laskeminen on vain itsensä huijaamista mutta kyllä moni meistä nukkuu silloinkin yönsä itseensä tyytväisenä. Turvesuodatuksella saa veden pehmeäksi ja happameksi, mutta turvetuotteilla, siis näillä tiivisteillä, ei.

Meillä hanaveden pH oli 8 (nyt 7,4, kiitos taas kaupunki...), se laski ilman apukeinoja 7,2een. Herkimmille kaloille isot vedenvaihdot voi olla stressi joten jos hanavesi on kinkkistä valitulle kalastolle, kannataa hoitorutiinit miettiä sen mukaisiksi eli usein pieniä vaihtoja arvojen heittelyiden minimoiseksi. pH ei todellakaan ole ainoa mikä heittelee vedenvaihdoissa!

Kantojen vaikutus hiipuu viikojen- kuukausien, riippuen puulajista ja kannon koosta, kuluessa, ei ne loputtomiin luovuta parkkihappoja ja humusta.

TSI-hiilarisysteemin virittelee kasaan halvimmillaan muutamalla eurolla, painepullolliset täyssysteemit maksaakin jo selvästi enemmän.

Aika tyhjentävä vastaus, eikai tässä muu auta kuin ruveta harkitsemaan sitä hiilarisysteemiä. Ja ainakin nyt aluksi sitten tehdä itse toi turveuute, KH tosiaan on 4. Kattellaan miten lähtee pelkällä uutteella laskemaan, tuskin sillä onko pH 7,0 vai 7,5 on hirveesti väliä, kun ei mitään huippuherkkiä kaloja ole kumminkaan tulossa. Kiitoksia vastauksesta!

[Sisso]

Kuten jo tuolla aiemmin mainitsin, turvesuodatus tekee vedestä oikeasti pehmeää ja hapanta. En (vielä) tiedä mihin tämä perustuu, enkä ole itse kokeillut kun ei ole ollut tarvetta moiselle, mutta tämä on voitu todeta vesiarvoja, myös sähkönjohtavuutta, mittamalla. En tiedä josko turve imee ja sitoo mineraaleja ja muita mömmöjä itseensä, mitä uute puolestaan ei tee. Luulisin kuitenkin, että hommaan pitäisi valjastaa ulkosuodatin, koska isommassa pytyssä sisäsuodatin ei ehkä riitä, pienemmässä vielä mennee. Ihmettelen vaan tätä vimmaa saada vesi alta seiskaan, koska oikeasti varmaan mikään meillä myynnissä oleva laji ei kaipaa hyvin voidakseen 6,5 vettä ja homma menee muutenkin ihan puihin jo vedessä on muutoin mineraaleja riittämiin. Eri juttu jos tahtoo varmistella näiden pehmeän veden lajien kudetuksia, mutta se on jo eri luku se. Ja mukavinta kaikille on se, että hanasta tulee kalastolle sopivaa vettä mutta siihenhän akvaristi voi yleensä itse vaikuttaa paljonkin. Tai voi ja voi...Meillä tulee hanasta näköjään aina puolen vuoden jaksoissa ihan mitä tahansa Tanganjikan ja Amazonasin väliltä.... Huhheijjakkaa vaan. Pehmeän ystävät on pärjänneet vähän kovemmissa arvoissa oikein hyvin, mutta sattarit (meillä siis keskikovan lajeja joille olen muokannut lievästi keskikovan veden) reagoi heti kun vesi pehmenee.

Ongelmia saa helposti jos kalat on keskikovan veden lajeja ja niitä pidetään pehmeässä, esimerkiksi monet hopeakylkiin (sattarit, revontulet, sinisilmät jne) kuuluvat lajit reagoivat tähän sairastelemalla. Sen sijaan muutokset ylöspäin menee yleensä hyvin, kunhan arvot pysyvät tasaisina.

Ja jos tahtoo pehmeän ystävänsä pitää tyytyväisenä, ei pH ole tosiaan autuaaksi tekevä asia, myös typpi- rauta- ja fosforiyhdisteet pitäisi pitää poissa vedestä tehokkaasti, nitraatti alta 5, fosfaatti tuskin mitattavana, rauta minimissä kasveja ajatellen, GH alas.... Jos tän laiminlyö, (pelkän) pHn kanssa kikkailu on aika turhaa ja hiilarille saa keksiä paremmankin perusteen. Mulle on ihan ykslysti millä selityksellä itse kukin meistä nukkuu yönsä hyvin (pH suositusten mukainen, mutta muuten jaskalla kyllästetty vesi, esimerkiksi?), mutta aina voi miettiä miten ison ongelman jostain asiasta haluaa tehdä. Tyhjästä?