Mustatetralla vääntynyt ranka

[suomuselkä]

...jatkoa vielä tuohon edellliseen...
Olisiko esimerkiksi mahdollista tavallaan "viljellä" nitrifikaatiobakteereita (BioDigest) ja sitten laittaa niitä akvaan? Kun akvaariosta kuitenkin vaihdan 50% vedestä viikoittain, niin pysyisi edes jonkinlainen tasapaino...?

[Kiksu]

KH-testistä voisi olla hyötyä juuri noiden kasvien kannalta. Tarkemman tuloksen, varsinkin jos KH on hyvin matala, saa sillä tavalla, että laittaa testiputkiloon kaksinkertaisen määrän vettä käyttöohjeeseen nähden. Tuloshan tuossa testissä saadaan lisäämällä yksi tippa testiliuosta kerrallaan kunnes putkilossa olevan nesteen väri muuttuu toiseksi. Kaksinkertaisella vesimäärällä yksi tippa vastaa puolta KH-yksikköä, joten tulos on käytettyjen tippojen lukumäärä jaettuna kahdella. Ohjeen mukaisella vesimäärällä yksi tippa = 1 KH-yksikkö.

Biodigestin sisältämät, kuten muutkin, typenkiertoon osallistuvat bakteerit elävät pinnoilla, kuten suodattimissa, kannoilla, hiekassa... Toki suodattimia kypsytetään sen avulla erillisessä astiassakin ja siirretään tulevaan akvaarioon, mutta näiden bakteerien kasvattaminen veteen varastoitavaksi ei ole oikein mahdollista. Isompi hyöty saadaan lisäämällä ainetta suoraan toimivaan akvaarioon tai sen suodattimeen. Kokeile, laskeeko nitriitti nollaan Biodigestillä, ehkä joku paastopäivä lisäksi kaloille. Jos pinnoilla ja suodattimissa on tarpeeksi bakteereita ja suodattimet putsataan haalealla, mieluusti akvaariosta otetulla vedellä, niitä ei häviä merkittävästi vaikka vaihdettaisiin reilumminkin vettä. Biodigestin bakteereilla kestää tietääkseni parisen päivää kiinnittyä alustaansa, joten viikon kuluttua ne ovat jo ehtineet lisääntyäkin. Vedenparannusaine suojaa lisäksi bakteereita hanaveden kloorilta.

[suomuselkä]

Mittasin akvasta vesiarvoja, ph oli seiskan pintaan ja nitraatti 1. Testin mukaan se oli ok mutta käsittääkseni nitraatti on tärkeää kasvien kasvulle. Onko tuo nitraattiarvo siis hhyvä vai pitäisikö sitä olla enemmän?
Voisiko kasvien kasvu olla siitä kiinni?

[Sisso]

Saattaapi olla vaikutusta silläkin. Voit lisätä nitraattia joko lisäämällä ruokintaa tai pullosta, jolloin samalla tulee kaliumia jos käytät kaliumnitraattia. Jos typestä on puute, todennäköisesti on myös kaliumista, koska näitä kuluu vähintään yhtä paljon. Sopiva nitrataatitaso kohtuullisella valolla on 5-10mg/l, mutta 25kin on vielä OK. Itse nostan ja pidän vitosessa ja tää on hyvin riittänyt reippaaseen kasvuun. Kannattaa testata nitraatti uudestaan 3-4 päivää lisäämisestä, lisätä tarvittaessa ja sitten taas ennen vedenvaihtoa ja nosto normaalitasoon vaihdon jälkeen. Kasvit arvostavat ennenkaikkea tasaisia oloja, on ne sitten mitkä hyvänsä, joten vesiarvot on hyvä pitää niidenkin takia vakaina.

[Fisutar10]

Itse en kokemattomana lähtisi lisäilemään nitraattia enää lisää, tehostamaan ruokintaa yms., sillä aiempi nitriittiongelma voi kohta uusiutua. Myös levät kohta rehottavat ja akvaariossa on pian vihersamennus tai leväinvaasio. Keskittyisin kalojen hyvinvointiin ensin, vaikka kasvit siihen vaikuttavatkin.

Onko pohjalannoitus kunnossa? Osa kasveista tarvitsee pohjalannoitusta ja ottaa sieltä kautta suurimman osan ravinteista. Nopeakasvuiset köynnökset ja kelluskasvit taas enempi vedestä.

En ole jaksanut seurata koko ajan tätä sikermää ja osaan voi olla vastauksia, joita kaikkia en ole täysin lukenut tarkkaan läpi, mutta kuitenkin en tekisi enää mitään sellaisia muutoksia, jotka vievät systeemit ojasta alliikkoon ja vaativat ainakin hyvää asiantuntemusta ja kokemusta. Kaloja pitäisin pääfouksessa ja tarkistaisin, että testit ovat tarkkoja tippatestejä ja tulokset luotettavia. Parempi nitraattia liian vähän kuin paljon ainakin kalojen kannalta...

Nitraattikin nousee kun kuluu tovin vedenvaihdosta ihan ilman lisäilyjäkin. Toki jos kalat finitto altaasta, nitraattikuormakin pienempi. Mutta uusia kaloja en hankkisi, ennen kuin ongelmat häviävät ja akva stabilisoituu.

[Sisso]

Höpsistä. Saisiko perusteluja miksi nitraatin tai kaliumin lisääminen lisää leväongelmaa? Mikä ero on sillä, onko akvan nitraatitaso esim 10mg/l ruokinnan kautta tai pullosta lisättynä?
Kiusaamalla kasveja tekee vain hallaa koko akvalle ja nimenomaan silloin levät pääsevät vallalle. Eikä ruokintaa pidä lisätä kerralla vaan hiljaksiin jotta bakut pysyy perässä. Low-tech/Walstad- tankeissa juuri ruokinnalla hoidetaan lannoitus, ihan sama pätee muihinkin akvoihin joskaan paljossa valossa ruokinta ei enää riitä ravinteiden lähteeksi. Kaloille on yks lysti millä sähkönjohtavuus nousee, ruokinnan kautta vai suoraan lopputuotteena eli nitraattina (jolloin nitrifikaatiovaihe on jo "ohitettu"). Pienen määrän nitraattia lisääminen ei aiheuta ongelmia. Eikä isommankaan jos muut asiat on sitä vastaavalla tavalla balansissa. Eräät kalalajit, esim millikset, kestävät nitraattia jopa 800mg/l, mutta yleensä kotiakvoissa hyvä raja on max 30mg/l. Vähempi ei aina ole parempi mutta ei tarvitse liioitellakaan, Oisko sopivasti hyvä?

KAIKKI akvaariokasvit voivat ottaa ravinteita lehdillään vedestä. Väärinkäsitys siitä, että eräät kasvit käyttäisivät ravinteita (vain) pohjasta juontuu...juurista, mutta syy niille on jokin ihan muu kuin ravinteet! Kaikki miekat, cryptot ja lumpeet voivat hyödyntää myös ravinteita vedestä ihan yhtä hyvin kuin pohjasta. Suomessa myytävät pohjalannoiteet ovat mikrolannoitteita, eikä yksikään niistä auta nitraatin tai muiden makroravinteiden puutteeseen. Mikroja kuluu, kuten nimikin kertoo, hyvin, hyvin vähän ja niihin keskittyminen, ja makrojen laiminlyöminen, vie vain ojasta allikkoon. Yksikään akva jossa asustaa elikoita joita ruokitaan, ei kärsi mikrojen puuteesta! Makroja voi lisätä myös juuriston kautta, mutta tähän sen sijaan liityy riskejä. Kaikki tietämäni makroja sisältävät juuritabuina käytettävät tuoteet (jotka ovat siis alunperin ei-akvakäyttöön tarkoitettuja eikä näitä myydä akvatarvikeliikkeissä) sisältävät typen ammoniumin muodossa. Tämä on ainoa ravinne, jolla on satavarmasti todettu yhteys leväkukintaan, nimittäin vihersamennukseen. Mikäli tabuja ei käytetä oikein, voi veteen vapautua niin massiivisia määriä ammoniumia, että kalat heittävät lusikan kehään, joskin tämä on äärettömän harvinainen tilanne ja olen lukenut vain yhden raportin tapahtuneesta (käyttäjiä on kuitenkin tuhansia). Itse olen käyttänyt ammoniumia sisältäviä tabuja kohta vuoden juurilla, ikinä ei mitään ongelmia vesiarvoissa. Käytän näitä siksi, että pidän nykyisin veden nitrattitason alhaalla, siellä vitosessa ja voimakkaasti kasvaville isoille kasveille se ei tahdo riittää, joutuisin tod näk kippaaman ravinteita pulloista päivittäin, nyt riittää kahdesti viikossa.

Mä keskittyisin aiheen aloittajana nimenomaan koko akvan hyvinvointiin ja siinä kasveilla on keskeinen rooli. En ole täällä ainoa, joka on todennut että kalat sairastelevat vähemmän ja akva pysyy paremmin balansissa joka suhteessa kun kasveja on runsaasti ja ne ovat hyvinvoivia. Se, että akvassa on joskus ollut nitriittiongelma, ei tarkoita että se toistuu aina vaan eikä sen pelossa uskalleta tehdä enää mitään, voi johtaa vain huonompaan lopputulokseen. Akvaa pitää viedä hitaasti mutta määrätietoisesti kohti parempaa balanssia, luonto ja aika hoitaa osan, joissain asioissa tarvitaan akvaristin apua. Nitraatti ei todellakaan aina nouse vedenvaihojen välillä, sähkönjohtavuus nousee! Lisään neljään pyttyyn 2xviikossa KNO3 ja silti se pyrkii aina vaan alas nollaan. Kaloja? Todennäköisesti keskinkertaisesti, ei ainakaan vähän. Kasveja? Paljon! Päätelmä? ...... Jokainen akva on omanlaisensa ja toimii omalla tavallaan, mutta tietyt peruskriteerit, minimit, pitää täyttyä, esim kasveilla ravinteet, jotta homma toimisi. En siltikään väitä, että (pelkkä) nitraatin nosto korjaisi tilanteen, mutta satavarmaa on se, ettei noin matalla tasolla tapahdu laadullisesti, jos määrällisestikään, hyvää kasvua.

[Fisutar10]

Pidän monille kasvilajeille kyllä pohjalannoitetta myös tärkeänä, vaikkakin pystyvät osan ravinteista ottamaan myös vedestä suoraan. Eri kasvilajeille pohjalannoituksen tärkeys on eri roolissa, kuten aiemmin maintitsin. Siteeraan Varjon Akvaariokasvit -kirjaa perustietolähteenäni. Pohjalannoituksen merkitystä tukee esim. kohdat
* useimmat ruusukkeiset kasvit imevät suurimman osan ravinteistaan pohjasta juurien avulla (s. 11)
* myös pohjan huokoisuudella, raekoolla merkitys (s. 12), liian pieni raekoko ==> ravinteiden saanti pohjasta estyy
* kun on analysoitu vesistöjen ja pohjien kemiallisia ominaisuuksia, on voitu todeta selkeästi kasvien kasvavan vain siellä, missä ympäri vuoden on saatavilla kaikkia kasvien tarvitsemia ravinteita (s. 13), yhdenkin ravinteen puuttuminen voi estää kasvun (minimilaki)
* varsinkin akvaarion perustamisvaiheessa, kun pohjalle ei ole vajonnut orgaanista jätettä, niissä ei ole kasvin kasvulle tärkeitä ravinteita ===> pohjaan on lisättävä ravinteita (s. 14)
* useimmat akvaariossa kasvatettavat kasvilajit kasvavat kuivalla kaudella osittain tai kokonaan veden pinnan yläpuolella ja ottavat silloin kaikki ravinteet ja veden juuriensa kautta ==> tällaiset kasvit tarvitsevat myös akvaariossa ravinnepitoisen pohjan, eikä niille riitä nestemäisen ravinteen lisääminen veteen (s. 14)
* on todettu, että lannoitteiden lisääminen pohjaan edistää usein merkittävästi pääasiassa juurien kautta ravinteita imevien kasvien kasvua (s. 14)
* kun pohjassa on hyvä ravinnevarasto, eivät veden ravinnetaseen muutokset vaikuta merkittävästi hyvin juurtuneiden kasvien kasvuun (veden ravinnetasohan heilahtelee helposti, oma kommentti)
* on todettu, että pohjalannotteilla on hyvin suoruisa vaikutus erityisesti vesimiekkojen ja lumpeiden kasvuun (s. 14)
* jos haluaa luoda akvaarioonsa rehevän kasviuutarhan, jossa on runsaasti juurilla ravinteita imeviä kasveja, pohjaa kannattaa lannoittaa (s. 15)
* pohjalannoitteista hyötyvät myös pääasiassa lehtien kautta ravinteita imevät kasvit (monet nopeakasvuiset köynnökset, oma kommentti) (s. 15)
* pohjalannoitevarasto kestää yleensä pitkää, jopa 2 v. Kun kasvien kasvu alkaa hiipua, on ravinnevarasto kulutettu loppuun (s. 15)
* jos olisi vain lehtien kautta ravinteita olevia kasveja kuten ärviöitä, vedensuosikkeja yms. , on hyvä pohjalannoittaa, koska nekin hyötyvät eikä sitten ole niin suuria paineita veden ravinnetason suhteen (s. 15), nämäkin kasvit siis hyötyvät pohjalannotteesta
* vedessä vapaa rauta hapettuu muotoon, jota kasvit eivät pysty käyttämään (s. 16)
* pohjaan voi tosin vähitelle kertyä ravinteita orgaanisesta jätteestä (s. 16)
* melalehdet ottavat lähes kaikki tarvitsemansa ravinteet juurillaan (jotka ovat isot) pohjasta (s. 14)

Itse pidän tätä Varjon Akvaariokasvit -kirjan ohjeistusta järkevänä. Pohjalannoitteet myös lisäksi tehostavat juurten kasvua ja kasvi kasvaa jämäkäksi juuristaankin ja pysyy hyvin pohjassa. Kelluskasvit tietysti oma lukunsa, kun ottavat kaikki ravinteet vedestä. Myös omat havaintoni tukevat pohjalannoitteen merkitystä esim. miekkakasvien ja vallisnerioiden suhteen. Jos pohjaa lannoitetaan, kasvu kääntyy todella nopeasti nousujohteiseksi. Jos ravinteita on paljon vedessä ja kasvit eivät ehdi sitä käyttää tai jokin muu tekijä rajoittaa niiden fotosynteesiä (esim. valon vähyys), levät hyötyvät siitä helposti.

Tässä muutamia puolustuspuheita pohjalannotteiden merkityksestä. Myöskään nitraattia ja fosfaattia ei ole akvalannotteissa, koska yleensä sitä on kala-akvaariossa riittämiin. Fosfaatti ja nitraatti kun toimivat vesistössä myös rehevöittävänä tekijänä. Kiitos Varjo selkeästä teokseta, josta löytyy hyvä apu moneen pulmaan:).

[Fisutar10]

Höpsistä. Saisiko perusteluja miksi nitraatin tai kaliumin lisääminen lisää leväongelmaa? Mikä ero on sillä, onko akvan nitraatitaso esim 10mg/l ruokinnan kautta tai pullosta lisättynä?

Levät tosiaan ovat kasvien kilpailijoita (valo, ravinteet...). Ilman ravinteita eivät kasva kasvit, jos eivät levätkään. Yleensä akvaariossa on typpeä (ammonium, nitraatti) ja fosforia (fosfaatti) vähintään riittävästi (Varjo, Akvaariokasvit, s. 64) eikä kaupallisissa kasviravinteissa ole akvaariossa näitä. Typpi- ja fosfaattiyhdisteitä tulee akvaan kalaruokana sekä kalojen eritteistä pääosin, ja niitä kertyy akvaarioveteen helposti vedenvaihtojen välillä. Kun typpi- ja fosforiyhdisteitä kertyy yli kriittisen rajan, tämä luo otolliset olosuhteet levien kasvulle ja typen ja fosforin määrän lisääntyminen saa juuri vauhtia typen ja fosforin määrän kasvusta vedessä (s. 64, Varjo). Näitä yhdisteitä kertyy veteen luonnollisesti mitä runsaampi kalasto sekä ruokinta on. Levät käyttävät ravinteita kasveja tehokkaammin ja noidankehä on valmis helposti jos ravinteita on typpeä ja fosforia on runsaasti. Suodatuksen on hyvä olla myös tehokas: biologisen suodatuksen rinnalla hyvä olla pikasuodatus, joka kerää roskia ja kun sen puhdistaa todella usein, eivät ravinteet ehdi levien ravinteiksi kiertoon. (Varjo, Akvaariokasvit, s. 64).

[Sisso]

[
Levät tosiaan ovat kasvien kilpailijoita (valo, ravinteet...). Ilman ravinteita eivät kasva kasvit, jos eivät levätkään. Yleensä akvaariossa on typpeä (ammonium, nitraatti) ja fosforia (fosfaatti) vähintään riittävästi (Varjo, Akvaariokasvit, s. 64) eikä kaupallisissa kasviravinteissa ole akvaariossa näitä. Typpi- ja fosfaattiyhdisteitä tulee akvaan kalaruokana sekä kalojen eritteistä pääosin, ja niitä kertyy akvaarioveteen helposti vedenvaihtojen välillä. Kun typpi- ja fosforiyhdisteitä kertyy yli kriittisen rajan, tämä luo otolliset olosuhteet levien kasvulle ja typen ja fosforin määrän lisääntyminen saa juuri vauhtia typen ja fosforin määrän kasvusta vedessä (s. 64, Varjo). Näitä yhdisteitä kertyy veteen luonnollisesti mitä runsaampi kalasto sekä ruokinta on. Levät käyttävät ravinteita kasveja tehokkaammin ja noidankehä on valmis helposti jos ravinteita on typpeä ja fosforia on runsaasti. Suodatuksen on hyvä olla myös tehokas: biologisen suodatuksen rinnalla hyvä olla pikasuodatus, joka kerää roskia ja kun sen puhdistaa todella usein, eivät ravinteet ehdi levien ravinteiksi kiertoon. (Varjo, Akvaariokasvit, s. 64).[/quote]

Puretaan tää kohta kohdalta, mutta suosittelen lisälukemiseksi Tom Barrin sivuja 8http://www.barrreport.com/), niin saat päivitettyä tietosi 2000-luvulle koska tänä päivänä ei enää ajatella ravinteiden, ei edes yliannostusten, aiheuttavan oikeastaan yhtään mitään paria poikkeusta lukuunottamatta. Varjon ajatukset ravinteista eivät ole kaikilta osin enää tätä päivää, paljon on opittu noista ajoista ja tässä on avainasemassa olleet tuhannet akvaristit ympäri maailman. Aloita vaikka tällä http://www.plantedtank.net/forums/showt ... p?t=161620 ja tällä joka pureutuu juuri siihen kysymykseen, miksi levät katosivat kun opittiin ravitsemaan: http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... no-12.html. Tääkin selittää aika paljon http://www.barrreport.com/showthread.ph ... ing-plants, siinä tosin keskitytään fosfaattiin mutta sivutaan paljon muitakin ravinteita. Pointti on se, että kun keskitytään määrätietoisesti vain kasvien hyvään kasvuun, "kaikki" muu hoituu siinä samalla. En voisi olla enempää samaa mieltä! Rajoittamalla voidaan tietyissä oloissa saavuttaa tiettyjä tuloksia, kuten Barr osoittaa viimeisessä linkissä, mutta vaikutus on epäsuora eikä toimi suoraan ravinteen x rajoittamisen kautta! Olen lisäänyt fosfaattia kokeilumielessä meidän keskivaloisiin, siis kaikkiin, pyttyihin mutta lopetin kun en viikkojen kuluessa huomannut sillä mitään suotuisia vaikutuksia, jos en kyllä negatiivisiakaan! Ilman lisää testi näyttää 0,1mg/l. Ihmettelen melskaamista ruoan fosfaattikuormituksesta, koska olen mittaillut toistakymmentä tuttujen akvaa, mm akvoja joissa on runsaasti isoja ahvenia ja ruokinta sen mukainen, ikinä ei ole tullut vastaan akvaan jossa fosfaattia olisi halyttävät määrät, yleensä 0,1-0,2mg/l! Tunnolisia akvaristeja tuttavissa?

Kaupallisissa ravinteiasa ei ole makroja siksi, että niiden annostus on aina akvakohtainen, ei siksi että ne automaattisesti tulevat ruoan mukana tai että, kuten usein kuvitellaan, niistä olisi haittaa. Samasta syystä ei suositella tekemään liuoksia joissa on kaikki makrot yhdessä. Ravinteiden tarve myös vaihtelee kasvien kasvaessa, kalaston muuttuessa jne. Jos kasvu on vähäistä kohtuullisen valon takia, ruoan mukana tulevat ravinteet voivat hyvin riittää, mutta valomäärän kasvaessa ei enää. Kyllä, ravinteita ja kuona-aineita, ts suoloja, kertyy veteen, mutta ei välttämättä kasvien kipeästi tarvitsemia makroravinteita, kuten omat akvaarioni selvästi osoittavat. Lisäksi kasveille on epäedullista, että ravinnemäärä kasvaa ja sitten se yhtäkkiä puretaan pois korjaamatta vedenvaihdon yhteydessä. Kasvit ovat mestareita sopeutumaan, mutta vain jos niille annetaan siihen mahdollisuus! Siksi kaikille osapuolille on edullista pitää huoli, että ravinnetasot, ainakin niiden eniten käytettyjen, pysyvät aina tasaisina. Kasveilla menee aina jonkin aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen, mutta levillä ei! Ja nimenomaan, koska kasvit tarvitsevat ravinteita enemmän kuin levät, niitä on niille annettava! Ravinteita rajoittamalla kiustaan VAIN kasveja koska levät todellakin a) reagoivat kaikkieen paljon nopeammin ja b) pärjäävät paaaaaaljon vähemmällä kuin kasvit. Eiköhän me kaikki olla nähty pyttyjä, joita ei ravita mitenkään (paitsi kalanruoalla) ja silti levät kukoistaa vaikka vesiarvot olisi muuten nätit?!

Olen esittänyt tämän toiveen jo useaan otteseen, mutta esitän sen taas: kun puhutaan haitallisista (tai vaikka sitten hyödyllisistä) määristä, mitkä ovat ne määrät? Jos ei kerrota mikä on haitallinen määrä sille ketä neuvotaan, neuvo on täysin hyödytön jos ei lasketa mukaan edes sitä, että annetut määrätkin saattavat olla ihan huuhaata. Mikä on krittiinen raja? Barr sekä lukuisat kasviakvaristit ympäri maailman ovat osoittaneet ajatukset esim typen tai fosforin aiheuttamista ongelmista vääriksi sekä pitäneet akvoissaan näitä tasoja (vuosia) joista me pissittäisiin housuihimme, esimerkiksi fosfaattia 8mg/l. Jos tutustut Barrin kirjoituksiin ja erittäin, erittäin informatiiviseen foorumiinsa, voit meistä jokainen todeta tämän itse. Nitraatin pitäminen kovin alhaalla altistaa kiistatta akvaarion sinilevälle joskaan ylhäällä pitäminen ei suojaa aina siltä.

Kyse on kilpailusta, jossa akvaristi luo tahtomattaan tai tarkoituksella tieto-taidollaan tilanteen, jossa terveet ja hyvinvoivat kasvit ovat ottaneet tilan, eli akvaarion, hallintaansa. Tässä levä-kasvi-sodassa käytetään monia aseita, eikä kaikkia olla edes vielä selvitetty, osa on kemiallisia. Kyllä, levät ovat voittajia ja siksi kasvien tarpeeton kiusaaminen ei johda suotuisaan lopputulokseen. Ennen kuin lähdetään lisäämään esimerkiksi hiilaria, täytyy, ja kannattaa!, aina varmistaa ettei kyse ole jonkun muun ravinteen puutoksesta, koska jos näin on, mikään määrä maailman hiilidioksidia ei auta. Sama koskee ihan mitä hyvänsä ravinnetta. Ja niin kauan kun ei olla määrätietoisesti ja järjestelmällisesti suljettu pois minkään ravinteen puutetta (tähän Estimative Index on loistava apuväline), ei voida saavuttaa hyviä tuloksia. Tottakait muillakin kasvuun vaikuttavilla sekoilla on merkityksensä, mutta me puhutaan tässä nyt vain ravinteista.

Täältä, esimerkiksi, löytyy EI-tavoitearvot http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... guide.html. Tutustu niihin ja selvitä mihin ne perustuvat. Miksi menetelmällä saavutetaan niin loistavia tuloksia? Noilla tavoitemäärillä ei ole todettu olevan mitään haittaa akvaarion asukkaille. Sen sijaan aina voidaan keskustella kuinka tarpeellista on lisätä ravinteita noita määriä etenkin jos valoa on kohtuullisesti mutta ohjeet onkin tehty sovellettaviksi. Etenkin fosfaatti tuntuu empiirisen tutkimuksen perusteella pomppaavan lähes kaikilla turhan ylös (niin meilläkin, meni yli asteikon), mutta mitään muuta harmia tästä ei ole seurannut kuin rahan menoa. Ravinteilla on suht voimakkaasti sähkönjohtavuutta nostava vaikutus, mutta noillakaan määrillä se ei muodostu ongelmaksi mutta itse suosin tapaa, jossa ravinteita lisätään vain hiukan yli kulutuksen ja myös pidetään siinä tasaisesti. Nitraatti on kaloille suhtellisen vaaraton ellei pitoisuus ole hyvin korkea ja/tai ole pitkään kohollaan, muut ravinteet ei haittaa kaloja mitenkään muutoin kuin johtavuuden nousun kautta.

Suodatus...niin suodatus. Niin kaun kun vesiarvot ovat hyvät, suodatus on hyvä. Jos ei ole, jossain on vika. Jos systeemi keikahta kovin herkästi balansista, jossain on vika, balansissa oleva akva kestää pikku ropaamiset. Tapaan aina korostaa kokonaisvedenkierron merkitystä koska niin hapen kuin ravinteiden täytyy kulkeutua myös juurille pohjaan asti. Kasveille suodatus on ihan yksi hevon kukku, vedenkierto ei. Kasvit tykkäisi oikein kovasti ammoniumista, mutta kun kalat ei...ja siksipä ammoniumia sisältävät pohjatabut ei aiheutakkaan ongelmia vaikka veteen pääsisikin ammoniumia, kasvit hörppäsee ammonium hyvin mielellään ja hyvin nopsaan. Myös nitriitti kelpaa, mutta ei niin mieluusti jos on vara valita.

[Sisso]

Ja jos joku nyt taas hermostuu linkeistä, linkkaaminen siitä että en todellakaan ala niitä kääntämään vain jotta ne voisivat kaiken vaivan jälkeen kadota hetken kuluttua bittiavaruuteen. Lisäksi ne tarjoavat paljon muutakin ajateltavaa ja ihmeteltävää, mm linkkejä toisiin asiaa sivuaviin juttuihin. Ja toisaalta perustan ajatukseni, väitteeni ja höpinäni johonkin, olkoon sitten kaikkien muidenkin käytettävissä ja punnittavissa ne lähteet. Monet linkien sisällöistä olen jo kääntänyt jonnekin jossain muodossa.

[Fisutar10]

Puhuisin tässä jo leväongelmasta ja ravinnekuorma voi olla osasyyllinen
http://topicsnw.com/swimming-in-chinas-green-algae-sea/

[Sisso]

Just... Tota noin, jos nyt edelleen haluat pitää kiinni kannastasi, joka on useaan otteeseen lukuissa akvoissa tosin todistettu sanoin, kuvin ja hyvin perustellen riippumatta siitä mitä Varjo kirjassaan sanoo, niin mä sille mitään voi. Voisiko olla mahdollista, että jos Varjo kirjoittaisi kirjansa uudestaan, sen sisältö olisi nyt erilainen? Herää kiusaus kysyä, miksei EI-lannoitetuissa (ts jatkuva yliannostus) akvoissa sitten ole levääongelmia? Miksei meillä ollut kun sitä harrastin? Luulen, että vastaus jää saamatta. Ymmärrän että omia käsityksiään voi olla vaikea muuttaa, mutta niin mäkin tein aikanaan. En olisi ikinä saanut leväviljelmää asialliseen kuntoon jos olisin rajoittanut sitä ja rajoittanut tätä. Kokeilin kyllä! Itämeren sinileväongelman on todettu johtuvan ihan muista syistä kuin sinileväongelman akvoissa. Niitä kahta, akvoja ja Itämerta, tai mitään muutakaan luonnon vesistöä, ei voi täysin, jos lainkaan, verrata toisiinsa ja ymmärrät varmaan miksi. Jos jotain muuta selitystä nyt sitten ravinne-leväongelmiin keksisit. Lue oikeesti noi antamani linkit ajatuksella, ehkä ne avaavat kokonaisuutta ja jatketaan vasta sitten aiheesta. Taustalla jyllävät voimat paljastuvat vasta, kun vie akvan sinne äärirajoille, tässä tapauksessa paljon valon puolelle ja pystyy näkemään eri ravinteiden tai valon vaikutukset parissa päivässä. Ennen sitä yksittäisten asioiden merkitys ja vaikutukset jää piilloon hitaiden ja päällekäisten tapahtumien alle eikä niitä voi täysin ymmärtää. Silti vaatii paljon tietoa ja kokemusta ymmärtää missä asiassa tai ilmiössä on oikeasti kysymys, kuten juurikin fosfaatin rajoittamisessa levien ehkäisyssä tietyissä oloissa, kun taas toisissa akvoissa hulvaton määrä sitä ei aiheuta levää lainkaan. Mekanismi on jotain ihan muuta kuin äkkiseltään kuvittelisi. Meillä on taipumusta tehdä (virhe)päätelmiä siitä mitä me nähdään, ei siitä mitä me ei nähdä, sitä ei ole olemassakaan ellei ymmärrä, että on.

[Fisutar10]

Ihmettelen vain, että kummasti maanviljelivät joutuvat tekemään suoja-alueita, etteivät ravinteet pääsisi vesistöihin, ja suomalaiset maksoivat 10 miljoona euroa tukea Pietarin jäteveden puhdistamolle, jne; kaikki tämä taitaa olla turhaa koska fosfori ja nitraatti eivät aiheuta leväytymistä, ainakaan akvaariossa? Kesämökiltäkin voi kai sitten hyvin mielin laskea eritteet kesämökin edustalle, kun ravinteet eivät vaikuta mitenkään lähivesistön levänkasvuun ja rehevöitymiseen? Myös fosfaattipitoisilla pesuaineilla sitten vain jynssäämään mattoja lähilaiturilla ja vedet järveen?

http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa ... oityminen/ Itämerenkin rehevöitymisen yhteydessä ei näytä olevan halaistua sanaa typestä ja fosforista? Nitraattilisää ei kai ole suunnitteilla Itämereen?

Toki ravinteista tykkää kasvit, mutta myös rakkaat levämme:)?

[Sisso]

Ymmärsitkö yhtään mitään siitä mitä yllä kirjoitin? Yhtään linkkiä et varmaan ole lukenut? Kannattaisi ennen kuin jatkat tota soopaa ja perustelemattomilla ja jopa väärillä neuvoilla pahennat tilannetta, tuskin sitä kuitenkaan tahdot? Luet ja perustelet sitten asiaa toiselta näkökantilta jos olet edelleen sitä mieltä. Aika yksin nimittäin olet asiasi kanssa.

[suomuselkä]

Sisso ja Fisutar, en jaksanut lukea kinasteluanne (joka suoraan sanoen ei auttanut minua skaakaan) ja ongelmana ovat yhä kuolevat kasvit. Kaloilla ei ole nyt ollut (toistaiseksi-enää-luojan-kiitos) oireita. Ennen niin kukoistavat kasvit ovat enää ruskeita rankoja; vain osa on vielä kunnossa. Pinnalla kelluvat kasvit jostain syystä vielä jaksavat porskuttaa. Ajattelin, että jauhaisin ne myllyssä mössöksi ja laittaisin sitten mehut akvaan. Tulisi niistä sitä kaivattua nitraattia muille kasveille. Voisiko se toimia?

[Kiksu]

Saitko selvitettyä KH-arvon? Kokeilitko ruokasoodan lisäystä? Aloitusohje siis suurin piirtein näin: laittaisit ensin 9 ml ruokasoodaa (liuotettuna vesitilkkaan) ja jos vaihdat vettä 1/3, laittaisit vedenvaihdoissa 3 ml tai jos vaihdat 1/2 vedestä, 4,5 ml. Näin KH nousisi puoli pykälää. Jos ei noin viikossa-parissa ole vaikutusta, tuplaisit vedenvaihdoissa annosteltavan määrän jolloin KH nousisi vielä toisen puolikkaan. Tästäkin tietysti voi vielä nostaa puoli pykälää kerrallaan pH-arvon sallimissa rajoissa (sooda nostaa myös pH:ta).

En laittaisi "kasvimehua" akvaarioon, voi aiheuttaa bakteerisamennuksen ja varsinainen ongelma todennäköisesti jäisi vielä jäljelle. Minkä verran tehoja akvaarion valaistuksessa on?