akiholm kirjoitti: harvahko kasvillisuus sekä...seurata kollodien muutoksista altaidemme sähkönjohtavuuteen...
tarkoitus kuitenkin tutkia typen kiertokulkua
En ymmärrä tän "kokeilun" tarkoitusta yhtään. Jos on yhtään perehtynyt typen, suolojen ja orgaanisen jätteen ns kiertokulkuun, jota ei suljetussa järjestelmässä oikeastaan ole, tietää mihin toi päättyy. Oikaisen hiukan ja kerron mikä on lopputulos ja miksi: kippaat ruokaa (ts. ravinteita), joka muuttuu orgaaniseksi jätteeksi. Tästä bakteerit käyttävät mikroskooppisen osan mutta jäte on sidottu bakteeristoon vain niin kauan kun ne ovat elossa. Bakujen kuollessa niihin kertyneet aineet vapautuvat akvaan. Mikään muu kuin vedenvaihdot ei poista orgaanista jätettä kasvien lisäksi eikä nekään massiivisiin määriin pysty vaikka niitä olisi paljon. Tästä seuraa väistämättä sähkönjohtavuuden nousu, ei tätä tarvitse edes kokeilla. Loppupeleissä vain vedenvaihto estää johtavuuden nousun. Kun itse purin isosta pytystä pois valtavat kasvimassat, johtavuus nousi viikossa vain n. 30uS eli ei paljon mitään vaikka pidin ravinnearvot ennallaan eli suhteutin ne uuteen, vähäiseen, kulutukseen. Jos tekee 50% vedenvaihtoja viikossa, ei opi oikeastaan mitään minkään kiertokulusta koska niin paljon poistuu vedenvaihdoissa ja vice versa tulee uuden veden mukana!
Mitä tulee "kemikaaleihin" ja niiden tarpeellisuuteen, sen määrittää vain ja ainoastaan kasvien kasvu. Ilman riittävää määrää ravinteita, on ne sitten pullosta tai ruoan mukana tulevia, kasvit ajautuvat puutoksiin eivätkä sen jälkeen hoida hommaansa mitenkään. Mikäs se taas ensikädessä määrittää kasvun?
Valo. Tää on ehkä jopa mietittävä tekijä nro 1 kun lähtee perustamaan low-tech akvaa. Nitraatti pullosta on parempi kuin nitraatti joka on peräisin orgaanisesta jätteestä. Korkea NO3 (ilman lisää) kertoo korkeasta biologisesta kuormitukseksesta, mikä on kaloille pahempi ongelma kuin yksikään lisättyravinne. Kalojen kannalta paaaljon optimaalisempi tilanne on puhdas vesi, siis orgaanisesta jätteestä, hormooneista ym, ja ravinteet lisättynä pullosta hallitusti. Tottamooses on mahdollista saada homma toimimaan myös ilman "kemikaaleja" jos niin tahtoo mutta em suunniteltu kokeilu ei mun korvissani aja tarkoitustaan ja ylipäätään miettittäviä kohtia on monta jos tahtoo oikeasti oppia jotain. Sellaista asiaa kuin "tuntematon kemikaalikeitos" ei olekkaan. Ionit on ioneja on ioneja. Lähteestä riippumatta.
Mikään kasvi ei kilpaile levien kanssa ravinteista ravinteina vaan kasvupotentiaalina. Vedessä voi, kuten hyvin tiedettyä, olla ravinteita todella reippaasti, mutta jos kasvien kasvupotentiaali on hyvä, levät on kurissa. Nopeakasvuisilla rikkaruohoilla kasvupotentiaali on huima ja siksi ne pitävät levät kurissa,
ei ryystämällä kaikki ravinteet. Leville riittää niin vähä määrä ravinteita, että kasvit kuolevat puutoksiin kauan ennen leviä! Pintakasveilla on tämän lisäksi se etu, että ne blokkaavat pois valoa mikä vähentää hiilarin ja muiden ravinteiden tarvetta.
Meidän 45-litranen toimii ilman lämmitintä ja vettä kierrättää vain pieni alitehoinen suodatin joka kuitenkin pitää veden sopivasti hiukan liikeessä myös pohjalla. Aluksi oli vain ilmastin, mutta se roiski vettä lasien välistä pihalle ja kiertovesipumppua en uskalla laittaa rapujen takia. Ravut on melko herkkiä hapenpuutokselle ja tyvenet paikat kerää helposti levää. Myös pohjan bakut ja kasvien juuret tarvitsee kiertoa, ts happea. Kasviravinteita lisään hiukan koska haluan pitää kasvit tyytyväisinä ja levät loitolla mutta määrä ei juuri johtavuutta nosta. Nyt vaihdan vain vettä 50% viikossa, kasveja ei tarvitse karsia juuri "koskaan" koska ovat hidaskasvuisia mutta niitä on reilusti eikä leviä tarvitse rapsutella irti mistään, ei edes laseista kuin kerran kuussa-parissa pyyhkäistä joten akvan bakut saa olla ihan rauhassa. Pohja on isorakeista hiekkaa jota kierteiset hoitavat, en lappoa sitä koskaan. Ah niin helppoa, tällaiseen voisi vaikka tottua!